Jos tilan vaaka tai annostelija vääristää, ruokintaan menee liikaa rahaa tai tuottavuus kärsii. Siksi laitteet pitäisi muistaa kalibroida vähintään pari kertaa vuodessa.
Koska ruokinnan osuus tilan muuttuvista kustannuksista voi olla jopa 60 prosenttia, pienetkin heitot ruokinnassa kertautuvat ja tuntuvat kukkarossa. Ruokintalaitteiden kalibrointi on näennäisesti pieni teko, jolla varmistetaan suunnitelman mukainen ruokinta.
Vaaka alkaa ajan myötä vääristää
Broilerituotannossa rehun- ja vedenkulutus on elopainovaakojen ohella tärkein kasvunseurannan mittari. Siksi vaakojen ja vesimittarien lukemiin pitää voida luottaa. Siipikarjanrehujen kehityspäällikkö Anne Rauhalalla on tullut vastaan vaakoja, joiden lukema heittää melkein 10 prosenttia.
– Vaaoilla voi olla taipumus lähteä niin sanotusti ryömimään – ne alkavat näyttää pikkuisen väärään suuntaan, Rauhala muistuttaa.
”Pieni virhe vaa’an lukemassa voi maksaa vuodessa tuhansia euroja.”
Rakenteisiin on voinut kertyä pölyä tai anturi on saattanut vioittua. Heti jos huomaa mittaustuloksissa outoutta, laite on tarkistettava.
– Helppo tapa hoitaa kalibrointi on käyttää punnuksina neljää 25 kilon säkkiä, sikatilojen myyntipäällikkö Daniel Klockars vinkkaa.
Säkkien avulla kalibrointi antaa hyvän suunnan, mutta kannattaa huomioida, että A-Rehun säkeissä on aina muutama gramma ylimääräistä.
Kun kalibrointi tehdään säännöllisesti, varmistetaan sekä laitteiden oikea annostelu että ruokinnan toimivuus.
– Vaikka aina sanotaankin, ettei toimivaa asiaa kannata rikkoa, jos laite on kalibroitavissa, se kannattaa mieluummin tehdä kuin jättää tekemättä, maitotilojen asiakkuuspäällikkö Miika Yrttimaa on todennut.
Koska automaatio ja erilaiset teknologiset ratkaisut alkavat olla maitotiloilla arkipäivää, niiden toimivuus kannattaa varmistaa säännöllisin väliajoin.
Erissä ja valmistajissa eroja
Omien laitteiden vääristyneet lukemat saattavat paljastua, kun rehutehtaalta näyttäisi tulevan liikaa tai liian vähän rehua.
– Tehtaan vaakoja valvoo viranomainen, joten niiden lukemaan voi luottaa, A-Rehun tekninen päällikkö Jussi Maasalo rauhoittaa.
Tehtaalla rehu punnitaan painon mukaan, kun taas osalla tiloista rehu annostellaan tilavuusmittoina.
Rehun tilavuuspaino vaihtelee kuitenkin reseptistä ja koostumuksesta riippuen.
– Kun tehtaalta tuodaan erä uudella kuivurilla tuotettua ohrarehua, se painaa hieman vähemmän kuin mihin tilalla on kenties totuttu, Jussi Maasalo muistuttaa.
Vaihtelu johtuu kuivaustapahtuman luonteesta: kuivurissa räjähtäneet partikkelit vaativat enemmän tilaa.
– Jos vaihtaa rehua tai rehun toimittajaa, pelletin fyysinen koko voi myös vaihtua, ja silloinkin on tärkeää muistaa kalibroida ruokintalaitteet, nautarehujen kehityspäällikkö Milja Heikkinen sanoo.
Teknologia tehostaa mutta vaatii aikaa
Sikatiloilla tehdyssä Rehukustannus kuriin -hankkeessa kävi ilmi, että ruokintalaitteiden kalibroinnin unohtuminen tai epäsäännöllisyys on varsin yleistä.
– Ai saakeli, sitähän ei ole pitkään aikaan katsottu, Daniel Klockars kuvaa tyypillistä reaktiota.
Eräänkin hankkeessa mukana olleen lihasikatilan ruokinnassa onnistuttiin saamaan aikaan 13 000 euron vuosisäästöt. Laitteiden kalibrointi oli toki vain yksi osatekijä rehuhyötysuhteen parantamisessa, mutta jo pelkkä väärin näyttävä vaaka vesittää tilan tarpeisiin laaditun ruokintasuunnitelman.
Laitteiden tarkistaminen jää helposti, kun korjattavaa, muistettavaa ja päätettävää on arjessa muutenkin paljon.
”Teknologia tehostaa tuotantoa, mutta vaatii myös aikaa ja huolellisuutta.”
– Tilojen teknologia on nykyään niin pro-level, että esimerkiksi seurantaan olisi valtavasti ominaisuuksia. Perusjutut toimivat tiloilla yleisesti tosi hyvin, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tunneta tai osata hyödyntää. Niihin paneutumiseen pitäisi löytyä kiinnostusta ja aikaa, Klockars tuumii.
Broileritiloilla vaa’an kalibroinnin lisäksi yhtä olennaista on seurata veden kulutusta.
– Jos vesi-rehu-suhde tai vedenkulutus poikkeavat normaalista, vesimittarissa, veden paineessa tai lintujen terveydentilassa voi olla jotain hämminkiä, Anne Rauhala sanoo.
Näennäisesti pienet heitot näkyvät heti niin nopeatempoisessa broilerinkasvatuksessa kuin muissakin tuotantosuunnissa.
– Koska aika on niin lyhyt, homman pitää natsata. Siksi tuotannon seurannan mittareiden kanssa pitää olla jatkuvasti hereillä, Rauhala summaa.
Kirjoittajat:
Salla López, Kind Company
Kuvat:
Tuukka Kiviranta