Kotimainen naudanlihantuotanto on käännekohdassa. Lypsylehmien ja emolehmien määrän väheneminen uhkaa laskea tuotantoa merkittävästi, vaikka kulutus pysyy korkeana. Onko kehityssuunta väistämätön – vai löytyykö ratkaisuja, joilla tuotantoa voidaan ylläpitää kestävästi?
Lypsylehmien määrä vähenee Suomessa noin kolme prosenttia vuosittain, kun keskituotos kasvaa eikä maidon tuotantoa pyritä merkittävästi lisäämään. Kantar Agrin Maatilojen Kehitysnäkymät 2024 -tutkimuksen mukaan lypsylehmien määrä laskee vuoteen 2032 mennessä 36 000:lla, jolloin lehmiä olisi enää 197 000. Tämä tarkoittaa noin 10 miljoonaa kiloa vähemmän naudanlihaa vuodessa.
Emolehmien määrä uhkaa romahtaa
Vuonna 1981 Suomessa oli vain 9 000 emolehmää. Sitkeällä tuottajien ja elinkeinon yhteistyöllä sekä yhteiskunnankin tuella määrä nousi 66 000:een vuoteen 2022 mennessä. Nyt suunta on kuitenkin kääntymässä: ennusteen mukaan emolehmien määrä laskee
42 000:een vuoteen 2032 mennessä. Tämä muutos vähentäisi naudanlihan tuotantoa noin neljällä miljoonalla kilolla.
Kehitysnäkymät-tutkimuksen ennuste vuoden 2025 naudanlihan tuotannosta on 83 miljoonaa kiloa, mutta kulutusennuste on 97 miljoonaa kiloa. Vuoteen 2032 mennessä tuotanto voi laskea 68 miljoonaan kiloon, mikä kasvattaisi tuontiriippuvuutta entisestään.
Miten tuotannon laskua voidaan hillitä?
Tuotannon laskua voidaan hillitä teuraspainoja kasvattamalla, vasikkahävikin puolittamisella, poistolehmien hyödyntämisellä sekä emolehmien määrän säilyttämisellä. Näillä toimilla voidaan saavuttaa jopa 13 miljoonaa lisäkiloa.
”Tuotannon laskua voidaan hillitä teuraspainoja kasvattamalla.”
Vuonna 2024 Suomessa teurastettiin noin 134 000 sonnia ja 64 000 hiehoa. Jos sonnien teuraspainoa nostetaan 20 kg ja hiehojen 30 kg, tällä teuraspainojen nousulla naudanlihan tuotanto kasvaisi jopa 4,6 miljoonalla kilolla. Luken NaSa-tutkimuksen mukaan hiehojen 300 kilon teuraspaino on realistinen ja ympäristönkin kannalta järkevä tavoite, kun ruokinnasta huolehditaan.
Vasikkahävikin puolittaminen toisi 3,7 miljoonaa lisäkiloa. Maitotiloilla vasikkakuolleisuus on noin 8 prosenttia ja emolehmätiloilla 6 prosenttia, mikä on lähes 22 000 vasikkaa vuodessa. On tärkeää tehdä toimenpiteitä, joilla hävikki voidaan puolittaa, koska se toisi merkittävän määrän lisäkiloja.
Vuonna 2024 lähes 19 000 lehmää poistui tuotannosta teurastamoiden sijaan Honkajoelle. Jos poistolehmiä saataisiin enemmän teurastamoihin, naudanlihan tuotanto voisi kasvaa jopa 2,9 miljoonalla kilolla.
Jos emolehmien väheneminen saadaan pysäytettyä tai edes puolittumaan, voidaan säilyttää jopa 3 miljoonaa kiloa naudanlihan tuotantoa vuositasolla.
Tulevaisuus tehdään päätöksillä
Ennusteet ovat skenaarioita – mahdollisia tulevaisuuksia. Ne eivät toteudu itsestään, vaan vaativat aktiivisia päätöksiä ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kysymys kuuluu: haluammeko tavoitella 7–13 miljoonan kilon potentiaalia, joka suomalaisessa nautakarjataloudessa on saavutettavissa?
Naudanlihantuotannon tulevaisuus ei ole vielä kirjoitettu. Nyt on aika päättää, mihin suuntaan haluamme sen kehittyvän. ■
Teksti: Tomi Karsikas, aluepäällikkö, Atria Nauta; Sinikka Hassinen, johtaja, Atria Nauta KUVAT: Tuukka Kiviranta