Suomalainen ruokaturva perustuu kotimaiseen tuotantoon, mutta myös vahvasti Euroopan sisäiseen yhteistyöhön.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta vastaa EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP), eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista, kasvien terveydestä, maataloustuotteiden laadusta sekä metsätaloudesta. Valiokunnan jäsen ja ryhmänsä Renewin maatalouspolitiikkaa koordinoiva Elsi Katainen pitää ruokaturvan keskeisinä haasteina alan huonoa kannattavuutta sekä tiukkenevia ympäristö- ja ilmastovaateita.
– Tämä vaikuttaa alan houkuttelevuuteen ja investointihalukkuuteen. Nuoret eivät hakeudu alalle, ja tilojen lopettamistahti on huolestuttava. Kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan poliittisia toimia, kuten CAP-rahoituksen puolustamista leikkauspaineista huolimatta ja elintarvikeketjun tasapuolistamista viljelijöiden aseman parantamiseksi. Markkinoiden reiluuttaminen vaatii sekä poliittisia että ketjun sisäisiä toimia.
Ruokaturvan hyvä tasapaino
Ruokaturva on Suomessa ja Euroopassa Kataisen mielestä hyvällä tasolla useista syistä. Suomessa ruokaturva nähdään keskeisenä osana kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta, mikä eroaa eurooppalaisesta näkemyksestä.
– Tämä laaja-alainen ajattelutapa on tärkeä osa Suomen ruokaturvaa ja toivottavasti juurtuu myös EU-komissioon.
Kansallista ja eurooppalaista ruokaturvaa tukevat Kataisen mukaan EU:n vaihtelevat ilmasto- ja kasvuolosuhteet, joka takaa monipuolisen raaka-ainevalikoiman sisämarkkinoille.
– Suomessa erityinen vahvuus on nurmien viljely, joka tukee kestävää maataloutta.
Ukrainan vahvistuva rooli
Ukrainan vahvistuva läsnäolo EU:n elintarvikemarkkinoilla vaikuttaa merkittävästi Euroopan maataloustuotantoon. Esimerkiksi Suomessa siipikarjan lihan tuonti on kasvanut huomattavasti, vaikka Ukraina ei täytä kaikkia EU:n tuotantovaatimuksia
– Ensinnäkin, Ukrainan EU-jäsenyys tulee olemaan konkretiaa aikaisintaan vasta kymmenen vuoden päästä. Ukrainalaisten viljelijöiden on sopeuduttava EU:n tuotantotapoihin ja laatukriteereihin. Tämä tarkoittaa, että Ukrainan on täytettävä samat vaatimukset kuin muidenkin EU-maiden, Katainen toteaa.
Hän kertoo, että tuleva komissio tulee tekemään alustavaa työtä Ukrainan jäsenyyden vaikutuksista maataloudelle.
– Valmistautumista varmasti jatketaan, ja on tärkeää muistaa, että työ on vastavuoroista – ukrainalaisilta odotetaan muutoksia tuotantotavoissaan ja laadullisissa toimissaan yhtä lailla kuin muiltakin jäsenmailta. Näiden toimien avulla voimme turvata EU:n maataloustuotannon tulevaisuuden ja samalla tarjota Ukrainan maataloudelle mahdollisuuden palautua sodasta ja palata kansainvälisille markkinoille. Tämä vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä.
Haasteet ja mahdollisuudet
Ursula von der Leyenin teettämä strategisen dialogin raportti hahmottelee tulevien vuosien eurooppalaisen politiikan painopisteitä, erityisesti ruokajärjestelmän osalta. Raportissa korostetaan muutoksia maatalouspolitiikan painopisteissä, kotieläinten merkitystä ruokajärjestelmille, tarvetta terveellisemmälle ravitsemukselle sekä eläinten hyvinvointilainsäädännön kehittämistä. Nämä teemat tuovat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia suomalaiselle kotieläin- ja lihasektorille.
– Mahdollisuuksia on erityisesti eläinten hyvinvointinormien tiukentumisessa EU:n ruokajärjestelmässä. Suomalaisilla tuottajilla on konkreettista tietotaitoa siitä, kuinka eläinten hyvinvointi voidaan integroida osaksi tuotantonormeja, myös ennaltaehkäisevästi. Jos eurooppalaiset tuotantonormit nousisivat Suomen tasolle, suomalaisten tuottajien kilpailuasema vahvistuisi merkittävästi, Katainen painottaa.
Haasteita saattaa kuitenkin tuoda maatalouden päästöjen vähentäminen mahdollisen päästökaupan kautta, kuten strategisessa dialogissa mainitaan.
– Päästövähennystoimet saattaisivat kohdistua erityisesti eläintiloille, mikä voisi johtaa eläinmäärien karsimiseen. Tämä ei kuitenkaan voi olla ainoa ratkaisu. Eläintuotantoa tulisi tarkastella myös muista näkökulmista, kuten laidunnuksen tuomista luontohyödyistä ja nurmipohjaisen tuotannon hiilensidontakyvystä.
Katainen toteaa, että näiden teemojen käsittely vaatii tasapainottelua haasteiden ja mahdollisuuksien välillä, mutta ne tarjoavat myös tilaisuuden kehittää ja vahvistaa suomalaista kotieläin- ja lihasektoria entisestään.
Eläinten kuljetusasetus
Tulevalla CAP-kaudella tullaan käsittelemään myös eläinten kuljetusasetusta. Komission esitys pyrkii parantamaan eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana, mutta se on saanut kritiikkiä monilta jäsenmailta, mukaan lukien Suomi.
Suomen näkökulmasta suurimmat haasteet liittyvät pitkiin kuljetusaikoihin, lämpötila- ja tilavaatimuksiin sekä vasikoiden minimivälitysikään.
– Neuvottelut ovat vasta aluillaan, ja ne käydään maatalous- ja liikennevaliokuntien yhteiskäsittelynä. Tällä hetkellä tarkkaa aikataulua ei ole vielä olemassa. On kuitenkin tärkeää, että jäsenmaiden erityispiirteet ja paikalliset olosuhteet otetaan huomioon tulevissa neuvotteluissa. Ehdotus, jonka mukaan eläimiä ei saisi kuljettaa alle -5 asteen lämpötiloissa, olisi käytännössä mahdoton toteuttaa Suomessa ankarien talviolosuhteiden vuoksi.
Maatalousbudjetin puolustaminen
Tulevan CAP-ohjelmakauden neuvottelut maatalouden osuudesta EU-budjetissa ovat edessä, ja tilanne on haastava. EU:lla on uusia tarpeita, kuten turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka kilpailevat budjettivaroista.
– Maatalousbudjetin puolustaminen ei tule olemaan helppoa, mutta se on välttämätöntä. Ruokaturva ei ole itsestäänselvyys, ja on tärkeää vahvistaa EU:n kilpailukykyä samalla kun jäsenmaat päättävät budjetin rahoituksesta.
Katainen muistuttaa, että on välttämätöntä työskennellä ja puolustaa maatalouden vahvaa rahoitusta myös tulevina vuosina.
– Niin kauan kuin viljelijät eivät saa tarpeeksi tuloa markkinoilta, maataloustukien järjestelmä on oltava olemassa. On muistutettava kollegoita ja päättäjiä siitä, että ruoka on keskeinen turvallisuustekijä. Turvallisuutta ei tule heikentää siirtämällä resursseja toisesta päästä toiseen, vaan on löydettävä tasapaino, joka turvaa sekä maatalouden että muiden kriittisten sektoreiden tarpeet.