Atrian broilerin alkutuotannon kasvihuonekaasulaskenta eli hiilijalanjälki päivitettiin vuoden 2024 aikana. Edellisen kerran tarkastelu oli tehty 2021. Kolmen vuoden aikana tulos on parantunut. Merkittävimmin tähän vaikutti rehujen päästöjen vähentäminen, jonka taustalla on määrätietoinen kehitystyö soijan määrän vähentämiseksi.
Laskentaan osallistuivat lähes kaikki Atrian broilerikasvattamot, sekä nuorikkokasvattamot ja munittamot.
– Eläintuotannossa kasvihuonekaasulaskenta tulee ulottaa emoihin saakka. Lisäksi laskentaan huomioitiin hautomon ja logistiikan päästöt. Näin saatiin lopputuloksena tilakohtaisten tulosten lisäksi Atrian teurastamon portille tulevan broilerin keskimääräinen hiilijalanjälki, mainitsee Anssi Lammila.
Laskennan lähtötietojen kerääminen, laskenta ja tulosten raportointi toteutettiin Envitecpolis Oy:n EnvitecVisio Ympäristö –alustalla, jonka broilerilaskennan Atria ja Envitecpolis ovat yhdessä rakentaneet.
– Sen avulla sekä lähtötietojen kerääminen, laskenta että raportointi ovat automatisoituneet ja entistä helpommin ja nopeammin toteutettavissa, mutta laskennan tarkkuus säilyttäen, Lammila lisää.
Kaiken pohjana tilakohtaiset lähtötiedot
Laskennan perustana ovat jokaisen tilan tilakohtainen tuotanto ja toiminta. Lopputuloksena saadaan aidosti tilan toimintaa kuvaava tulos. Ruokinnan, eläinmäärien, teurastietojen ja eläinkuljetusten osalta tiedot saadaan suoraan Atrialta.
– Tilat toimittavat tiedot kuivikkeiden, sähkön, polttoaineiden sekä lämmityksen osalta. Jos tilalla viljellään viljaa omien eläinten rehuksi, kysytään tiedot myös viljelyn osalta eli lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, satotasot sekä maaperätiedot. Lähtötietojen toimittaminen laskentaan tapahtuu järjestelmän kautta vain nappia painamalla, kertoo Lammila.
Päästöt vähentyneet teuraskiloa kohti
Koko tuotantoketjun päivitetty hiilijalanjälki teurasmäärillä painotettuna on 2,46 CO2e kg / teuraskilo. Tulos tarkoittaa, että tuotettaessa yksi teuraskilo broilerin lihaa, syntyy 2,46 kiloa kasvihuonekaasuja. Kasvihuonekaasuihin huomioidaan hiilidioksidin lisäksi metaani ja typpioksiduuli, joiden kasvihuonekaasuvaikutus muutetaan vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta. Näin saadaan tuloksen yksiköksi CO2e eli hiilidioksidiekvivalentti.
– Vuoden 2021 tulokseen verrattuna tulos on parantunut selvästi huolimatta siitä, että laskentojen välissä laskentametodologia on muuttunut siten, että metodologia itsessään nostaa kokonaistulosta. Vuonna 2021 tulos oli 2,56 CO2e kg / teuraskilo, joten broilerin alkutuotannon hiilijalanjälki on pienentynyt noin 4 prosenttia, sanoo Senja Arffman.
Merkittävimmin tuloksen pienenemiseen vaikuttaa Atrian omien valmisrehujen päästöjen pieneminen, joiden päästöt teuraskiloa kohti ovat alentuneet 10 prosenttia.
– Valmisrehujen osuus kokonaispäästöistä oli broileritiloilla edellisessä tarkastelussa noin 71 prosenttia, kun nyt päivitetyssä laskennassa ne ovat noin 63 prosenttia. Muutoksen taustalla suurin merkitys on määrätietoisella kehitystyöllä, jolla soijan määrää rehuissa on saatu pienemmäksi ilman, että se on heikentänyt kasvutuloksia, kiittelee Arffman.
Merkittävin tuloksissa näkyvä laskentametodologinen muutos on sähkön päästöjen laskentamalli, mikä nostaa sähkön päästöjä, mikäli tilalla ei ole käytössä CO2-vapaa sähkö. Lämmityksen osalta päästöjä aiheuttavat erityisesti turve ja öljy. Nämä näkyvät merkittävimpinä eroina tilakohtaisissa tuloksissa. Tilakohtaisesti tulokset vaihtelivat 1,81 hiilidioksidiekvivalentista 3,27 hiilidioksidiekvivalenttiin.
Hyvän tulos syntyy pitkäjänteisellä kehittämisellä
Katsottaessa päästöjen jakautumista merkittävimmät päästöjen aiheuttajat broilerituotannossa ovat edelleen rehut sekä lanta. Ne kattavat yhteensä noin 78 prosenttia syntyneistä päästöistä.
– Vaikutusmahdollisuudet näihin ovat tilalla rajalliset, mutta on hyvä hahmottaa, että päästöjä syntyy kaikista kasvatetuista linnuista, ja koska tarkasteluun huomioidaan myös emojen päästöt, jokainen tilalle tuleva tipu tuo päästöjä jo tilalle tulleessaan. Kaikki kasvatuksesta aiheutuneet päästöt jaetaan hyväksytyillä teuraskiloilla, joten tulokseen vaikuttaakin keskeisesti kuolleisuus, rehuhyötysuhde ja hyväksytyt teuraskilot. Tuloksen pienentämiseksi tilalla siis kannattaakin tavoitella niiden parantamista, kannustaa Arffman. ■
TEKSTI: Senja Arffman, johtava asiantuntija, Envitecpolis Oy; Anssi Lammila, johtava asiantuntija, Envitecpolis Oy EDITOINTI: Laura Kaski KUVA: Tuukka Kiviranta
Päivitetty hiilijalanjälki mukaan pakkauksiin
Atrialaisen broilerin hiilijalanjälki on nyt päivitetty. Laskentaan osallistui yhteensä yli 70 tilaa, mukaan lukien nuorikko-, emo- ja kasvatustilat. Nämä kattavat noin 85 % koko broilerituotannosta. Kiitos kaikille laskentaan osallistuneille!
Päivitetty hiilijalanjälki tullaan merkitsemään kanapaketteihin tämän kevään aikana. Laskentaa tullaan tekemään jatkossakin, mutta se hoitunee vielä helpommin, kun perustyö on tehty, parit ongelmat korjattu ja pullonkauloista opittu.
Atria on kehittänyt tilakohtaisen hiilijalanjälkisovelluksen yhteistyössä Envitecpolisin kanssa broileritilojen lisäksi myös sika- ja kasvintuotantotiloille. Sikatilojen laskenta on käynnistynyt helmikuun alkupuolella ja myös kasvilaskuri otetaan käyttöön tulevalla kasvukaudella. Atrian kaikille tuotantosuunnille on nyt oma tilakohtainen laskurinsa, kun nautatilat käyttävät Carbo®-ympäristölaskuria. Tilakohtaisilla laskureilla jokainen tila saa näkyviin oman kehityskaarensa ja kansallisten keskiarvojen käyttämisen sijaan Atria-tason päästölaskenta tarkentuu merkittävästi ja tilojen tekemä työ saadaan näkyviin myös yritystasolla.
Teksti: Anne Rauhala ja Teija Paavola