A-Rehun broilerirehuille on myönnetty kotimaisuudesta kertova Hyvää Suomesta -merkki. Merkin takana seisoo ennakkoluulottomia rehukehittäjiä, joiden idea muutti maataloutta: nopeasti yleistynyt herneenviljely parantaa peltoa ja tukee kansantaloutta.
Teksti: Milla Annala ja Salla López, Kind Company KUVAT: Tuukka Kiviranta
Elintarvikkeista tuttu, suomalaisista raaka-aineista ja työstä kertova Hyvää Suomesta -alkuperämerkki tuli vuonna 2024 haettavaksi myös eläinten ruualle.
– Broilerirehumme täyttivät merkin kriteerit sellaisenaan, siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala iloitsee.
Sinivalkoinen alkuperämerkki on kuitenkin vain kirsikka kakun päällä: yli vuosikymmenen kestänyt broilerirehujen kehitystyö oli lähtölaukaus muun muassa kotimaiselle herneentuotannolle, joka puolestaan on vähentänyt tuontisoijan tarvetta merkittävästi.
Yksittäinen idea muutti maataloutta
Hankintapäällikkö Taneli Marttilan keksimänä ja Anne Rauhalan mallintamana ideana alkanut muutos on mullistanut suomalaista maataloutta isosti: viime vuonna broilerien kokonaisruokinnasta jo 17 % oli rehuhernettä, kun se vielä vuonna 2017 oli alle 3 %. Samassa ajassa rehuherneen viljely on nelinkertaistunut ja sen viljelypinta-ala on nykyään yli 40 000 hehtaaria.
– Herneen viljelyllä on positiivisia vaikutuksia paitsi viljelykiertoon ja pellon kasvukuntoon myös koko kansantalouteen. Mikäli tuontisoijasta voidaan luopua kokonaan, se tarkoittaisi vuositasolla jopa yli 60 miljoonan euron jäämistä suomalaisille viljelijöille. Se on merkittävä askel kohti taloudellisesti kestävämpää ja omavaraisempaa ruokaketjua, Taneli Marttila painottaa.
Herne nousi kauran rinnalle
A-Rehu aloitti broilerirehujen valmistuksen vuonna 2013, ja jo tuolloin kotimainen kaura otettiin rehujen raaka-aineeksi.
– Tällä hetkellä kotimainen kokonainen tai kuorittu kaura on suurin yksittäinen raaka-aine broilerirehuissamme, kehittämispäällikkö Anne Rauhala kertoo.
Rehuhernettä alettiin testata vuonna 2016, ja se nousikin nopeasti kotimaisen kauran rinnalle.
– Herne osoittautui tehokkaaksi valkuaislähteeksi korkean energia- ja lysiinipitoisuutensa sekä haitta-aineettomuutensa vuoksi, Rauhala kertoo.
– Rehuherneen osuuden kasvu tarkoittaa sitä, että olemme onnistuneet vähentämään soijan määrää rehuissamme merkittävästi: vuonna 2016 soijaa käytettiin vielä 16 % broilerien kokonaisruokinnasta, ja tällä hetkellä määrä on 9 %.
Rehujen kehitys tapahtuu yhteistyönä
Rehujen tuotekehitystä ei tehdä pelkästään laboratorioissa tai toimistopöytien äärellä. Käytännön havainnot tiloilta, eläinten hyvinvointi ja tuottajien kokemukset ohjaavat kehitystä enemmän kuin mikään teoreettinen malli.
– Meille tärkeintä on saada palautetta suoraan kentältä. Monet uudistukset, kuten rehuherneen käyttö, ovat lähteneet liikkeelle käytännön kokeiluista tietyillä tiloilla. Kun tulokset ovat olleet lupaavia, niitä on lähdetty laajentamaan suunnitelmallisesti, Anne Rauhala kertoo.
Kaikki muutokset perustuvat tutkimustietoon ja koetilojen käytännön havaintoihin.
– Rehutehtaalla ei säädetä mitään rehujen arvoja sokkona tai niin, että tuottajat eivät tietäisi muutoksista. Kaikki muutokset pohjautuvat tutkimustietoon ja koetilojen käytännön kokemuksiin. Se on jatkuva oppimisprosessi molemmin puolin.
Hyvää Suomesta -merkki on tae kotimaisuudesta
Hyvää Suomesta -merkki vahvistaa, että rehuun käytetyt raaka-aineet ovat vähintään 75-prosenttisesti kotimaisia. Merkki on toiminut elintarvikkeiden kotimaisuustakeena jo yli 30 vuotta. Kriteereiden toteutumista valvovat ulkopuoliset valvonta-ammattilaiset.
– Kolmannen osapuolen tekemä auditointi antaa meille mahdollisuuden osoittaa rehujemme kotimaisuus entistä konkreettisemmin. Kun ruoan alkuperä voidaan jäljittää aina broilerien ruokintaan asti, koko ketju on läpinäkyvämpi, mikä tuo lisäarvoa koko atrialaiseen ruokaketjuun.
Sinivalkoinen merkki kertoo ulospäin sen, mikä A-Rehun sisällä on itsestäänselvyys ja oikeastaan koko toiminnan kivijalka; puhtaus, jäljitettävyys ja suomalaisten viljelijöiden työn tukeminen näkyvät jokaisessa rehureseptissä ja viljelysopimuksessa.
– Kotimaisessa viljassa ei ole jäämiä, ja viljelyolosuhteet tunnetaan. Se on myös turvallisuuskysymys. Tällaiselle työlle Hyvää Suomesta -merkki on oikeastaan tunnustus siitä, että asiat on tehty kunnolla jo pitkään, Taneli Marttila sanoo.
Sopimusviljely tuo huoltovarmuutta
Vuoden alussa lanseerattu perheviljatilakonsepti tukee kauran ja herneen viljelyn kehittämistä osana laajempaa viljelykasvivalikoimaa. Tavoitteena on vahvistaa viljelyn kannattavuutta, parantaa viljelykiertoa ja edistää koko ruokaketjun kestävyyttä.
Kun viljelijä tekee viljelysopimuksen A-Rehun kanssa, kyseessä ei ole pelkästään viljakauppa.
– Valitsemalla meidät viljelijä tekee samalla myös arvovalinnan kotimaisen huoltovarmuuden puolesta, Taneli Marttila sanoo.
Marttilan mukaan A-Rehun ja koko Atria-ketjun menestys on mahdollista vain, kun tuottajilla on mahdollisuus onnistua.
– Suomessa on valtavasti osaamista niin vilja- kuin eläinpuolella, mutta sitä pidetään helposti itsestäänselvyytenä. Meidän tehtävämme on vaalia sitä, ja kun tuottajat haluavat oppia ja kehittyä, syntyy entistäkin parempaa ja ennen kaikkea kotimaista ruokaa. Herneen viljely on loistava esimerkki siitä, Marttila päättää. ■
Hyvää Suomesta
Vuodesta 2024 alkaen myös eläinten rehut ovat voineet saada Hyvää Suomesta -merkin. A-Rehun broilerirehut täyttivät kriteerit, ja nyt koko ruokaketju on entistäkin läpinäkyvämpi. Hyvää Suomesta -merkki on toiminut elintarvikkeiden kotimaisuustakeena jo yli 30 vuotta. Kriteereiden toteutumista valvovat ulkopuoliset valvonta-ammattilaiset.
Kaurasta lämpöä
Kauran kuorinnan sivutuotteena syntyvä kuori ei mene hukkaan. Kuorista tehdään pellettiä, joka hyödynnetään bioenergian lähteenä lämpövoimalaitoksissa, A-Rehun omilla tehtailla ja kotieläintiloilla.
Tiesitkö?
Myös naudat ja siat ruokitaan kotimaisilla rehuilla, sillä ne syövät pääosin tilalla kasvatettua nurmea tai viljaa. Lisäksi A-Rehun sika- ja nautarehut sisältävät lähinnä kotimaisia raaka-aineita. Nautarehut ovat lisäksi täysin soijattomia ja sikojen ruokinnassa soijaa on keskimäärin alle 2 %.
