Eläinten terveys ja hyvinvointi
Perhetilat ja antibioottivapaatuotanto
Atrian sikatuottajat ovat sitoutuneet kasvattamaan eläimet eettisesti ja ympäristöllisesti kestävästi. Jokainen tuottajistamme on sitoutunut noudattamaan työssään hyvien tuotantotapojen ohjetta. Eettisellä kasvatuksella tarkoitetaan sitä, että tuottajat tarkkailevat eläinten terveydentilaa ja hyvinvointia jatkuvasti. Haluamme myös, että sianlihantuottajamme panostavat myös tuotannon ympäristölliseen kestävyyteen.
Liiallinen antibioottien käyttö on vakava uhka terveydelle
Antibioottien laaja-alainen ja osin ennaltaehkäisevä käyttö tuotantoeläinten kasvatuksessa on arkipäivää useimmissa EU-maissa. Lääkkeillä paikataan puutteellisia kasvatusolosuhteita ja ylisuurta eläintiheyttä. Esimerkiksi kana voi saada ensimmäisen antibioottikuurinsa jo munan sisälle hautomisvaiheessa. Näissä maissa lihasta löytyy niin ikään paljon antibioottiresistenttejä bakteereita, jotka voivat levitä ihmisiin elintarvikkeiden välityksellä tai suoraan eläimistä.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että aikaisemmin helposti antibiooteilla hoidettavat sairaudet ja infektiot eivät parane enää samoilla lääkkeillä, koska bakteerit ovat kehittäneet vastustuskyvyn lääkkeenä käytettäville antibiooteille. Globaalisti antibioottiresistenssin yleistyminen onkin yksi ihmisten ja eläinten terveydenhuollon vakavimpia uhkia.
Hyvinvoiva eläin ei tarvitse antibiootteja
Suomessa tuotantoeläinten lääkitseminen on kansainvälisesti tarkasteltuna todella vähäistä ja lääkejäämien esiintyminen elintarvikkeissa erittäin harvinaista. Me Atrialla olemme tehneet pitkäjänteistä työtä terveen ja puhtaan ruoantuotannon eteen, jossa antibioottien käyttö on minimoitu ja rajattu vain todelliseen tarpeeseen.
Atrialaisen ruokaketjun eläinten hyvinvoinnista huolehditaan ennakoidusti, etteivät ne sairastuisi infektioihin, joita on syytä lääkitä antibiooteilla. Kun antibiootteja käytetään maltillisesti tai ei ollenkaan, pienenee todennäköisyys superbakteerien syntymiselle ja leviämiselle.
Eläinten hyvä terveys selittyy hyvillä elinolosuhteilla, asianmukaisella ruokinnalla, huolellisella hygienialla, sekä erinomaisella ja järjestäytyneellä eläintautien ehkäisytyöllä.
Meillä Atrialla antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi koskaan. Sairastuneet eläimet hoidetaan tarkoituksenmukaisesti eläinlääkärin valvonnassa. Eläinlääkäri myös valvoo lääkekirjanpitoa ja lääkkeiden käyttöä tiloilla. Lääkejäämiä ei tarvitse suomalaisessa lihassa koskaan pelätä, sillä eläimet otetaan teuraaksi vasta, kun annettujen lääkkeiden varoaika on kulunut umpeen. Hoitoa vaativa Atria Perhetilan possu lääkitään antibiootilla, jos se on paranemisen ja eläimen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Tällöin antibiootilla hoidetulta porsaalta otetaan pois antibioottivapaasta kasvatustavasta kertova korvamerkki.
Atrialainen liha on turvallinen valinta
Hyvänä, konkreettisena esimerkkinä antibioottivapaudesta on atrialainen possu: Atria toimii edelläkävijänä Suomessa ja sitoutuu siihen, ettei Atria Perhetilojen possuille ole annettu antibiootteja koko niiden elinaikana. Antibioottivapaassa tuotannossa on mukana noin 70 perhetilaa.
Laadukasta lihaa ei saada sattumalta, vaan pitkäjänteisen työn tuloksena. Atria työskentelee aktiivisesti, että antibioottien käyttö tiloilla voitaisiin minimoida tai lopettaa kokonaan. Yhteiset pelisäännöt Atrian ja suomalaisten tilallisten kesken takaavat kuluttajan lautaselle päätyvän lihan turvallisuuden. Hyvä huolenpito eläimistä ja ensiluokkaisen puhdas liha ovat meille äärimmäisen tärkeitä asioita, joista ei tingitä.
Suomalaisella sialla on saparo
Suomalaisen sian pitkä saparo ei ole itsestäänselvyys maailmalla. Suomen lisäksi saparoiden typistys on kielletty vain parissa maassa, kuten Ruotsissa. Monessa maassa saparoiden typistys tehdään rutiininomaisena hoitotoimenpiteenä. Häntien typistys kiellettiin vuonna 2002 voimaan tulleessa eläinsuojelulaissa ja häntien typistys loppui Suomessa 2003.
Pitkää häntää pidetään sian hyvinvoinnin mittarina, siksi saparot typistämällä menetetään tärkeää tietoa sikojen hyvinvoinnista. Kippuralla oleva pitkä häntä kertoo hyvinvoivasta siasta, joka saa tarpeeksi ruokaa ja vettä, olosuhteet ovat kehitysvaiheen mukaiset ja virikkeitä on tarpeeksi. Suorana roikkuva häntä kertoo, ettei sialla ole kaikki hyvin, sika voi esimerkiksi olla sairas tai stressaantunut. Stressaantuessaan siat alkavat yleensä ensimmäisenä purra toistensa saparoa. Suomalaisella sialla on käytössään enemmän tilaa kuin eurooppalaisilla lajitovereillaan, tämä on yksi keino vähentää eläimen kokemaa stressiä. Lisäksi sikojen elinoloja tarkkaillaan jatkuvasti ja sioille jaetaan virikkeitä tarjoamaan mielekästä puuhaa häiriökäyttäytymisen estämiseksi.
Vapaaporsitus vastaa kuluttajien kysyntään
Emakoiden hyvinvointia parantavat porsimisolosuhteet ovat jo yleinen näky atrialaisella porsastuotantotilalla. Vapaaporsituksessa possut saavat kasvaa ensimmäiset elinviikkonsa vapaaporsituskarsinassa. Emakot eivät ole suljettuina porsimishäkkeihin, vaan imettävät ja seurustelevat vapaasti karsinassa porsaiden kanssa. Yli 50 % atrialaisesta porsastuotannosta on jo siirtynyt vapaaporsitukseen. Taustalla on halu vastata tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin ja hyväksyntään.
Vapaaporsituskarsinassa emakko pääsee liikkumaan, mikä parantaa hyvinvoinnin lisäksi sen rehunsyöntikykyä, maidontuotantoa ja kykyä huolehtia porsaista. Olosuhteilla on erittäin suuri merkitys hyvinvointiin ja vapaaporsituksen onnistumiseen. Emakoilla ja porsailla on oltava selvästi erilaiset elinympäristöt noin 7m2 alueella. Siinä missä vastasyntynyt possu viihtyy vedottomassa 33 asteessa, on emakon mukavuusalue lähempänä 15 astetta.