Matkailu- ja ravitsemisala on kokenut viime vuosina haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia. S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjujohtaja Juha Helminen näkee alan murroksen vaikuttavan koko ruokaketjuun – myös tuottajiin.
Kun saksalainen perhe varaa hiihtolomansa Lappiin, yksi tärkeimmistä valintakriteereistä ei ole pelkkä rinneprofiili tai hotellin spa-osasto – he haluavat syödä suomalaista ruokaa, maistaa paikallisia makuja ja vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. Sama ilmiö toistuu Helsingissä, jossa työmatkailijat etsivät ravintoloita, jotka panostavat kotimaiseen ruokaan.
– Ruoka on yhä suuremmassa roolissa matkailukokemuksessa, ja monille asiakkaille kotimaiset raaka-aineet ovat ratkaiseva tekijä ravintolan tai hotellin valinnassa, Juha Helminen kertoo.
Hyötyä kotimaisuudesta
Helminen korostaa, että kotimaisuus on keskeinen kilpailuetu, jota halutaan hyödyntää entistä vahvemmin.
– Yli 90 prosenttia raaka-aineistamme tulee kotimaisilta toimijoilta, ja sillä on iso merkitys asiakkaillemme. Jäljitettävyys on kaiken a ja o – asiakkaat haluavat tietää, mistä heidän ruokansa tulee. Atria on meille erittäin tärkeä kumppani, sillä se pystyy takaamaan korkean kotimaisuusasteen ja läpinäkyvän toimitusketjun, Helminen korostaa.
”Kysymys ei ole siitä, syödäänkö lihaa vai ei, vaan siitä, miten liha tuotetaan.”
Myös kotimaan matkailijoille ruoka on olennainen osa elämyksiä, ja aamiaisella tai illallisella voi olla ratkaiseva merkitys hotellin tai ravintolan valinnassa.
– Kuluttajien odotukset ovat muuttuneet – ravintolaruoan merkitys hotellin valinnassa on kasvanut. Ennen hotelliravintola oli vain yksi vaihtoehto, nyt se voi olla koko matkailuelämyksen ydin, Helminen jatkaa.
Miten matkailu ohjaa ruoan kysyntää?
Matkailu- ja ravitsemiskaupan tilanne on tällä hetkellä hyvin kaksijakoinen. Helmisen mukaan viime kesä oli ennätyksellinen S-ryhmän hotellien yöpymisissä, ja erityisesti Lapin matkailu on nyt huippukaudellaan. Toisaalta Itä-Suomi kärsii venäläisten matkailijoiden puutteesta, ja Helsingissä lentoreittien rajoitukset vaikuttavat edelleen aasialaisten ja venäläisten turistien määrään.
– Näemme selkeästi, että Nato-jäsenyys on lisännyt USA:sta saapuvien matkailijoiden määrää, ja työmatkailu yhdistyy entistä useammin vapaa-ajan matkustamiseen. Hybridityö on muuttanut työn tekemistä ja sitä kautta myös ravintoloiden ja hotellien asiakaskuntaa, Helminen kertoo.
Mitä tämä tarkoittaa kotimaisille tuottajille? Matkailun alueellinen kehitys vaikuttaa siihen, missä kotimaiselle ruoalle on eniten kysyntää, mutta kotimaisen ruokaketjun ansiosta suomalaiset raaka-aineet liikkuvat joustavasti alueiden välillä.
Vastuullisuus ja lihantuotannon tulevaisuus
Vastuullisuus on noussut yhä merkittävämmäksi tekijäksi ruokaketjussa, ja S-ryhmä pyrkii kehittämään toimintaa yli lainsäädännön vaatimustason. Helmisen mukaan lihansyönnin ja vastuullisuuden yhdistäminen onnistuu, kun huomioidaan tuotannon tavat ja määrät.
”Vastuullisuus on yhä merkittävämpi tekijä ruokaketjussa.”
– Kysymys ei ole siitä, syödäänkö lihaa vai ei, vaan siitä, miten liha tuotetaan. Hyvät ravintoarvot ja monipuolinen ruokavalio ovat kuluttajille tärkeitä, Helminen sanoo.
S-ryhmässä halutaan tukea kehitystä kohti entistä parempia tuotantomuotoja, kuten pihattonavettoja ja vapaaporsitusta.
– Ymmärrämme, että muutokset vaativat merkittäviä investointeja, ja siksi kehitykselle on annettava riittävästi aikaa, Helminen toteaa.
Suomessa antibioottien käyttö on jo vakiintunut pelkästään sairauksien hoitoon, eikä niitä anneta eläimille rutiininomaisesti – toisin kuin monissa muissa maissa, joissa tähän vasta pyritään.
– Tämä on kansainvälisesti merkittävä kysymys, ja suomalainen tuotanto on jo pitkään ollut edelläkävijä vastuullisuudessa. Tämä on yksi niistä tekijöistä, jotka tekevät suomalaisesta ruoasta kilpailuvaltin myös ravitsemis- ja matkailualalle, Helminen toteaa.
Lihaa syödään myös tulevaisuudessa
Vaikka tuottajat eivät tee suoraa yhteistyötä ravintoloiden tai hotellien kanssa, heidän työnsä näkyy vahvasti ruokalistoilla. Helmisen mukaan kotimaisen ruoan arvostus on korkealla, ja suomalaisilla raaka-aineilla on vahva asema niin S-ryhmän suosituissa perhe- ja lounasravintoloissa kuin fine dining -paikoissakin.
– Lihansyönnin trendit eivät ole katoamassa, mutta kulutustavat muuttuvat. Ehkä lihaa syödään harvemmin, mutta silloin siihen panostetaan enemmän. Lehtipihvi maistuu edelleen suomalaisille – oli se sitten ravintolassa tai huoltoasemalla, hän naurahtaa.
Yhteistyö ja innovaatiot takaavat kilpailuedun
Tulevaisuudessa ruokaketjun eri osien yhteistyötä pyritään syventämään.
– Kuluttajien halu kokeilla uutta kasvaa koko ajan, ja se tarkoittaa, että innovaatioiden on synnyttävä nopeasti. Olemme keskustelleet Atrian kanssa ketteristä kehitysmahdollisuuksista, ja yhteistyötä aiotaan tulevaisuudessa tiivistää edelleen.
Suomen matkailulla on vahva potentiaali kasvaa entisestään, ja ruokamatkailu voi nousta yhä suurempaan rooliin osana elämyksiä.
– Matkailu ja ravitsemiskauppa kehittyvät jatkuvasti, mutta yksi asia pysyy – suomalainen ruoka on laadukasta, ja kuluttajat arvostavat sitä. Se, miten tätä kilpailuetua onnistutaan hyödyntämään, määrittää tulevaisuuden suunnan, Helminen summaa. ■
Teksti: Milla Annala, Kind Company KUVAT: Atrian arkisto. SOK
Kommentti:
Kotimaisuuden merkitys vahvistuu ravintola-alalla
S-ryhmän vahvuus Atrian näkökulmasta on heidän vahva sitoutumisensa kotimaisuuteen ja lihan alkuperään. Tämä on tärkeä arvo myös Atrian toiminnassa, ja se on samalla selkeä kilpailuetu. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mistä heidän ruokansa tulee, ja tämä näkyy myös ravintola-alalla. Alkuperätiedon hyödyntäminen osana ruokakokemusta on tutkitusti tehokas tapa lisätä asiakastyytyväisyyttä ja sitoutumista.
Atria tekee tiivistä yhteistyötä S-ryhmän kanssa, jotta suomalaista lihaa ja muita kotimaisia raaka-aineita voidaan hyödyntää ravintolatarjonnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä perustuu vahvaan asiakasymmärrykseen – sekä Atrialla että S-ryhmällä on omat kuluttajatutkimuksensa, joiden avulla seurataan ruokatrendejä ja kehitetään ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden odotuksiin.
Suomalaisella ruokakulttuurilla ja kotimaisilla raaka-aineilla on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia matkailun näkökulmasta. Tulevaisuudessa Suomi voisi olla entistä vahvempi ruokamatkailumaa, jossa laadukas, jäljitettävä ja vastuullisesti tuotettu kotimainen ruoka olisi osa matkailuelämyksiä. Tämä on kehityssuunta, joka hyödyttää koko ruokaketjua, niin alkutuotantoa, ruokateollisuutta kuin eri kokoisia ravintolatoimijoita.
Atria tekee tiivistä yhteistyötä S-ryhmän matkailu- ja ravitsemiskaupan kanssa, kuten myös muiden kotimaisten yritysten kanssa, jotta suomalaista lihaa ja muita kotimaisia raaka-aineita voidaan hyödyntää ravintolatarjonnassa. Suurten yritysten tekemä kehitystyö hyödyttää usein myös pienempiä toimijoita, sillä uusien konseptien ja tuotteiden myötä koko ala voi kehittyä. Yhdessä tekemällä saamme parhaan hyödyn suomalaisista huippuraaka-aineista.
Kim Westerling
myyntijohtaja
Foodservice, Atria Suomi Oy