Umpikausi jää helposti poikimisen ja tuotantokauden varjoon, Umpitunneli-teemapäivien aikana kävi selväksi, että juuri silloin luodaan perusta monelle myöhemmin nähtävälle onnistumiselle.
Arjen pienet teot ratkaisevat
Umpitunneli-teemapäivät kokosivat Iisalmeen ja Seinäjoelle maitotilallisia, tilatyöntekijöitä, opiskelijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita henkilöitä. Päivien aikana pureuduttiin umpikauden merkitykseen niin käytännön kokemusten kuin asiantuntijatiedon kautta. Tässä tekstissä käsitellään päivien tärkeimpiä havaintoja. Yksi päivien vahvimmista viesteistä oli, että umpikausi ei ole pelkkä välivaihe ennen poikimista. Sen onnistuminen näkyy myöhemmin vasikoiden elinvoimaisuutena, utareterveytenä, poikimisten sujuvuutena, hyvänä syöntinä sekä onnistuneena lypsykauden käynnistymisenä. Onnistunut umpikausi onkin yksi tärkeimmistä mittareista koko tilan onnistumiselle.
Tilojen käytännöissä korostui suunnitelmallisuus. Ruokintaa säädetään ajoissa, väkirehua vähennetään asteittain ja eläimen kuntoa sekä terveydentilaa seurataan ennen umpeutusta. Tavoitteena on tehdä siirtymä lypsykaudesta umpikauteen mahdollisimman stressittömästi.
Käytännön kokemuksista välittyi vahva ajatus siitä, että onnistunut umpikausi ei synny yhdestä ratkaisusta, vaan monien pienten asioiden summasta. Puhdas makuualusta, jatkuvasti saatavilla oleva rehu ja puhdas vesi, toimiva kivennäisruokinta, riittävä tila sekä eläinten aktiivinen tarkkailu muodostavat perustan, jonka päälle onnistuminen rakentuu.
Molempien tapahtumien tilapuheenvuoroissa korostuivat samankaltaiset toimintatavat. Umpeutus toteutetaan mahdollisimman hallitusti, hyödynnetään vahatuubeja ja antibiootteja käytetään vain todettuun tarpeeseen. Väkirehua vähennetään asteittain ennen umpeutusta, jotta maitotuotos laskee hallitusti ja lehmä siirtyy sujuvasti uuteen tuotantovaiheeseen. Seinäjoen tilaisuudessa tilanväki kertoi, että umpilehmien sorkanhoito ennen umpeutusta on tärkeä vaihe koko umpirutiinissa. Sorkanhoidolla ennen umpeutusta pyritään estämään mahdolliset jalkaongelmat umpikaudella. Kokemusten mukaan hyvin toteutettu umpeutus, tasainen ruokinta ja hyvä utareterveys näkyvät myöhemmin sekä poikimisten onnistumisena että tuotantokauden hyvänä käynnistymisenä.
Eräs päivien keskeisistä havainnoista oli, että vasikan elinvoimaisuus kertoo paljon siitä, kuinka hyvin umpikaudella on onnistuttu. Myös lypsylehmän kuntoluokka, syönti, ternimaidon laatu ja utareterveys antavat arvokasta tietoa umpikauden onnistumisesta.
Utareterveys ja ruokinta kulkevat käsi kädessä
Eläinlääkäri Virpi Seppänen Emovet Oy:stä muistutti, että utareterveyden näkökulmasta umpeutuksen ympärillä oleva ajanjakso on yksi lehmän elämän herkimpiä vaiheita. Utaretulehdusten riski on suurimmillaan noin kaksi viikkoa umpeutuksen jälkeen ja kaksi viikkoa ennen poikimista maidon ollessa utareessa ja vedinkanavien mahdollisesti auki. Vedinkanavaan muodostuu luonnollinen vahatulppa 2 vk kuluessa lypsyn lopettamisesta. Ennen poikimista täyttyvä utare voi aiheuttaa painetta ja avata vedinkanavat ja samalla reitin utaretulehdusbakteereille.
Utareterveyden seurannassa kannattaa hyödyntää tilan keräämää tietoa mahdollisimman tehokkaasti. Solutiedot, maitonäytteet sekä robotin tuottama data auttavat tunnistamaan eläimet, joiden kohdalla utareterveyteen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jo ennen umpeutusta. Seppänen muistutti myös vedinkaston merkityksestä. Kyseessä on yksi merkittävimmistä utareterveyteen vaikuttavista tekijöistä, mutta sen merkitys jää usein liian vähälle huomiolle. Vedinkastoa suositellaankin laittamaan myös päivinä, jolloin umpeen laitettavaa lehmää ei lypsetä.
Puheenvuorossaan Seppänen avasi myös kliinisen ja subkliinisen utaretulehduksen eroja. Kliininen utaretulehdus näkyy maidossa tai utareessa havaittavina muutoksina ja vaatii yleensä nopeita toimenpiteitä. Subkliininen utaretulehdus puolestaan on piilevä tulehdus, jonka merkkinä on usein kohonnut soluluku. Tällaiset tulehdukset soveltuvat usein hoidettaviksi umpeutuksen yhteydessä.
Ruokinta nousi päivien aikana yhdeksi tärkeimmistä onnistuneen umpikauden tekijöistä. Asiantuntijapuheenvuoroissa korostettiin, että umpikauden onnistuminen alkaa jo paljon ennen varsinaista umpeutusta, käytännössä rehuntuotannosta ja viljelysuunnittelusta lähtien.
Umpikauden aikana lehmän energian ja kalsiumin tarve pienenee, mutta poikimisen jälkeen ne kasvavat nopeasti. Ruokinnan tavoitteena on hallita tätä muutosta mahdollisimman tasaisesti sekä varmistaa riittävä valkuaisen, kivennäisten ja hivenaineiden saanti. Kuntoluokan korjaaminen tulisi tehdä hyvissä ajoin ennen umpeutusta. Tavoitteena on, että lehmän kuntoluokka on sekä umpeutuksen aikaan että koko umpikauden ajan 3-3 ½.
Useissa puheenvuoroissa korostui myös kuiva-aineen syönnin merkitys. Hyvä syönti ennen poikimista ja sen jälkeen tukee tuotoksen käynnistymistä sekä vähentää poikimahalvauksen, rasvamaksan ja muiden aineenvaihduntasairauksien riskiä. Syöntiin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin rehun ravintoarvot. Riittävä tila ruokintapöydällä, eläinryhmien koko, puhdas juomavesi, mukavat makuupaikat ja stressin välttäminen tukevat kaikki osaltaan eläimen hyvinvointia ja syöntikykyä. Umpilehmien olosuhteista tulee huolehtia myös laidunkauden aikana, etenkin laitumen rehun laadusta ja riittävästä puhtaan veden saannista tulisi huolehtia. Myös mahdollisten lisäruokintahäkkien hygieniasta tulisi pitää huolta. On tärkeää, että huonolaatuinen rehu poistetaan häkeistä säännöllisesti.
Umpikausi on investointi tulevaan tuotantokauteen
Päivien aikana kuultiin runsaasti käytännön vinkkejä ruokinnasta, utareterveydestä, olosuhteista ja eläinten seurannasta. Kaikkia puheenvuoroja yhdisti kuitenkin yksi yhteinen ajatus: umpikausi ei ole tuotannon tauko, vaan investointi tulevaan.
Kun umpikaudella panostetaan laadukkaaseen ruokintaan, hyvään utareterveyteen, toimiviin olosuhteisiin ja eläinten hyvinvointiin, vaikutukset näkyvät myöhemmin elinvoimaisempina vasikoina, terveempinä lehminä, sujuvampina poikimisina ja paremmin käynnistyvänä tuotantokautena. Juuri siksi umpikausi on yksi maitotilan tärkeimmistä tuotantovaiheista ja samalla merkittävä koko tilan onnistumisen mittari.
Nostoja päivistä:
- Hyvä umpikauden pituus n. 6–8 viikkoa
- Tuotantovaiheeseen sopivaa rehua ja vettä vapaasti saatavilla
- Seuraa solutasoja läpi tuotantokauden -> tee hoitopäätös ajoissa
- Kiinnitä huomiota olosuhteisiin -> reagoi mahdollisiin muutoksiin
- Riittävästi tilaa umpilehmäporukalle myös ruokintapöydän äärelle
- Analysoi umpilehmien rehut, myös kivennäiset
Tapahtumissa asiantuntijapuheenvuoroja pitivät eläinlääkäri Virpi Seppänen Emovet Oy, ruokinnanasiantuntijat Pirkko Korhonen ProAgria Itä-Suomi ja Sini Konttas ProAgria Etelä-Pohjanmaa.
Umpitunneli-teemapäiviä oli järjestämässä Nauta ja Maito Itä ja Nauta ja Maito Länsi hankkeet. Kehittämishankkeita osarahoittaa EU:n maaseuturahasto.
Kirjoittaja:
Janita Riekkinen
asiantuntija, hankevetäjä
