Fusarium-sienten torjunta on koko viljelyketjun hallintaa. Loppuvuoden tärkein tehtävä on varmistaa, että varastossa sato säilyy yhtä hyvälaatuisena kuin puituna. Maatalousyhtymä Mäki-Latvalalla onnistuminen perustuu huolelliseen kuivaustyöhön ja johdonmukaiseen viljelyyn.
Vaikka tämän vuoden sadon hometoksiinitasot olivat matalat ja viljan laatu hyvää, on silti hyvä muistaa olennaiset asiat hometoksiinien torjunnasta.
Sadon ollessa korjattu, alkaa Fusarium-torjunnan olennainen vaihe: viljan kuivaaminen. Mikko Mäki-Latvalalla on kolme konkreettista keinoa parantaa tuloksia – puhdistuksen riittävä teho, viljan jarruttaminen ennen puhdistinta sekä kuivauksen välitön aloitus.
– Yleinen virhe on se, että ollaan liian varovaisia esipuhdistimen säätöjen kanssa. Moni säätää tehoa pienemmälle turhan herkästi heti, kun alkaa kuulua rapinaa. Pienet jyvät kuuluvatkin poistettaviin. Vaikka meteli olisi kova, jyviä poistuu niin vähän, ettei tappiota synny, Mäki-Latvala rauhoittaa.
Kuivurissa viljan törmäily ja kitka hiovat Fusarium-saastuntaa pois jyvien pinnasta hienoksi pölyksi, jonka esipuhdistin putsaa pois. Jos esipuhdistin ei saa alipainekuivurissa riittävästi korvausilmaa, se ei toimi tehokkaasti. Jyvien törmäilyä voi lisätä jarruilla, jotka hidastavat viljan kulkua.
– Olemme parannelleet laitteistoa, jotta viljan nopeutta saadaan jarrutettua ennen esipuhdistinta. Jos vilja vilahtaa liian nopeasti läpi, se ei puhdistu kunnolla, hän kertoo.
Mäki-Latvalan tilalla on käytössä myös kuivaussiilo, jota hän itsekin epäili ennen käyttöönottoa 15 vuotta sitten.
– Kuivaussiilon hallinta on osoittautunut onnistuneeksi: siellä mitatut DON-pitoisuudet ovat pysyneet yhtä matalina kuin lämminilmakuivurillakin, Mäki-Latvala kertoo.
Hänen mukaansa tärkeintä on saada kuivuminen käyntiin mahdollisimman nopeasti – ei niinkään saavuttaa varastointikosteus mahdollisimman nopeasti.
– Välitön kuivaamisen aloitus katkaisee toksiinien kehittymisen. Sen jälkeen vilja voi kuivua hitaamminkin, hän tiivistää.
"Pienet jyvät kuuluukin poistaa."
Hometoksiinit hallintaan koko ketjussa
Viljan laatu ratkaistaan kuitenkin jo paljon ennen sadonkorjuuta. Mäki-Latvalan tilalla Fusarium-sienten torjunta on osa koko viljelyketjun hallintaa siemenvalinnasta varastointiin asti.
– Kukintavaiheessa tehty ruiskutus puolittaa toksiinien määrän kaura- ja ohrakasvustoissa, Mäki-Latvala kertoo.
Lisäsatoa saadaan keskimäärin noin 200 kiloa hehtaarilta, ja hehtolitrapaino nousee yhdestä kahteen kiloa.
Vaikka kukintaruiskutus on tehokas toimenpide punahometta vastaan, se ei yksin riitä. Tilalla viljelykäytännöt on hiottu kuntoon kokonaisuutena, joka alkaa viljelysuunnittelusta ja jatkuu sadon käsittelyyn saakka.
Tilalla viljellään muun muassa ohraa, kauraa, ruista ja ruisvehnää, mutta viljelykierto ei perustu pelkästään viljakasveihin. Mukana on myös rypsiä, rapsia ja rehuhernettä.
– Viljelykierto vähentää tautipainetta merkittävästi, Mäki-Latvala toteaa.
Lajikevalinnalla ehkäistään ongelmia
Lajikevalinnoissa Mäki-Latvala kiinnittää huomiota kasvin rakenteeseen ja tähkän muotoon. Kaksitahoiset ohralajikkeet tuulettuvat paremmin kuin monitahoiset, joiden tähkä on pystympi ja tiiviimpi.
– Kaurassa suosimme lajikkeita, jotka eivät muodosta tikkujyviä. Varsinaisen jyväparin väliin muodostuva tikkujyvä on jalostuksella saatu pitkälle poistettua, mutta sitä esiintyy joissakin lajikkeissa siitä huolimatta, Mäki-Latvala kertoo.
Koska toksiinit kerääntyvät kuoriin, mitä vähemmän kuorta suhteessa jyvän ytimeen, sen parempi. Isojyväiset lajikkeet ovat muutenkin vähemmän alttiita toksiinien kertymiselle.
Fusarium-tartunta alkaa usein tyviosista, joten torjunta on syytä nähdä ennen kaikkea tyvitaudin torjuntana. Siksi hyvälaatuinen, käsitelty siemen on torjunnan ensimmäinen ja tärkein lenkki.
Mäki-Latvalan tilalla käytetään sekä itse peitattua että valituista pakkaamoista hankittua siementä.
– Sertifiointi ei vielä takaa siemenen tai peittauksen laatua. Käytämme pakkaamoja, joiden tiedämme tuottavan laadukasta siementä ja hoitavan peittauksen huolellisesti, Mäki-Latvala sanoo.
Lajitteluvaiheessa siemenenlajittelijan nousuilmaerotinta käytetään kovalla voimalla, mikä poistaa kevyet ja toksiiniherkät jyvät. Pelkkä seulonta ei riitä, sillä myös suuret jyvät voivat olla kevyitä ja heikkolaatuisia, jos niiden ydin on saastunut.
Lannoitus tukee vastustuskykyä
Tasapainoinen ravinteiden saanti auttaa kasvustoa kestämään stressiä ja torjumaan tauteja. Mäki-Latvalan tilalla kylvetään hivenravinteilla peitattua ja tautikäsiteltyä siementä. Vajaa puolet peltoalasta lannoitetaan karjanlanta-NK-lannoituksella ja puolet kaliumrikkaalla NPK-lannoituksella.
– Olemme todenneet kaliumin tärkeäksi, koska se parantaa kasvin nestetasapainoa, mikä taas edistää tautiresistenssiä.
Ravinteet vaikuttavat myös korren kestävyyteen ja vähentävät lakoherkkyyttä erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
– Typellä ylilannoitettu vilja lakoontuu, mutta kaliumin puutekin aiheuttaa lakoa, Mäki-Latvala muistuttaa.
Ruiskutuksen ajankohta kriittinen
Kauran ruiskutus pitää ajoittaa tarkasti, mutta ajankohta on Mäki-Latvalan mukaan helppo tunnistaa, koska kukinta alkaa röyhyn yläosasta.
– Kauran kukkimisen huomaa, vaikka ohi ajaisi autolla 80 km/h, Mäki-Latvala naurahtaa.
"Lisäsatoa saadaan keskimäärin 200 kg/ha."
Ohran kukintaa on sen sijaan hankalampi tunnistaa, ja siksi kukintaan ajoittuva ruiskutus myöhästyy helposti. Kukinnan fyysisten merkkien etsimisen sijaan Mäki-Latvala suosittelee tekemään Fusarium-torjunnan heti, kun ohra on sivuversoja myöten tähkällä.
– Kukintaruiskutuksen vuoksi tautitorjuntaa ja korrensäädettä voidaan keväällä aikaistaa, jolloin korrensääteeseen saadaan enemmän tehoa, mikä taas estää tehokkaasti punahomeen leviämistä.
Kasvijätteen käsittely hillitsee painetta
Fusariumit ovat hajottajasieniä, jotka runsastuvat, kun kasvijätteitä on paljon. Maanmuokkauksen ajankohta vaikuttaa siihen, milloin sienikanta vahvistuu.
– Jos kasvijätteet käännetään maahan jo syksyllä, sienikanta kasvaa silloin, eikä ole keväällä runsaimmillaan uuden kasvukauden alkaessa, Mäki-Latvala selittää.
Jokavuotista kyntöä hän ei pidä välttämättömänä.
– Kevyt kevätmuokkaus on riittävä silloin, kun muut torjuntatoimenpiteet ovat kunnossa.
Kokonaisuus ratkaisee
Mäki-Latvalan mukaan hometoksiinien torjunta ei perustu yksittäisiin toimenpiteisiin, vaan johdonmukaiseen ja suunnitelmalliseen viljelyyn.
– Lajikevalinnoilla ja torjunnalla on merkitystä, mutta suurin osa riskeistä liittyy olosuhteisiin. Hyvinvoiva kasvusto kestää paremmin taudinaiheuttajien painetta, ja huolellinen sadonkäsittely viimeistelee työn, hän kiteyttää.
Kirjoittaja:
Salla López, Kind Company
Editointi:
Milla Annala
Kuva:
Helmiina Hyvärinen
Lue myös Luken erikoistutkija Marja Jallin artikkeli "Punahomeen aiheuttamiin toksiiniriskeihin kannattaa varautua"