Kasvukoe 2025-2026
Siitossonnikasvattamon kasvukoe 2025-2026 alkoi parin viikon totutusjakson jälkeen 4.11. tehdyllä ensimmäisellä punnituksella. Sonneja punnitaan noin kuukauden välein ja maalis-huhtikuulla niille tehdään monia mittauksia ja tutkimuksia. Kasvukoe päättyy maaliskuun lopussa.
Kasvukokeen sonnit osallistuvat rehuhyötysuhteen mittaukseen, joka jatkuu osalla sonneista vielä huhtikuun puolelle.
Sonnit ovat Mycoplasma bovis A-tasolla. Syksyllä 2025 on tutkittu jälleen vastustusohjelman vaatimusten lisäksi lähtökarjasta Ruokaviraston ja ETT:n yhdessä laatiman suosituksen mukaisesti M. bovis -vasta-ainenäytteitä nuorista lehmistä. Vuonna 2026 vasta-ainetutkimukset otetaan osaksi vastustusohjelmaa.
LUOMUTILAT HUOM! Siitossonnikasvattamo on tavanomaisessa tuotannossa. Hae elinvoimakeskuksestasi ajoissa lupa tavanomaisen siitossonnin ostoon.
SEURAA KASVUKOKEESSA OLEVIEN SONNIEN TULOSTEN KERTYMISTÄ:
Kasvukokeessa on käytössä kaksi eri apeseosta, angukset ja herefordit saavat matalamman energiatason seosta, charolais-, limousin- ja simmental-sonnit hieman väkevämpää apetta. Molemmissa pääraaka-aineena on nurmisäilörehu, jota on täydennetty maltillisella määrällä murskeviljaa. Lisäksi sonnit saavat monipuolista kasvukokeeseen suunniteltua kivennäistä, jossa on hyvät vitamiinitasot.
Mitä tarkoittaa sonnilistan DNA-tulos?
Perinnölliset sairaudet testataan sonneilta, sitä mukaa, kun tietoa niiden esiintymisestä tietyissä suvuissa ilmenee ja testaus tulee mahdolliseksi. Tulokset esitetään sonnilistan sarakkeessa "DNA-määritykset". Testaaminen on syntymätilojen vastuulla. Mikäli kasvukokeen aikana löytyy uusia testaustarpeita, joista ei ole ollut aiemmin tietoa, käsitellään niiden toteutus tapauskohtaisesti. On otettava huomioon, että perinnöllisiä sairauksia ja niiden testaamiseen tarkoitettuja testejä löytyy koko ajan lisää. Suomessa vuoden 2019 lopussa käynnistynyt lihakarjan genomitestaus on tuonut valtavan määrän lisätietoa eläinaineksestamme, mutta uuden järjestelmän rakentaminen on vaiheittaista ja kaikki tulokset eivät siksi tule aina nopeasti. Siitossonnikasvattamomme ja sinne sonneja myyvät tilat ovat olleet tässä hankkeessa etulinjassa, ikään kuin järjestelmän testaajan roolissa ja pyrkineet kaikin tavoin selvittämään perinnölliset sairaudet sonneista ja karsimaan sairauden kantajat pois siitosmyynnistä.
Kaikille sonneille on genotyypityksen tuloksena julkaistu rodusta riippumatta tulos sarvellisuudesta (PO) ja blind-sairauden (RP1, sokeus) kantajuudesta. Muiden tulosten julkaisu riippuu rodusta.
- kaikista sonneista sokeutta aiheuttava blind (RP1)
- charolais-sonneista liikuntavaikeuksia aiheuttava ataksia (PA)
- herefordeista karvattomuutta aiheuttava HY (hypotrikoosi)
- herefordeista MD (Mandibulofacial Dysostosis) ja MSUD (Maple Syrup Urine Disease) -sairaudet. Tautien tuloslyhenteet MD ja MSU. Molemmat aiheuttavat vasikkamenetyksiä.
- anguksista jälkeläisten alkiokuolemia ja epämuodostumia aiheuttavasta DD (Developmental Duplication) -sairaus. Anguseläinten edeltävillä polvilla on voitu testata erikseen vapaiksi muistakin sairauksista, kuten AM (nk. Curly calf, Arthrogryposis Multiplex) ja NH (Neuropathic Hydrocephalus), jotka aiheuttavat myös alkiokuolemia tai epämuodostumia. Mikäli suvussa em. sairauksien kantajia, tulee sonni testata vapaaksi.
- simmentaleista BH2-geenivirhe, joka aiheuttaa vasikkamenetyksiä.
- simmentaleista trombopatia TP, joka vaikuttaa veren hyytymiseen.
- limousineista valoyliherkkyys Protoporfyria (PR)
Perinnöllisten sairauksien periytyminen menee niin, että jos vanhemmat on testattu vapaiksi ja tulokset tallennettu tietokantaan, jälkeläinen voidaan tulkita vapaaksi.
Tutustu, mitä geenitestitulosten lyhenteet tarkoittavat. Geenitestin tuloksista ja perinnöllisistä sairauksista löydät lisää tietoa Faban sivuilta.
Genomiset jalostusarvot saattavat askarruttaa
Genomiset jalostusarvot julkaistiin liharoduille Suomessa ensimmäisen kerran maaliskuun 2023 indeksilaskennan yhteydessä. Genominen tieto on mukana jalostusarvoissa, jos sonnin kohdalla lukee ”Arvo laskettu”. Genotyypitystiedon saaminen indeksilaskentaan noudattaa Fabalabin tekemää aikataulua, josta myöhästyneiden kohdalla lukee aluksi ”Näyte analysoitu”.
Indeksien eli jalostusarvojen arvosteluvarmuus vaihtelee. Arvosteluvarmuus on sitä parempi, mitä lähempänä ykköstä se on. Siihen vaikuttavat eläimen ja sen lähisukulaisten mittaustulosten (fenotyyppitulosten) sekä genotyypitysten määrä. Genominen jalostusarvo on aina tarkempi kuin ilman genomitietoa laskettu jalostusarvo, mutta erityisen paljon se parantaa eläimen periyttämien ominaisuuksien ennustettavuutta nuorsonneissa, joilla ei vielä ole omia jälkeläistuloksia.
Polveutumisten vahvistuminen
Genotyypityksen yhteydessä sonnin polveutuminen voidaan vahvistaa, mikäli molemmat vanhemmat ovat genotyypitettyjä (Polveutuminen DNA). Jos pelkästään isä on genotyypitetty, voidaan vahvistaa myös pelkkä isä (Isyys DNA). Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun isäksi on merkitty keinosiemennyssonni.
Pohjoismaiset genomiset jalostusarvot
Marraskuussa 2024 julkaistiin ensimmäisen kerran pohjoismaiset genomiset jalostusarvot liharoduille. Ne ilmaistaan eri tavalla kuin kansalliset ja niissä vertailupohjana on Suomen, Tanskan ja Ruotsin eläimet. Pohjoismaiset jalostusarvostelut tehdään ei-genomisina niille, joita ei ole genotyypitetty. Sivuilta voit valita näkyviin halutessasi vain genomiarvostellut eläimet. Lisätietoja täällä.
tiedote 19.12.25. : Jalostuseläinkaupan pälvisilsariski on kasvanut
Lisätiedot:
Kehityspäällikkö
Vehkaoja Susanna
040 750 5167
Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)