”Pitää muuttua maailman mukana”

Olli Koskilahti on vakuuttunut siitä, että ruoantuotannolla on tulevaisuutta niin
kauan kuin ihmisen täytyy syödä – vaikka heinäsirkkaa.

Kun veljekset Olli, Kalle ja Ossi Koskilahti ostivat Koskilahden maatilan vanhemmiltaan keväällä 2016 ja ryhtyivät tilan 17. isänniksi, toimintaa päätettiin heti kasvattaa uudella broilerikasvattamolla. Olli Koskilahti on toisen polven broilerikasvattaja, joka asuu kotitilalla vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Kodin yhteydessä toimivassa vanhassa hallissa ja kauemmas metsään rakennetussa uudessa hallissa voidaan nykyisellään kasvattaa 75 000 broileria.

– Joka sukupolven pitää rakentaa jotain, jotta toiminnalla voi elää. Vaari teki navetan, isä kanalan ja me tehtiin uusi kanala, Olli Koskilahti kertoo.

Veljekset ovat jo hakeneet ympäristöluvan seuraavaa hallia varten, joka mahdollistaisi tilalle yhteensä 120 000 lintua. Vielä ei uusi laajennus ole ajankohtainen. Olli arvelee, että uusi laajennuslupa heltiää aikaisintaan 5 vuoden päästä. Hän uskoo untuvikkojen määrän lisäämisen olevan ainoa tapa kasvattaa omaa tilaa.

Parhaillaan tilalla on meneillään maatalousyhtymän yhtiöittäminen osakeyhtiöksi. Lisäksi veljeksillä on erillinen lämmityshaketta tekevä yritys, jonka hakkeella myös kanalat lämpiävät. Olli itse näkee broilerinkasvatuksen tulevaisuuden alana.

– Broileri on terveellinen vaihtoehto. Se tuo tuloa pienemmällä vaivalla kuin muut tuotantoeläimet ja on siistiä hommaa. Päivittäiset fyysiset askareet ovat kohtuulliset, vaikka päivystysvalmius pitääkin olla yötä päivää.

HYVÄÄ EI TARVITSE KORJATA

Kun Koskilahti vertaa vanhempiensa vuonna 1986 aloittamaa broilerinkasvatusta tähän päivään, isot linjat ovat samat, vaikka monia asioita tehdään hieman eri lailla. Hienompi tietotekniikka tekee tuloaan myös vanhaan halliin, jota parannetaan mm. uusilla hälytyksillä. Siihen Koskilahti on tyytyväinen, että broilerintuotantoa on alusta asti ohjattu hyvin Atrialta.

– Kun on sopimustuottajat, suljettu ketju ja alusta lähtien on ollut tarkkaa toimintaa, ei ole ikinä tarvinnut lähteä pahaa tilannetta korjaamaan. Pienillä parannuksilla mennään eteenpäin.

REHUKOKEILU

Yksi tulevista parannuksista liittyy Atrian pyrkimykseen korvata soijaa kotimaisella valkuaisella broilerinrehussa. Koskilahden tilalla on juuri tehty kokeilu, jossa selvitettiin herneenkäytön maksimimäärää kasvatusrehussa.

– Tämän hetken maksimilla kasvut ovat olleet hyvät. Myös hallin pohja ja pehku ovat pysyneet hyvänä. On koko ketjun etu, jos rehunhintaa voidaan saada alemmas ja samalla lisättyä kotimaisuutta.

Suunnitelmia tilan arjen helpottamiseksi ja kasvattamojen toimintavarmuuden parantamiseksi on runsaasti. Etävalvontaa ja hälytyksiä lisätään, ja vanhaan halliin asennetaan kamerat. Peltojen satotasoa on tarkoitus nostaa mm. viljelykierrolla, ja aurinkopaneelien käyttöä jäähdytysenergian tuottamiseen aiotaan kartoittaa.

Toiveissa on myös vuodesta 1549 toimineen sukutilan jatkuminen. Onneksi lapualaisella metsätontilla on tilaa.

– Eihän sitä tiedä, vaikka uusi sukupolvi tekisi ties minkälaisen heinäsirkkalan, Koskilahti naurahtaa.

Mitään ei tapahdu itsestään, mutta en näe varsinaisia pelkoja. Asiat pitää hoitaa hyvin.  

KOLME VINKKIÄ:

1. Kannattaa jutella muiden tuottajien kanssa. Jos joku keksii jonkin pienen asian, jolla saadaan etua, kaikki ovat valmiita kuuntelemaan. 
2. Isompi investointi kannattaa tehdä, kun siihen on mahdollisuus. ” Mikään tehdas ei runnaa lujaa, jos ei ole investoitu.” 
3. Kun broilerinkasvatus oli 80-luvulla uusi ala, toiset vähättelivät sitä, mutta harva vähättelee enää. Pitää muuttua maailman mukana, eikä uutta sovi tuomita koskaan.