Punahome on Fusarium-sienten aiheuttama kasvitauti, joka heikentää viljan laatua ja voi johtaa terveydelle haitallisten mykotoksiinien muodostumiseen. Tartunta voi tapahtua jo kukinnan aikaan ja jatkua aina keltatuleentumiseen saakka. Uudet lainsäädännön raja-arvot mykotoksiineille korostavat tarvetta tehokkaalle torjunnalle ja viljelykäytäntöjen kehittämiselle. Viljelijän keinot riskien hallintaan ulottuvat viljelykierrosta lajikevalintaan ja varastointiin asti.
Kirjoittaja: Marja Jalli, erikoistutkija, Luke
Punahome on Fusarium-sienten aiheuttama kasvitauti viljoilla. Tartunta voi tapahtua kukinnasta keltatuleentumiseen saakka, ja se heikentää jyvien kehitystä sekä alentaa niiden itävyyttä. Fusarium-sienten tuottamat hometoksiinit aiheuttavat terveysriskejä ihmisille ja eläimille. Riskeihin voidaan kuitenkin varautua.
Fusarium-sienet tuottavat haitallisia toksiineja
Rusehtavat jyvät kertovat alkavasta fusarium tartunnasta
Osa Fusarium-sienistä tuottaa homemyrkkyjä, eli mykotoksiineja, osana infektioprosessia. Kaikki sienet eivät tuota toksiineja, ja osa sienistä voi tuottaa useita toksiineja. Mykotoksiinien muodostuminen on monimutkainen prosessi, jonka yksityiskohtia ei täysin tunneta. Toksiinien määrään vaikuttavat tuottajasienen perinnölliset ominaisuudet ja ympäristöolosuhteet kuten lämpötila, kosteus sekä muut mikrobit.
Lainsäädännön asettamat uudet raja-arvot Fusarium-sienten tuottamille DON- ja T2/HT2-toksiineille astuivat voimaan 1.7.2024. Erityisesti DON-toksiineja esiintyi viime kasvukautena laajasti eri viljelyalueilla ja eri viljalajeilla, mikä on aiheuttanut runsaasti keskustelua muun muassa riskeihin varautumisesta.
|
DON-toksiinit |
|
|
Vehnä, ohra ja ruis |
1 000 |
|
Kaura |
1 750 |
|
T-2 /HT-2-toksiinit |
|
|
Kaura |
1 250 |
|
Ohra |
150 |
|
Mallasohra |
200 |
|
Vehnä |
50 |
DON- ja T-2/HT-2-toksiinien raja-arvot µg/kg 1.7.2024 alkaen elintarvikeviljassa.
Mykotoksiineja ei synny ilman sientä
Koska mykotoksiinit ovat sienten aineenvaihdunnan tuotos, on ensisijainen tavoite saada näitä aiheuttavien sienten määrä kasvustossa alhaiseksi. Yleisimmät DON-toksiinien tuottajat pelloillamme ovat Fusarium graminearum ja F. culmorum -sienet. T-2/HT-2-toksiineja tuottaa erityisesti F. langsethiae.
Nämä kaikki sienet ovat hyvin yleisiä viljely-ympäristössämme. Kasvijätteen lisäksi sienet säilyvät kasvukauden yli myös kylvösiemenessä. DON-toksiinien tuottajista F. graminearum viihtyy erityisesti lämpimässä ja kosteassa. F. langsethiae hyötyy myös lämpimistä kesistä mutta sen runsastumista edistää kuiva alkukesä.
Monipuolinen viljelykierto ja terve siemen
Tehokkaimmin punahometta aiheuttavien Fusarium-sienten runsastumista ehkäistään monipuolisella viljelykierrolla. Kaikki viljalajit ovat sienille alttiita ja siksi erityisesti viljoista koostuvassa kierrossa taudinaiheuttajien määrä voi lisääntyä. Suomessa on vähän tietoa sienten esiintymisestä muilla heinämäisillä kasvilajeilla, kuten timoteilla ja nurminadalla, mutta kirjallisuuden perusteella myös nämä voivat olla alttiita tartunnalle.
Sen sijaan öljy- ja palkokasvien tiedetään olevan kestävämpiä DON-toksiineja tuottaville sienille. Jo yksi vuosi ilman heinä- tai viljakasveja alentaa taudinaiheuttajien määrää lohkolla. Monipuolinen viljelykierto runsastuttaa maan mikrobilajistoa, jolloin yksittäiset taudinaiheuttajat eivät pääse suoraviivaisesti runsastumaan vaan joutuvat kilpailemaan elintilasta muiden mikrobien kanssa. Maaperän mikrobistolla voi olla myös antagonistista, eli taudinaiheuttajan kasvua heikentävää vaikutusta.
Kasvijätteessä talvehtivalle Fusarium-sienelle on haitallista myös kasvijätteen maatumisen nopea edistäminen syksyllä. Suomalaisten tutkimusten mukaan Fusarium-sienet säilyvät talven yli elinvoimaisempina kauran kuin ohran oljessa.
Kasvijätteen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota kylvösiemenen terveyteen. Kaikki markkinoilla olevat siementen peittaukseen tarkoitetut valmisteet tehoavat myös punahometta aiheuttaviin sieniin. Fusarium-sienet aiheuttavat viljoilla punahomeen lisäksi tyvitauteja, joiden torjunnassa peittaus on avainasemassa. Kasvun edetessä muun muassa DON-toksiineja tuottava F. graminearum -sieni voi edetä kasvin sisällä systeemisesti ja tuottaa toksiineja myös korteen ja ylempiin kasvinosiin.
Kasvukauden aikainen kemiallinen torjunta hillitsee punahomeiden tartuntariskiä. Valmisteet tehoavat sieniin, ei toksiineihin. Useimmissa tutkimuksissa on osoitettu, että kasvukauden aikaisilla ruiskutuksilla voidaan vähentää Fusarium-sienten esiintymistä jyvissä noin 50 %:lla. Torjunnan onnistumisessa on oleellista torjunnan tekeminen kukinnan aikaan punahomeisiin tehoavilla valmisteilla riittävällä annosmäärällä. Esimerkiksi strobiluriini-valmisteilla ei ole riittävää tehoa Fusarium-sieniin.
Sieni turvaa oman elinympäristönsä mykotoksiineilla
Mykotoksiinit ovat sienen työkalu omaan selviytymiseensä, ja toksiinien tuotannon runsaus vaihtelee sienellä eri olosuhteissa. Sama määrä sientä ei siis aina tuota samaa määrää toksiineja.
Toksiiniriskiin vaikuttavat useat tekijät, joista toksiineja muodostavat sienikannat ja tartunnan runsaus ovat keskeisiä riskitekijöitä. Aikainen tartunta lisää riskiä, koska sienillä on enemmän aikaa kehittyä ja tuottaa toksiineja. Erilaiset stressitilat, kuten voimakkaat lämpötila- ja kosteusvaihtelut (kuivuus, lämpöstressi, kylmyys), maan alhainen pH sekä liian runsas tai vähäinen lannoitus (mukaan lukien hivenravinteet), voivat myös lisätä toksiinien muodostumista.
Kostean viljan lämpeneminen johtaa runsaan rihmaston muodostumiseen, mikä puolestaan edistää toksiinien kehittymistä. Varastointiolosuhteet ovat myös merkittävä tekijä; toksiinit eivät lisäänny kuivassa viljassa varastointikaudella. Roskien sekä pienten toksiinipitoisten jyvien poisto puidessa ja kuivatessa parantaa sadon laatua.
Kasvinjalostuksella tärkeä rooli
Lajikevalinnassa korostuvat lajikkeen viljelyvarmuus ja korrenkestävyys. Riskiä voi vähentää viljelemällä tilalla kasvurytmiltään erilaisia lajikkeita. Punahomeen lajikekestävyys perustuu niin sanottuun horisontaaliseen kestävyyteen, eli kenttäkestävyyteen. Taudinaiheuttajasieni tartuttaa kasvin, mutta sen eteneminen ja myös toksiinien tuottaminen on alhaisempaa kuin alttiissa lajikkeessa.
Kasvinjalostajat tekevät aktiivisesti töitä punahomeen kestävämpien lajikkeiden kehittämiseksi. Uudet kasvinjalostusmenetelmät tehostavat jalostustyötä. Jo nyt on lajikkeistomme muuttunut niin, että punahomeelle ja mykotoksiineille hyvin alttiit lajikkeet ovat karsiutuneet pois viljelystä.
Punahomeet ja mykotoksiinit vaativat kokonaisvaltaista taudin hallintaa
Tässä kuvassa on näkyvissä punahometta
Viljojen mykotoksiiniriskien vähentämiseksi on tärkeää ylläpitää maan hyvää kasvukuntoa ja noudattaa viljelykiertoa. Terve ja elinvoimainen kylvösiemen sekä huolellinen lajikevalinta ovat keskeisiä tekijöitä. Tasapainoinen lannoitus ja tarpeenmukainen kasvinsuojelu auttavat myös vähentämään riskejä.
Vaikka sääolosuhteilla on merkittävin rooli Fusarium-sienten esiintymisessä, voi viljelijä omilla toimillaan vähentää riskejä erityisesti, jos paine on maltillinen. Punahome- ja mykotoksiiniriskejä vähentävät toimenpiteet auttavat myös muiden kasvitautien, erityisesti viljapelloilla yleisten lehtilaikkutautien hallintaa.