Atrialaisen naudan hiilisorkanjälki on puolet pienempi kuin kansainvälisen verrokin. Tuottajan Työpöydältä löytyvä helppokäyttöinen Carbo®-laskuri todentaa kotimaisen lihan vastuullisuuden tuomalla dataa ylikuumentuneeseen ympäristökeskusteluun.
Vastuullisuus ja lihantuotantoon liittyvät ympäristövaikutukset ovat viime vuosina olleet yleisen keskustelun keskiössä. Keskusteluun liittyy valitettavasti myös poliittisia agendoja, joissa faktat häviävät tai muuttuvat toisarvoisiksi. Eräät tahot käyttävät ilmastonmuutosta lyömäaseenaan lopettaakseen lihansyönnin ja -tuotannon Suomessa. Atrian lihaketju vastaa perusteettomiin väitteisiin tutkitulla tiedolla, sillä väittely ja huutaminen on turhaa ja tuloksetonta.
Carbo®-laskuri tuo vastuullisuuden näkyväksi
Markkinoiden vaade vastuullisuuden todentamiseksi voimistuu jatkuvasti. Olemme kehittäneet yhdessä Valion kanssa Carbo®-ympäristölaskurin sekä maidon- että lihantuotannon hiilijalanjäljen laskentaan. Ensimmäisen vuoden aikana ohjelmaa pilotoitiin kymmenillä tiloilla. Tuolloin laskurissa ilmenneet virheet korjattiin, uusia ominaisuuksia lisättiin ja käytettävyyttä parannettiin. Carbo® on ollut nyt tuottajien itsensä käytettävissä Tuottajan Työpöydällä noin vuoden ajan.
Carbo®-laskenta on tehty noin 300 nautatilalle. Pääosin tuottajat ovat suhtautuneet laskentaan suurella mielenkiinnolla ja olleet jopa varovaisen innostuneita. Onpa laskennan tarpeellisuutta myös kyseenalaistettu, mikä on johtanut erittäin hedelmällisiin keskusteluihin. Lopulta on kuitenkin aina oltu samaa mieltä siitä, että suomalaisen tuotannon vastuullisuuden todentaminen on paras ase taistelussa kuluttajien väärää tietoa vastaan. Saattaa siitä tulevaisuudessa olla myös vientivaltiksi.
Suomalainen naudanlihantuotanto on vastuullista
Laskennoista saatujen tulosten mukaan atrialaisen naudan hiilisorkanjälki on noin puolet pienempi kuin kansainvälinen vertailutaso: Suomi 25 kgCO2e/kg versus maailma 47 kgCO2e/kg. Jos Suomessa haluttaisiin tehdä oikeasti vaikuttava ilmasto- ja ympäristöteko, naudanlihantuotanto täällä pitäisi moninkertaistaa. Voisimme tuottaa naudanlihaa lisääntyvään kysyntää tyydyttämään 50 % keskimääräistä pienemmällä hiilijalanjäljellä. Lisäksi tuotannossa tarvittavaa vettäkin meillä riittää ylen määrin.
Laskennan perusteella tilat voivat ohjata tuotantoaan ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Koska ruuansulatuksen kautta vapautuva metaani ja turvepellot hallitsevat laskentaa muodostaen jopa yli 80 % tilojen hiilijalanjäljestä, on hiilijalanjäljen merkittävä pienentäminen tilatasolla usein kovin haastavaa. Suurimmat muutokset hiilipäästöihin/tuotettu kg saadaankin tehostamalla tuotantoa eli lisäämällä tilalla tuotettuja kiloja hehtaaria ja eläinpaikkaa kohden. Tuotostasojen lisäksi samalla kannattaa parantaa maaperän kasvukuntoa ja ympäristön monimuotoisuutta. Näin toimimalla hiiltä sidotaan maahan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, hillitään vesistöpäästöjä sekä torjutaan luontokatoa.
Carbo®n taustalla on valtavasti tutkimusta ja dataa – esimerkiksi koko Suomen sääasemien data tunnin tarkkuudella. Laskenta tehdään aina toteutuneilla tuloksilla vaikkapa edelliselle kalenterivuodelle. ■
Miten Carbo®-laskenta tehdään?
- Carbo®-laskuri löytyy Tuottajan Työpöydältä
- Tietojen syöttö on helppoa – tarvittavat tiedot
löytyvät valmiiksi eri järjestelmistä:
- Lihantuotantotulokset → Atrian järjestelmistä.
- Eläinmäärät → Nasevan eläinvirtaraportista.
- Ruokinta- ja lohkotiedot → Lohkokorteista ja ruokintasuunnitelmista.
- Nopea laskenta – tiedot syötetään ohjeiden mukaisesti ja lopuksi klikataan ”Laske”. Muutamassa sekunnissa saadaan:
- Tilakohtainen hiilijalanjälki.
- Rehevöitymis- ja happamoitumispotentiaali tuotettua
liha-, maito- tai vasikkakiloa kohti.
- Diplomi laskennasta, joka voi olla hyödyllinen
esimerkiksi rahoitusneuvotteluissa.
- Vertailutietoa ja asiantuntijatukea
- Tuottaja voi verrata tuloksiaan muiden tilojen keskiarvoon.
- Asiakkuuspäälliköt auttavat laskennan tekemisessä
ensimmäisellä kerralla – seuraavat laskennat sujuvat jo rutiinilla.
Kirjoittaja: Juha Ryhänen, lihanautatilojen asiakkuuspäällikkö, A-Rehu Editointi: Milla Annala, Kind Company KUVA: Laura Kaski
Carbo®-laskenta onnistuu vaikka lounastauolla
Teimme Carbo®-laskennan yhteistyössä asiakkuuspäällikkö Juha Ryhäsen kanssa, joka oli jo etukäteen syöttänyt tietojamme järjestelmään. Lopullinen laskenta sujui helposti – käytännössä kävimme sen läpi lounastauolla. En ole itse vielä käyttänyt järjestelmää aktiivisesti, mutta olen huomannut sen Tuottajan Työpöydällä. Ainakin ensimmäisellä kerralla laskenta oli saadun avun ansiosta vaivaton prosessi, ja jos sen avulla voidaan kehittää tuotantoa ja tuoda lisäarvoa myös tiloille, niin se on ilman muuta hyödyllinen työkalu.
Tulokset eivät sinänsä yllättäneet: suurimmat päästöt syntyvät peltopuolelta, erityisesti turvemailta. Pötsistä tuleviin päästöihin voi vaikuttaa lähinnä tuotantomääriä kasvattamalla. Laskelman tulokset varmasti avautuvat hyvin niille, jotka ovat asiaan syvällisemmin perehtyneet. Mielestäni olisi hyvä, että niiden merkitystä ja hyötyjä avattaisiin vielä selkeämmin tuottajille. Jatkossa laskurin hyödyntämismahdollisuudet todennäköisesti monipuolistuvat, kun vastuullisuutta täytyy alkutuotannossa todentaa muun muassa rahoittajille.
Suomalaisen naudanlihantuotannon vahvuuksista ja vastuullisuudesta pitäisi viestiä vieläkin näkyvämmin kuluttajille ja päättäjille. Keskustelu lihantuotannosta on ajoittain hyvin polarisoitunutta, mutta samalla suurin osa suomalaisista arvostaa kotimaista lihaa ja sen vastuullisuutta. Carbo®-laskenta tarjoaa juuri niitä faktoja, joilla voimme perustellusti kertoa, miksi suomalainen tuotanto on kansainvälisesti vertailtuna erittäin vastuullista – ja se on viesti, joka kannattaa saada kuuluviin.
Henri Makkonen
EastFarm Oy