Skip Navigation LinksEtusivu » AtriaNauta » Lihanautatila

Naudanlihantuotanto Suomessa  

Naudanlihan suhteen Suomi ei enää ole omavarainen, sillä kotimainen naudanlihan tuotanto on 82 miljoonaa kiloa ja kulutus 99 miljoonaa kiloa. Suurimmat naudanlihan tuojamaat ovat Puola, Saksa ja Tanska.

Naudanlihantuotanto perustuu Suomessa maito- ja liharotuisiin eläimiin. Maitorotuisten osuus on suurempi, liharotuisia eläimiä kokonaismäärästä on noin 17 %. Teuraaksi kasvatettavista vasikoista noin kolmannes kasvatetaan syntymätilalla, tällöin puhutaan yhdistelmätuotannosta. Nautatilojen erikoistumisen myötä välitysvasikoiden määrät ovat lisääntyneet. Maitotilalla syntyneistä välitettävistä sonnivasikoista jo lähes kaikki kasvatetaan kolmivaiheisesti.

Ternivasikasta se alkaa

Maitotilalla syntynyt vasikka siirretään n. 14 vuorokauden ikäisenä ternivasikkana vasikkakasvattamoon, josta se viiden kuukauden ikäisenä siirretään loppukasvattamoon. Loppukasvatusvaihe kestää sonnilla keskimäärin 14 kuukautta, jonka päätteeksi sen teuraspaino (lihapaino) saavuttaa  340 kiloa. Osa maitotiloilla syntyvistä lehmävasikoista jätetään uudistukseen, loput hiehot ohjataan teuraskasvatukseen. Hiehojen teurastusikä on keskimäärin 16 kuukautta ja teuraspaino 240 kiloa.

Pihvivasikka imee emoaan puoli vuotta

 

Liharotuiset vasikat syntyvät emolehmätiloilla. Keväällä syntyneet vasikat laiduntavat emojensa kanssa noin kuuden kuukauden ikään asti. Sen jälkeen ne vieroitetaan emoistaan ja siirtyvät välityksen kautta kasvamaan erikoistuneille pihviloppukasvatustiloille, tai jäävät teuraskasvatukseen syntymätilalleen.
Pihvirotuisten sonnien keskiteuraspaino on 410 kiloa ja kasvatusaika 18 kuukautta. Pihvirotuisten hiehojen keskiteuraspaino on 245 kiloa ja kasvatusaika 18 kuukautta.