Tilatason koetoiminta välikasvatusosastolla

Tilatason koetoiminta välikasvatusosastolla

Hankkeet ovat muuttuvan maatalouden tulevaisuus ja onneksi niistä saa myös hyviä opinnäytetyöaiheita. Olen Antti Hapola Mustialasta valmistunut Agrologi (AMK). Opinnäytetyöni tein A-Tuottajille Käytännönläheinen tutkimus sikatiloilla -hankkeen ohessa. Tämän hankkeen aikana luotiin toimintamalleja tilatasolla suoritettavalle koetoiminnalle. Oma opinnäytetyöni Tilatason koetoiminta välikasvatusosastolla käsitteli välikasvatusosaston toiminnan mittaamista ja siellä tehtävässä ruokintakokeessa huomioitavia seikkoja.

Sikatalouden toimintaympäristön muutoksista johtuen, entistä tärkeämmäksi osaksi tutkimustyötä tulee tilatasolla suoritettavat käytännönläheiset kokeet. Sikatalouden oma tutkimusasema Hyvinkäällä lakkautettiin vuoden 2014 lopussa, jonka jälkeen tutkimustoiminta on yhteystyökumppaneiden kautta jalkautunut osaksi tavallisten tilojen arkea.

Kun tutkimustoiminta on alkanut siirtyä tavallisille tiloille, on tärkeää, että tiloilla on käytössä yhteneväiset mallit sekä toimintatavat. Yhtenäisten toimintatapojen myötä kuka tahansa tilallinen voi suorittaa kokeen omassa sikalassaan. Tutkimuksen avulla voidaan myös seurata omaa toimintaa ja huomata kohdat, joita voidaan kehittää.

Toimintaympäristön muutoksista johtuen, tutkimustoiminnan tulosten hyödyntämisestä tulee entistä tärkeämpää. Tutkimuksista saadaan tietoa siitä, mihin tuloksiin muilla tiloilla on päästy ja omia tuotantotuloksia voidaan verrata niihin. Sikatalouden muuttuessa entistä yrittäjämäisemmäksi on tärkeää, että yrittäjä tuntee oman tuotantonsa tunnusluvut ja kehittää niiden avulla omaa toimintaansa.

Sikatiloilla saadaan jo hyvin tietoa emakoiden tiinehtyvyydestä, porsimisista ja lihasikalan kasvuista, mutta välikasvatusosaston toimintaa ei vielä seurata kunnolla. Opinnäytetyössä keskityttiin välikasvatusosastolla tehtävään koetoimintaan. Kokeessa tutkittiin porsaiden päiväkasvua ja rehuhyötysuhdetta.

Välikasvatusajan päiväkasvuilla on myös merkitystä pidemmässä juoksussa, koska välikasvatusaikana luodaan pohja lihasikavaiheen kasvulle. Mikäli porsaat jurovat pitkään välikasvatusosastolla ja kasvatusaika pitenee, myös kasvu lihasikalassa voi olla huonompaa. Toisaalta myös välikasvatusosaston toiminnan kannalta on tärkeää seurata päiväkasvuja, jotta välikasvatus ei muodostu koko toiminnan pullonkaulaksi. Jo 50 gramman pudotus päiväkasvussa lisää viikon osastonkäyttöaikaan. Tämän seurauksena kierto hidastuu ja sikalan pullonkaulaksi alkaa muodostua välikasvatuksen toiminta.

Toisaalta rehuhyötysuhteen heikkeneminen 0,06 yksiköllä vaikuttaa ruokintakustannukseen noin 0,50€/porsas. Tuhannella porsaalla vaikutus on 500€. Kustannustehokkuutta haettaessa pienillä puroilla on suuri vaikutus lopputulokseen.

Helpoiten toiminnan mittaamisessa pääsee alkuun seuraamalla välitysautosta saatua punnitustietoa ja laskee sen avulla porsaille joko päiväkasvun syntymästä myyntihetkeen tai arvioitua vieroituspainoa käyttäen välikasvatusvaiheen kasvun. Monilla tiloilla tällä tavalla varmasti seurataankin omaa toimintaa.

Antti Hapola