Jalat todella tukevasti maassa, pää välillä pilvissä
23.12.2022 07:40
Mistä on ruokatalo Atrian kilpailukyky ja menestys tehty? Iso kysymys ansaitsee kahta sanaa pidemmän vastauksen. Pelkistetysti: on tiedettävä mitä tekee, ymmärrettävä, miltä markkina näyttää, kehitettävä timantinlujaa perustekemistä sekä vietävä eteenpäin sovittuja kilpailuetuja. Markkinaykkönen ei voi jäädä laakereilleen lepäämään.
Kilpailumenestystä voidaan toki mitata luvuilla, prosenttiosuuksilla ja sijoituksilla. Esimerkiksi: Atrian markkinaosuus on kotimaassa 25–30 %; olemme punaisen lihan markkinaykkönen ja esimerkiksi naudanlihassa ehdoton brändiykkönen; tehokkuudessakin löytyy, sillä olemme euroa/kilo -mittarilla mitattuna Euroopan huipputasoa. Mutta vähintään yhtä mielenkiintoista on pohtia, miksi näin on. Miten pidämme kotimaan piikkipaikan ja millä evällä Atria pärjää maailmanmarkkinoiden taistelutilanteissa? Markku Hirvijärvi, Atria Suomen lihaliiketoiminnan sekä vienti- ja teollisuuskaupan johtaja kertoo, että tärkein syy on Atrialta löytyvä vankka perusta, joka on kilpailukyvyn tärkein tekijä. Sen ansiosta Hirvijärvikin nukkuu yönsä paremmin.
– Atrian perusta on kunnossa: mikään ei ole rikki, ja perustaa on jopa pystytty vahvistamaan siitä huolimatta, että viimeisen 10 vuoden ajan lihamarkkinat ovat heiliahdelleet enemmän kuin koskaan. Investointikykymme on ollut hyvä, eikä investointitaakkaa ole kertynyt paljon vuosien varrelta.
TURVAA MARKKINAHEILAHTELUILTA
Kun perusta on kunnossa, etuna on Hirvijärven mukaan muun muassa, että kustannustaso ei karkaa ja pystytään tarjoamaan markkinaan laadukasta tuotetta oikeaan hintaan. Tämä näkyy kotimaan markkinassa siinä, että kuluttaja tietää aina, mitä ostaa.
– 100-prosenttinen kotimaisuus, pitkät perinteet ja ketjumme osaaminen näkyvät ja maistuvat tuotteissa. Maku ja laatu ovat tärkeimmät asiat, kun tehdään elintarvikkeita.
Tasalaatuisuus ja ison toimijan hyvä tuottoisuus tuo koko ketjulle vakauttaa myös markkinaheilahteluja vastaan.
– Euroopassa on ollut viimeisten vuosien aikana isoja heilahteluja. Meidän etuna on se, että ollaan monipuolisia. Kun heilahteluja tulee, tuotannon ja liiketoiminnan päässä lasketaan tarkasti, mitä arvoa kannattaa optimoida missäkin kohtaa, ja kuinka pystytään tuotantomääriä ohjaamaan paremmin suhteessa markkinatilanteeseen.
RATKAISUT OMISSA KÄSISSÄ
Liian pitkälle hyvänolon tunteeseen ei kuitenkaan saa mennä. Hirvijärven mukaan omaa toimintaa on hiottava kautta koko ketjun.
– Atrialla on pitkä historia ja sitä kunnioitamme. Atrian on yrityksenä oltava timantinkovassa kunnossa, niin että yhteistyökumppanimme ja omistajamme voivat luottaa siihen, että tuotanto pyörii sukupolvelta toiselle – myös tulevien 115 vuoden ajan.
Tähän Hirvijärvellä on yksinkertainen resepti:
– Kehitetään niitä asioita, mitkä ovat omissa käsissä: hävikkien vähentäminen, mahdollisimman hyvät saannot sekä laadun todentaminen. Tilalta tuleva hyvinvoiva eläin tuottaa paremmin ja tuo siten myös euroja kassaan.
Myös trendejä on seurattava, ja niitä tunnistetaan Hirvijärven mukaan hyvin. Sitäkin ammattitaitoa on pidettävä yllä ja ajoitusta hiottava.
– Ruoka-alan isoimmat trendit rantautuvat Eurooppaan yleensä Pohjois-Amerikasta ja sieltä Britteihin. Nämä trendit tulevat pohjoismaihin ja Suomeen varsin hitaasti, ja ajoituksella onkin iso merkitys isoissa uusissa lanseerauksissa.
KILPAILUEDUT EROTTAVAT
Vahvan perustekemisen ohella Hirvijärvi nostaa esiin myös keskeisiä kilpailuetuja, joilla Atria pyrkii erottautumaan kilpailijoista. Sellaisia ovat esimerkiksi kotimaassa ja ulkomailla nousussa oleva lihantuotannon antibioottivapaus, porsaiden terveet saparot ja naudanlihassa takuumureus, marmorointi ja makurasvat. Viennissä korostuu myös lihan salmonellattomuus.
– Se, että meillä on eläintaudit hyvin hallussa rehustusketjua myöden, on saavutettu kilpailuetu kaikissa tuotantosuunnissa. Euroopan ulkopuolelta tulevat uudet ostajat saattavat ihmetellä, miten on mahdollista, että meillä ei ole ruhonpesua, tai miksi emme säteilytä tuotteita, Hirvijärvi kertoo.
Myös ostajat ovat tätä nykyä yhä ammattimaisempia ja osaavat kysyä niin työturvallisuusasioiden kuin hännänpurentapoistojen ja eläinlääkärin raporttien perään.
– Laadukkaan tuotteen on oltava oikeasti muita laadukkaampi, ja se on pysyttävä todentamaan.
Uusien kilpailuetujen hakeminen on Hirvijärven mukaan kaksipiippuinen juttu. Kilpailuetuja pitää kehittää ja löytää mahdollisimman iso ja merkittävä ero kilpailijoihin. Kuitenkaan tämä ei saisi nostaa paljon kustannuksia, jos etu on sellainen, että sitä ei saa mitattua rahalla ulos. Etu voi kuitenkin osoittautua merkittäväksi kaupankäynnissä, jos muilla ei kyseistä etua ole.
– Silloin kauppa käy, kun taas muilla varastot kasvavat, Hirvijärvi vahvistaa.
Tiukassa kilpailutilanteessa uusi kilpailuetu ei välttämättä aina tuo merkittävää lisähintaa, mutta voi nousta ratkaisevaan asemaan.
– Kun on 10 miljoonaa kiloa lihaa varastossa ja kilpailijoilla ”samaa tavaraa” myynnissä, sillä on merkitystä, saadaanko kaupat tehtyä.
Joskus kilpailuedun realisoitumisessa voi mennä aikaa.
– Esimerkiksi soijaton ruokinta on asia, joka voi muodostua kotimaan kilpailueduksi pitkässä juoksussa. Jos maailmalla tulee huono soijasato, ei ole hyvä, että toimintamme tukeutuu liiaksi siihen, Hirvijärvi huomauttaa.
TULEVIEN VUOSIEN KESKEISET KÄRJET
Nyt eletään tilanteessa, jossa suomalainen kuluttaja katsoo budjettiaan, ja tärkeimmiksi asioiksi ostopäätöksen kannalta ovat nousseet hinta ja kotimaisuus.
– Tulevina vuosina meidän pitää olla erittäin kilpailukykyisiä. Laatu, saannot sekä erilaiset hävikit pitää nostaa vieläkin tiukempaan seurantaan. Syödessään lihaa kuluttaja haluaa saada yhä parempaa ja maukkaampaa tuotetta. ”Parempaa” tarkoittaa tässä yhteydessä muun muassa parempaa makua ja paremmin omille arvoille sopivaa tuotetta. Tämän kautta meidän pitää ketjua edelleen kehittää, Hirvijärvi vahvistaa.
Lihan kärjet ovat toisin sanoen laadukkaassa ja tasalaatuisessa tekemisessä tuotannon joka vaiheessa sekä laadukkuuden todentamisessa.
– Tämän lisäksi esimerkiksi possussa myös antibioottivapautta kehitetään vahvasti. Kanassa puolestaan antibioottivapauden markkinointia viedään eteenpäin. Viennissä jatketaan systemaattista työtä antibioottivapaiden tuotteiden volyymin ja vetoisuuden kasvattamiseksi, Hirvijärvi summaa
Nautapuolella on Hirvijärven mukaan jatkettava mureuttamiseen ja makurasvoihin perustuvaa makutekemistä. Siinä Atrialla on jo nyt vahva etulyöntiasema ulkomaiden ja kotimaan kilpailijoihin nähden.
– Se, että pystymme tekemään kaiken laadukkaasti ja takuumureuttamaan lihaa noin kuusi viikkoa arvo-osissa, on ainutlaatuista. Myös eri nautarotujen ominaisuuksien hyödyntämisestä voi löytyä tulevaisuudessa potentiaalia, Hirvijärvi arvelee.
Vaikka maatalouden tilanne ei ole tällä hetkellä helppo, Hirvijärvi on vakuuttunut siitä, että Atrian ketjussa on oikea porukka tekemässä oikeita asioita. Tästä on hyvä jatkaa.
– Pitää kiittää kaikkia siitä, että olemme onnistuneet näinä vaikeina aikoina ja että meillä on nyt hyvä pohja ponnistaa eteenpäin. Meidän ketjussa on erittäin vahvoja ammattilaisia aina tuottajista ja alkutuotannosta tuotantoon, tuotekehitykseen ja asiakasrajapintaan asti. Sen lisäksi, että ihmiset osaavat asiansa, heillä on palo kehittää omaa tekemistään. Se on kaikkein tärkein vahvuutemme.
Kirjoittaja
Laura Lindén, Kind Company
KANAN KILPAILUKYKY RAKENTUU MAAILMAN PARHAASTA KETJUSTA
Kilpailukyky tuntuu välillä sananakin epämiellyttävältä, varsinkin, kun se liitetään ruoan tuotantoon ja erityisesti eläintuotantoon. Emme voi kuitenkaan välttyä kilpailulta oikeastaan missään. Luonto sinällään on rakentunut kilpailun kautta, ja siihen päälle ihmisen keksimä talouselämä suorastaan vaatii kilpailua. Kilpailemme koko ajan. Siitäkin, että huolehdimme eläinten hyvinvoinnista muita paremmin.
Kanassa jos missä ruoantuotannon kilpailukykytekijät ovat kohdillaan. Kuluttajalle kana on maukasta, terveellistä ja helposti laitettavaa ruokaa. Eikä kanassa ruoanlaiton nopeuskaan haittaa aina kiireisen nykyihmisen arkea. Kana on oikeasti myös sitä arkiruokaa, josta on etua, kun ihmisen elämä on arkea viitenä päivänä viikossa. Kuluttajalle siinä on kaikki kohdallaan.
Olemme Suomessa ja Atrian broileriketjussa rakentaneet vuosikymmenien aikana maailman parhaan broileriketjun. Lintumme kasvaa terveenä ilman lääkitystä. Se käyttää saamansa rehun tehokkaasti hyödykseen ja kasvaa nopeasti teurastusikään. Ainutlaatuista maailmankin mittakaavassa. Ei murhetta salmonellasta eikä muistakaan ihmiselle vaarallisista taudeista. Kun tähän lisätään vielä ainutkertainen integraattimme omine rehutehtaineen, ja sen antama mahdollisuus kehittää rehumme juuri sellaisiksi, kuin me ketjussa tarvitsemme, on konsepti aika lailla kohdillaan ja kilpailukykyinen. Tuottajamme ovat ruoantuotannon kärkipäätä kaikilla mittareilla katsottuna. Yrittäjyyttä ja osaamista parhaimmillaan.
Toki kehitämme kilpailukykyämme koko ajan. Haluamme yhä enemmän: Olla enemmän ja useammin kuluttajan lautasella. Uudistamme ja kehitämme tuotteitamme jatkuvasti. Vähennämme tuontisoijan käyttöä vähentääksemme ilmastokuormaamme. Investoimme nyt historiallisen paljon parantaaksemme teollisen prosessimme kilpailukykyä ja taataksemme sen vuosikymmeniksi eteenpäin.
Huolehdimme atrialaisen kanan kilpailukyvystä kuluttajan lautaselle saakka.
Kirjoittaja
Matti Perälä
Siipikarjaliiketoiminnan johtaja
Atria Suomi