”Kelpaa sanoa luomunurmiksi”

Hillin emolehmätilan yrittäjäparilla on monta rautaa tulessa tilan töiden ohella. Silti toiminnan kehittämiselle ja hanketoimintaan osallistumiselle on totuttu etsimään aikaa. Luomutilalle on kunnia-asia hoitaa hommat niin hyvin, etteivät pellot kasva voikukkaa. 

Henri ja Tiina Hilli ovat pyörittäneet Kälviän Hillin kylässä sijaitsevaa emolehmätilaa vuodesta 2013 asti. Tilan pellot otettiin luomuun heti alussa, ja eläimet vuonna 2016. Keväisin tilalla poikii 65–70 emoa, ja yhteensä eläinten pääluku nousee noin 200:n loppukasvattamo mukaan lukien. Kehitystä on haettu alusta asti, sillä Henrin mukaan kumpikaan heistä ei osaa tehdä asioita ”vasemmalla kädellä”.  

– Laadukas nurmi ja mahdollisimman hyvä säilörehu on kaiken A ja O, koska pyrimme hoitamaan loppukasvatuksen mahdollisimman vähällä viljalla. Yli 700:n D-arvoon ollaan päästy, ja kasvuihin on saatu kehitystä, Henri kertoo. 

Alettuaan Atrian sopimustuottajiksi vuonna 2018 pari on lähtenyt innolla hakemaan oppia ilmaisista pilottihankkeista. Nurmen laatuun ja säilyvyyteen löytyi hyödyllistä tietoa nelivuotisesta Tuottava nautatilan nurmi -hankkeen pienryhmätoiminnasta. 

– Tilavierailuilla oli kiva käydä konkreettisesti katselemassa, miten nurmi voi näyttää hyvältä ja silti säilönnällinen laatu voi olla rehunäytteen perusteella jotain ihan muuta, Henri muistelee.  

Säilöntäaineet otettiin tilalla näiden kokemusten ja omien testien perusteella käyttöön. Myös satovarmuutta on parannettu ”pomminvarmalla” siemenseoksella, ja ajatukset laidunnuksen kehittämisestä ovat menneet eteenpäin, vaikka toimenpiteiden toteutuminen on vielä auki. 

– Näin jälkikäteen on edes vaikea eritellä, mihin kaikkeen hanke on vaikuttanut, mutta monia pieniä säätöjä on sen pohjalta tehty ja monet omat käsitykset ovat saaneet vahvistuksen, Tiina pohtii. 

IPM-menetelmä kokeilussa 

Viime vuonna Hillit lähtivät mukaan myös valtakunnalliseen Itua ja vastetta -pilottitilatoimintaan, jossa tutkitaan kemiallista kasvinsuojelua vähentäviä toimenpiteitä. Hillin tilalla pilotoitiin juolavehnän mekaanista torjuntaa lautasmuokkauksella. 

– Tulokset olivat meidät hankkeeseen mukaan innostaneen Essi Tahvolan mukaan lupaavat, mutta pitää vielä istua ilta kustannuslaskelmien kanssa, että tietää, miten kannattaa jatkaa.  

Juuri nyt parin pohdinnassa on, miten tilan pienimuotoista ohranviljelyä kannattaisi kehittää. 170 hehtaarin viljelyalasta ohraa on 40 hehtaarilla. Omia siiloja ja ketjua viljalle ei vielä ole, joten tähän mennessä se on myyty pois ja ostettu kuivattuna yhteistyötilalta.  

– Vasikoiden lisäruokintaa meillä ei ole ollut, mutta nyt aiotaan kokeilla ”maistelurehua”, Tiina kaavailee. 

– Nurmen perustamisesta puitavaan viljaan meillä ei juurikaan ole aiempaa kokemusta. Mielenkiintoista nähdä, miten viime syksyn puinti on vaikuttanut nurmien talvehtimiseen, Henri puntaroi. 

”Nurmentuotanto on viritetty huippuunsa ja kehitystä on tapahtunut oikeaan suuntaan.” 

Kolme vinkkiä:

1. Oman tilan toimintaa kannattaa kehittää myös osallistumalla maksuttomiin pilottihankkeisiin. On hienoa, että Atrialla niitä on tarjolla. Pilottitilana saa mahdollisuuden kysellä, verkostoitua ja olla yhteydessä hankkeen asiantuntijaan oman tilan asioissa.  
2. Erityisesti loppukasvatuksessa laadukas nurmi ja nurmirehun säilönnällinen laatu on ratkaisevan tärkeää. Muista, että rehunäyte kertoo enemmän kuin paljas silmä.  
3. Valtakunnallisten ministeriön rahoittamien hankkeiden (kuten Itua ja vastetta -hankkeen) kautta pääset vaikuttamaan itseäsi ja muita tuottajia koskevaan päätöksentekoon, sillä hankkeissa kerättyjä tietoja käytetään päätöksenteon pohjana.  

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 1/2023 -lehdestä alkaen sivulta 19