Isoissa investoinneissa yhteistyökumppaneiden merkitys kasvaa. Arttu Flénin teurassikalan rakentaja ja kasvatit tulevat molemmat naapurista, ja hankintaviidakossa ovat auttaneet kirjanpitäjä ja Atria Alkutuotannon asiakkuuspäällikkö. 1,65 miljoonan investoinnilla Munsalaan rakentuu moderni perussikala.
Pohjatyöt on tehty ja lieteputket maassa. Kohta alkaa seinäelementtien pystytys.
Arttu Flén rakentaa Uudenkaarlepyyn Munsalassa teurassikalaa Kinkku Companylle, jonka hän perusti 2024. Paikka sijaitsee Pig Hill Ab:n vapaaporsitussikalan naapurissa. Flén on yksi 550-paikkaisen, vuonna 2021 toimintansa aloittaneen emakkosikalan omistajista.
Arttu Flénin uudisrakennuksesta tulee perusmoderni teurassikala. Lisäsatsauksia esimerkiksi automatiikkaan ehtii tehdä myöhemminkin.
Jos kaikki sujuu, kuten on suunniteltu, osa Pig Hillin porsaista pääsee kasvamaan upouuteen Kinkku Companyn sikalaan joulukuussa 2025.
Pig Hill -yrittäjillä on oma, integroitu ja suljettu porsasketju. Uudella 1800-paikkaisella sikalalla korvataan kaksi vanhaa, yhteensä 1240-paikkaista sikalaa.
– Tuotantoa ei siis laajenneta. Muut Pig Hill -yrittäjien teurassikalat jatkavat entiseen malliin, kertoo Flén, jolle rakenteilla oleva sikala on ensimmäinen oma tuotantorakennusinvestointi.
– Ajatuksen tasolla hanketta valmisteltiin pitkään. Suunnittelin alun perin emakkosikalaa, mutta se tuntui liian isolta palalta purtavaksi. Emakkopuoli ratkaistiin sitten Pig Hill -yhteistyöllä.
Kirjanpitofirma apuna
Investoinnin kustannusarvio on 1,65 miljoonaa euroa.
Rakennus- ja ympäristöluvat 2700 neliötä käsittävälle hankkeelle saatiin syksyllä 2024, ja investointitukipäätös tammikuun haun yhteydessä. Rakentaminen aloitettiin tilapäisen rakennuslainan turvin keväällä 2025.
Isoissa investointihankkeissa on niin paljon muistamista ja miettimistä, että Arttu Flén maksaa mielellään asiansa osaavien firmojen palveluista.
– Laitoin pankkilainan vakuudeksi kaikki omat kiinteistöt eli talon ja pellot. Näin täytyy toimia, jotta päästään nostamaan korkotukilainaa kuitteja vastaan.
Korkotukilaina on pankkilaina, johon valtio myöntää korkotukea, eli valtio maksaa osan lainan koroista. Korkotukilaina myönnetään yhdessä ELY-keskuksen investointituen kanssa. Suurin osa investoinnista katetaan valtion takaamalla pankkilainalla.
– Ilman valtiontakausta ei tätä olisi voitu toteuttaa, toteaa Flén ja kiittää hyvää yhteistyökumppaniaan, kirjanpitoyritystä, joka on hoitanut hankkeen rahoitusasioita alusta alkaen.
– Kaikki hommat eivät olisi pysyneet omassa hanskassa. Kun pitää muistaa, miettiä ja ymmärtää niin paljon, ostan mielelläni palvelun luotettavalta firmalta, joka tietää asiat ja osaa pykälät.
Atria Alkutuotannon asiakkuuspäällikkö Christer Rönnqvist on toiminut hankkeessa sparraajana.
– Hänen kanssaan on palloteltu monia asioita, ja häneltä olen saanut apua myös tarjouspyyntöjen kanssa.
Vino pino tarjouksia
Nyt pöydällä on vino pino tarjouksia, ja seuraavaksi on päätettävä mistä hankitaan mitäkin.
– Koska rakennusmateriaalien hinnat ovat nousussa, tavaraa on yritetty hankkia etukäteen ja kauppoja on lyöty lukkoon jo talvella mahdollisuuksien mukaan.
Rakentamisen hoitaa ByggStaff, jonka toinen omistaja Tobias Wiik on yksi Pig Hill -yrittäjistä.
– Tobias laittaa tänne ukkoja aina tilanteen mukaan.
Rakentamisessa auttavat myös omat 18- ja 16-vuotiaat pojat. Kihlattu Camilla on henkisenä tukena.
Asia kerrallaan eteenpäin
Investointihankkeeseen liittyvistä haasteista kysyttäessä Flén pudistelee päätään.
– En keksi mitään erityisiä haasteita. Nämä ovat ihan käytännön asioita kaikki, ja ne pitää käsitellä yksi kerrallaan. Tietenkin aina vähän mietityttää, tuliko valittua paras ratkaisu. Mutta kun on hankkinut riittävästi infoa, sitten vain pitää tehdä ratkaisut ja elää niiden kanssa.
Parhaillaan Flén pohtii sikalan kalustusta ja varustusta. Hän on kuunnellut muiden isäntien kokemuksia ja koettaa huomioida eri vaihtoehtojen plussat ja miinukset.
– Yhtä ja toista yritetään myydä, mutta en aio tarttua kaikkiin nippoihin, sillä kaikki maksaa. Voihan esimerkiksi automatiikkaa lisätä jälkikäteenkin.
– Ajatuksena on tehdä tästä sellainen perusmoderni teurassikala, ei mitään karvalakkimallia, muttei luksustakaan. On kyllä kiinnostavaa nähdä, miten uudet ja modernit systeemit vaikuttavat tuotantotuloksiin.
Tulevaisuuttakin mietitty
Arttu Flén ryhtyi jatkamaan kotitilaansa 26-vuotiaana vuonna 2003 ostamalla peltoa omiini nimiinsä ja vuokraamalla teurassikalan isältään. Myöhemmin myös velipoika tuli mukaan. Veljekset tekevät yhteistyötä sikojen hoidossa ja peltotöissä.
– Täällä kaikki auttavat toisiaan, ja ongelmiakin pähkäillään yhdessä.
Koska on kohta viidenkymmenen, Arttu luonnollisesti mietti myös toiminnan jatkumista. Pojista nuorempi on maamieskoulussa ja jos häntä kiinnostaa maatalousyrittäjyys, ovi yhtiöön on auki.
– Jokaisen pitää itse saada päättää mitä haluaa tehdä. Ja jos ei jatkajia tule, loppupeleissä yhtiön voi myös myydä pois, esimerkiksi muille Pig Hillin omistajille. ■
Investoimalla eläinten hyvinvointi ylös ja kulut alas
Tohmajärvellä sijaitseva Mari ja Urho Puustisen luomuemolehmätila on lyhyen ajan sisällä investoinut sekä eläinten hyvinvointiin että energiatehokkuuteen.
Teksti: Pirjo Latva-Mantila KUVA: Atrian arkisto
Navettavalkea-tilan Mari ja Urho Puustinen ovat tottuneita investoimaan. Puustiset järjestävät myös yritys- ja maatilavierailuja sekä harjoittavat maatilamatkailua, joten tilaa on kehitetty jatkuvasti.
Nyt vuorossa oli öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön, aurinkopaneelien asentaminen sekä siirtyminen LED-valaistukseen. Oma kaivokin laitettiin kaiken varalle.
– Investoinnit tehtiin kaksi vuotta sitten, ja ne alkoivat näkyä polttoaine- ja sähkölaskuissa heti. Myös ympäristö- ja ilmastonäkökulma on tärkeä, sillä meillä käy paljon tilavieraita, kertoo Mari Kärki-Puustinen.
Noin 70 000 euroa maksaneen hankkeen ajoitus onnistui: sille saatiin 50 prosentin energiainvestointiavustus heti uuden rahoituskauden alussa. Nyt avustus olisi 40 prosenttia.
Kuivikkeet vaihtuivat makuuparsiin
Tänä keväänä emolehmien hyvinvointia parannettiin muuttamalla kuivikepohjat makuuparsiksi. Uudistus tehtiin, koska kuivikkeen saaminen muuttui vuosi vuodelta haastavammaksi.
– Olkipaaleja tarvittiin 1 000–1 200 vuodessa, ja nyt riittää 400 paalia hiehoille ja vasikoille. Yhden paalin hinta polttoainekustannuksineen on noin 10 euroa per paali, joten kustannussäästö on tuntuva.
Eläimet voivat makuuparsissa selkeästi paremmin kuin kestokuivikepohjalla, mikä on Puustisille tärkeintä.
– Kuivikepohjan pitäminen puhtaana on Suomen sääoloissa todella hankalaa. Makuuparsissa lehmät pysyvät puhtaina, mikä lisää niiden hyvinvointia.
Remontin yhteydessä korjattiin myös tilan 40 vuotta vanhat ulkokarsinat ja pihamaat.
– Vanhojen asfalttipohjien tilalle laitettiin uudet betonit. Hulevesille kaivettiin putket ja tehtiin kaivo. Samalla järjestettiin navetan sisältöä niin, että eläinliikenne järkevöityi. Emopaikkoja saatiin lisää ja vasikoille lisää tilaa.
Tottuminen tuotti ongelmia
Lähes 200 000 euron peruskorjausinvestointi haettiin vanhan EU-rahoituskauden aikana. Hanke valmistui tänä keväänä lisäaikahakemuksen turvin.
– Systeemi on tullut useiden investointien myötä tutuksi. Tarkkaan tietenkin pitää laskea, että ne ovat kannattavia yritykselle. Onneksi on päteviä neuvojia apuna.
Suurin haaste tuoreimmassa uudistuksessa oli Marin mukaan se, etteivät eläimet tahtoneet oppia makuuparsiin.
– Nauta on tosi herkkä erilaisille muutoksille ja voi stressaantuessaan sairastua. Ongelmia tuli muun muassa sorkkien ja ruuansulatuksen kanssa niin paljon, että jouduimme lopettamaan kaksi ja hätäteurastamaan toiset kaksi, mikä ei todellakaan ole normaalia.
Tilan jatkuvalla kehittämisellä Puustiset haluavat varmistaa, että Navettavalkea siirtyy seuraavalle sukupolvelle elinkelpoisena ja entistä ehompana – viidestä lapsesta ainakin kaksi aikoo jatkaa vanhempiensa työtä.
Atrian tuotantoketjut tarvitsevat investointeja ja tekijät siihen rahoitusta
Teksti: Jaakko Kohtala, johtaja, Atria Chick Oy KUVA: Tuukka Kiviranta
Maatalouden investointien rahoituksesta ja sen heikentymisestä tai kiristyneistä ehdoista on ollut viime aikoina paljon keskustelua. On selvää, että pankkisääntely on kiristynyt, mikä näkyy erilaisina vaateina pankeille ja tätä kautta pankin asiakkaille. Osin jopa niin, että sellaisiin hankkeisiin, joihin aiemmin on saanut rahoituksen, on tullut kielteisiä päätöksiä tai tiukentuneita rahoitusehtoja. Olemme sitten mitä mieltä tahansa pankkisääntelystä ja sen käytännön vaikutuksista, se on tosiasia, joka meidän, alalla toimivina rahoitusta tarvitsevina tahoina, täytyy hyväksyä. Meidän on syytä muistaa, että pankkien liiketoiminnan keskeinen tukijalka on rahoittaminen. Tämä tosiasia huomioiden en usko, että yhdessäkään suomalaisessa vähittäispankkitoimintaa harjoittavassa pankkiryhmässä tästä halutaan luopua. Päinvastoin. Myös maatalouden rahoittaminen kiinnostaa valtaosaa, ellei jopa kaikkia, suomalaisia pankkeja.
Rahoituksen hakemisesta rahoituskelpoisuuden kehittämiseen
Toimintaympäristömme rahoituksen saannin osalta on muuttunut. Tämä on tosiasia, ja kun jokin muuttuu, myös meidän täytyy muuttua. Mitäpä jos jatkossa rahoituksen hakemisen sijaan haemmekin rahoittajilta vastauksia siihen, mitä voimme tehdä paremmin, jotta yrityksemme olisi paremmin rahoituskelpoinen pankin näkökulmasta. Alkuun kysymys saattaa hämmentää rahoittajiakin. He harvemmin tällaista kysymystä ovat kuulleet ja ehkä vieläkin harvemmin näihin kysymyksiin ovat vastanneet. ”Me rahoitamme kaikki kannattavat hankkeet” on usein kuultu lause, mutta tämä vastaus ei mielestäni tuohon kysymykseen riitä, vaan vastausten pitää olla konkreettisempia.
Kokemukseni mukaan usein jo pelkästään paremmalla, reaaliaikaisemmalla ja tarkemmalla tuotannon ja talouden raportoinnilla rahoituskelpoisuus kehittyy myönteisesti. Myös hyvin tehty tilan pitkän aikavälin liiketoimintasuunnitelman esittäminen kehittää rahoituskelpoisuutta. Nämä molemmat edellä mainitut seikat ovat täysin toteutettavissa jokaisen maatilan kohdalla. Totta kai, toisinaan taloudelliset realiteetit tulevat rahoituksen esteeksi, ainakin hetkellisesti. Taloudellisista tunnusluvuista pankit seuraavat hyvin tiiviisti maatilayrityksen maatalouden pitkäaikaisten velkojen suhdetta käyttökatteeseen, ja tämän ollessa liian korkea saatetaan hanke evätä. Ajan kuluessa, lainojen vähetessä ja/tai käyttökatteen parantuessa samainen hanke muuttuukin kiinnostavaksi rahoituskohteeksi. Joskus tilanne on myös sellainen, että investointihanke, johon rahoitusta haetaan, on yksinkertaisesti rahoituskelvoton ja negatiivinen päätös kannattaa hyväksyä, kunhan se hyvin perustellaan.
Uskon siihen, että kun me Atrialla yhdessä teidän tuottajien kanssa teemme entistä enemmän töitä alan ja yritysten rahoituskelpoisuuden kehittämiseksi, saavutamme vielä joskus tilanteen, jossa pankit kysyvät teiltä tuottajilta, mitä me voimme tehdä, jotta saan olla mukana sinun hankkeidesi rahoittajana. Tätä meidän kannattaa ainakin tavoitella.
Kehittyvän maatilayrityksen toiminnan keskeinen raaka-aine on ulkopuolinen rahoitus. Tästä syystä nostan rahoituskelpoisuuden kehittämisen jokaisen maatilayrityksen keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Näin turvaamme maatilayritysten pitkän aikavälin kehittämisen.
Teksti: Pirjo Latva-Mantila KUVAT: Tuukka Kiviranta