Kasvukoe 2025-2026

Siitossonnikasvattamon kasvukoe 2025-2026 alkoi parin viikon totutusjakson jälkeen 4.11. tehdyllä ensimmäisellä punnituksella. Sonneja punnitaan noin kuukauden välein ja maalis-huhtikuulla niille tehdään monia mittauksia ja tutkimuksia. Kasvukoe päättyy maaliskuun lopussa.

Kasvukokeen sonnit osallistuvat rehuhyötysuhteen mittaukseen, joka jatkuu osalla sonneista vielä huhtikuun puolelle. Tällä kaudella rehuhyötysuhteen mittaustulokset tulevat roduille charolais, limousin ja simmental.

Sonnit ovat Mycoplasma bovis A-tasolla. Syksyllä 2025 on tutkittu lähtökarjoissa M. bovis -vasta-ainenäytteitä nuorista lehmistä, silloin voimassa olleen vastustusohjelman vaatimusten lisäksi sekä Ruokaviraston ja ETT:n yhdessä laatiman suosituksen mukaisesti. 1.1.2026 voimaan on tullut uusi M. bovis- vastustusohjelma.

Sonnit on rokotettu pälvisilsan varalta (kaksi rokotusta) marraskuun 2025 alussa. Lue pälvisilsaa koskeva tarkempi tiedote tämän sivun lopusta.

LUOMUTILAT HUOM! Siitossonnikasvattamo on tavanomaisessa tuotannossa. Hae elinvoimakeskuksestasi ajoissa lupa tavanomaisen siitossonnin ostoon.

Atrian siitossonnihuutokauppa alkaa torstaina 23.4. ja päättyy angus- ja hereford-sonnien osalta maanantaina 27.4. ja charolais-, limousin- sekä simmental-sonneilla tiistaina 28.4. Tarkemmat aikataulut sekä rekisteröitymis- ja muut ohjeet julkaistaan myöhemmin.

Atria sonnihuutokauppa 2026

SEURAA KASVUKOKEESSA OLEVIEN SONNIEN TULOSTEN KERTYMISTÄ/FOLLOW THE RESULTS OF BREEDING BULLS DURING THE TEST PERIOD 2025-26:

Kasvukokeessa on käytössä kaksi eri apeseosta, angukset ja herefordit saavat matalamman energiatason seosta, charolais-, limousin- ja simmental-sonnit hieman väkevämpää apetta. Molemmissa pääraaka-aineena on nurmisäilörehu, jota on täydennetty maltillisella määrällä murskeviljaa. Lisäksi sonnit saavat monipuolista kasvukokeeseen suunniteltua kivennäistä, jossa on hyvät vitamiinitasot.

Pohjoismaiset genomiset jalostusarvot

Marraskuussa 2024 julkaistiin ensimmäisen kerran liharoduille pohjoismaiset genomiset jalostusarvot kasvu- ja teurasominaisuuksille. Ne ilmaistaan eri tavalla kuin kansalliset ja niissä vertailupohjana on Suomen, Tanskan ja Ruotsin eläimet. Lisätietoja ja tulkintaohjeita löydät täältä.

Tässä kasvukoesonneille laskettuja NAV-indeksejä, joista osa on yhdistelmäindeksejä.

Mitä tarkoittaa sonnilistan DNA-tulos?

Perinnölliset sairaudet testataan sonneilta, sitä mukaa, kun tietoa niiden esiintymisestä tietyissä suvuissa ilmenee ja testaus tulee mahdolliseksi. Tulokset esitetään sonnilistan sarakkeessa "DNA-määritykset". Testaaminen on syntymätilojen vastuulla. Mikäli kasvukokeen aikana löytyy uusia testaustarpeita, joista ei ole ollut aiemmin tietoa, käsitellään niiden toteutus tapauskohtaisesti. On otettava huomioon, että perinnöllisiä sairauksia ja niiden testaamiseen tarkoitettuja testejä löytyy koko ajan lisää. Suomessa vuoden 2019 lopussa käynnistynyt lihakarjan genomitestaus on tuonut valtavan määrän lisätietoa eläinaineksestamme, mutta uuden järjestelmän rakentaminen on vaiheittaista ja kaikki tulokset eivät siksi tule aina nopeasti. Siitossonnikasvattamomme ja sinne sonneja myyvät tilat ovat olleet tässä hankkeessa etulinjassa, ikään kuin järjestelmän testaajan roolissa ja pyrkineet kaikin tavoin selvittämään perinnölliset sairaudet sonneista ja karsimaan sairauden kantajat pois siitosmyynnistä.

Kaikille sonneille on genotyypityksen tuloksena julkaistu rodusta riippumatta tulos sarvellisuudesta (PO) ja blind-sairauden (RP1, sokeus) kantajuudesta. Muiden tulosten julkaisu riippuu rodusta.

kaikista sonneista sokeutta aiheuttava blind (RP1)
charolais-sonneista liikuntavaikeuksia aiheuttava ataksia (PA)
herefordeista karvattomuutta aiheuttava HY (hypotrikoosi)
herefordeista MD (Mandibulofacial Dysostosis) ja MSUD (Maple Syrup Urine Disease) -sairaudet. Tautien tuloslyhenteet MD ja MSU. Molemmat aiheuttavat vasikkamenetyksiä.
anguksista jälkeläisten alkiokuolemia ja epämuodostumia aiheuttavasta DD (Developmental Duplication) -sairaus. Anguseläinten edeltävillä polvilla on voitu testata erikseen vapaiksi muistakin sairauksista, kuten AM (nk. Curly calf, Arthrogryposis Multiplex) ja NH (Neuropathic Hydrocephalus), jotka aiheuttavat myös alkiokuolemia tai epämuodostumia. Mikäli suvussa em. sairauksien kantajia, tulee sonni testata vapaaksi.
simmentaleista BH2-geenivirhe, joka aiheuttaa vasikkamenetyksiä.
simmentaleista trombopatia TP, joka vaikuttaa veren hyytymiseen.
limousineista valoyliherkkyys Protoporfyria (PR)

Perinnöllisten sairauksien periytyminen menee niin, että jos vanhemmat on testattu vapaiksi ja tulokset tallennettu tietokantaan, jälkeläinen voidaan tulkita vapaaksi.

Tutustu, mitä geenitestitulosten lyhenteet tarkoittavat. Geenitestin tuloksista ja perinnöllisistä sairauksista löydät lisää tietoa Faban sivuilta.

Keväällä 2026 julkaistu myostatiini-geenitestituloksia

Myostatiini vaikuttaa valkuaisaineiden tuotantoon, jotka säätelevät lihasten kehitystä. Geenin mutaatio johtaa lihasmassan kasvuun tai kaksoislihaksikkuuteen. Myostatiini-geenistä on monia eri mutaatioita, joilla on hieman erilainen ilmentyminen. Kasvukokeen sonneille ilmoitetaan tuloksia rodusta riippuen mutaatioille M1, M3 ja M7.

M1: angus, charolais ja limousin. Heterotsygootit yksilöt ovat erittäin hyviä teurasominaisuuksissa, verrattuna eläimiin, joilla ei ole mutaatiota. Homotsygoottien yksilöiden lihasmassa on huomattavasti lisääntynyt ja lihan rasvapitoisuus on alhainen, mutta samalla niillä on korkeampi syntymäpaino ja ne aiheuttavat enemmän poikimavaikeuksia. (M1F = Vapaa, M1C = Kantaja, M1S = Homotsygoottikantaja)

M3: charolais ja limousin. Ominaisuus osittain dominoiva. Homotsygooteilla eläimillä on kaksoslihaksisuutta, ohut rasvakerros, erittäin murea liha, korkeampi syntymäpaino ja sitä kautta vaikeiden poikimisten riski on suurempi. Homotsygoottinaarailla on hieman alhaisempi maitotuotos. Mutaation vaikutukset ovat vähäisemmät heterotsygooteilla yksilöillä. (M3F = Vapaa, M3C = Kantaja, M3S = Homotsygoottikantaja)

M7: limousin ja charolais. Suurin osa limousin-eläimistä on mutaation kantajia. Homotsygoottien eläinten lihasmassa on lisääntynyt ja liha on erittäin mureaa. Näillä eläimillä on myös hyvin vähän lihaksen sisäistä ja ulkoista rasvaa. Syntymäpaino on normaali eli mutaatio ei lisää vaikeiden poikimisten riskiä. Heterotsygooteilla yksilöillä mutaation vaikutukset ovat vähäisemmät. (M7F = Vapaa, M7C = Kantaja, M7S = Homotsygoottikantaja)

Genomiset jalostusarvot saattavat askarruttaa

Genomiset jalostusarvot julkaistiin liharoduille Suomessa ensimmäisen kerran maaliskuun 2023 indeksilaskennan yhteydessä. Genominen tieto on mukana jalostusarvoissa, jos sonnin kohdalla lukee ”Arvo laskettu”. Genotyypitystiedon saaminen indeksilaskentaan noudattaa Fabalabin tekemää aikataulua, josta myöhästyneiden kohdalla lukee aluksi ”Näyte analysoitu”.

Indeksien eli jalostusarvojen arvosteluvarmuus vaihtelee. Arvosteluvarmuus on sitä parempi, mitä lähempänä ykköstä se on. Siihen vaikuttavat eläimen ja sen lähisukulaisten mittaustulosten (fenotyyppitulosten) sekä genotyypitysten määrä. Genominen jalostusarvo on aina tarkempi kuin ilman genomitietoa laskettu jalostusarvo, mutta erityisen paljon se parantaa eläimen periyttämien ominaisuuksien ennustettavuutta nuorsonneissa, joilla ei vielä ole omia jälkeläistuloksia.

Polveutumisten vahvistuminen

Genotyypityksen yhteydessä sonnin polveutuminen voidaan vahvistaa, mikäli molemmat vanhemmat ovat genotyypitettyjä (Polveutuminen DNA). Jos pelkästään isä on genotyypitetty, voidaan vahvistaa myös pelkkä isä (Isyys DNA). Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun isäksi on merkitty keinosiemennyssonni.

tiedote 23.1.2026. : Jalostuseläinkaupan pälvisilsariski on kasvanut

Lisätiedot:

Utvecklingschef

Vehkaoja Susanna

040 750 5167

Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)