Nurmisäilörehun nestejakeen vaikutukset lihasikojen tuotantotuloksiin

Miten päädyin tekemään graduni Atrialle?

Opiskelin ylioppilastutkinnon jälkeen agrologiksi (AMK) ja tämän jälkeen työskentelin muutaman vuoden hevosalan oppilaitoksessa. Aloitin maisteriopintoni Helsingin yliopistossa syksyllä 2016. Valitsin kotieläintieteen pääaineekseni sen enempää miettimättä vaihtoehtoja, koska tiesin haluavani opiskella juuri tätä tieteenalaa.

 

Itselleni oli selvää, että haluaisin tehdä graduni yksimahaisista kotieläimistä, koska ne kiinnostavat minua märehtijöitä enemmän. Professorini vinkkasi minulle tätä aihetta, jonka nimeksi lopulta muodostui Nurmisäilörehun nestejakeen vaikutukset lihasikojen tuotantotuloksiin. Tutkielman tavoitteena oli selvittää säilörehumehupuristeen soveltuvuutta lihasikojen liemiruokinnan täydentäjänä ja kartoittaa siitä aiheutuneita tuotantovaikutuksia. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin, voisiko säilörehumehu toimia kotoisena valkuaisenlähteenä ja soijan korvaajana. Tutkimuksen toteuttajina toimivat Luonnonvarakeskus ja Atria. Tutkimus tehtiin osana Innofeed-hanketta.

 

Miten tutkimus eteni?

Koe toteutettiin loppukasvatuksen aikana Etelä-Pohjalaisessa lihasikalassa alkuvuodesta 2018. Kokeessa siat jaettiin kahteen ruokintaryhmään; kontrolli- ja koeryhmiin. Koeryhmässä yhtä sikaa kohden säilörehumehua lisättiin liemirehun joukkoon ensimmäisen viikon aikana 32 g/kg ka, kolmen seuraavan viikon aikana 65 g/kg ka ja loppukokeen aikana 96 g/kg ka. Kontrolliryhmän sioille ruokittiin liemirehua, johon ei oltu lisätty säilörehumehua. Kokeeseen valittiin 256 lihasikaa, jotka jaettiin 16 ruokintaventtiilille. Koemallina käytettiin satunnaistettua vertailukoetta ja havaintoyksikön muodostivat yhden ruokintaventtiilin siat. Säilörehumehu tuotettiin kaksoisruuvipuristimella puristamalla sitä kerran viikossa.

 

Millaisia tuloksia saimme?

Säilörehumehun kuiva-aine oli 70 g/kg, raakavalkuainen 279 g/kg ka, raakarasva 3,4 g/kg ka, kalium 70,7 g/kg ka ja pH 4,04. Kontrollirehun kuiva-aine oli 286 g/kg ja rehumehua sisältävän koerehun 273 g/kg. Koerehu sisälsi raakavalkuaista 10 g/kg ka enemmän kuin kontrollirehu. Aminohapoista lysiiniä koerehu sisälsi 0,7 g/kg ka vähemmän kuin kontrollirehu. Koerehun nettoenergia (NE) oli 0,16 MJ/kg matalampi kuin kontrollirehussa.

 

Koeryhmässä siat saivat kuiva-ainetta loppujaksolla 0,17 kg ka/eläin/päivä vähemmän kuin kontrolliryhmä. Koeryhmän päiväkasvu oli loppujaksolla 40 g/ sika matalampi kuin kontrolliryhmän sikojen. Koeruokinnalla olleilla sioilla oli hieman kontrolliryhmää paremmat teurastulokset, kuten teuraspaino ja lihaprosentti.

 

Tutkielman johtopäätökset

Säilörehumehua sisältävä liemirehu soveltui sikojen liemiruokintaan hyvin. Koerehu vaikutti vähän sikojen tuotantotuloksiin, koska koeruokinnalla olleet siat kasvoivat kontrolliryhmää hieman huonommin. Tämä selittyy koeryhmän matalammalla kuiva-aineen ja nettoenergian saannilla. Myös koeryhmän paremmat teurastulokset johtuivat todennäköisesti siitä, että koeryhmä sai vähemmän energiaa ja ne eivät tämän vuoksi rasvoittuneet.

 

Tämän tutkimuksen perusteella säilörehumehua voidaan pitää potentiaalisena vaihtoehtona tulevaisuudessa liemirehun täydentäjänä. Valkuaisomavaraisuuden nostajana säilörehumehu olisi ekologinen vaihtoehto, nurmen viljely mahdollistaisi sikatiloilla viljelykierron ja kiintojae voisi toimia biojalostamon syötteenä.

 

Millaista gradun tekeminen Atrialle oli?

Koin gradun tekemisen Atrialle oikein antoisana. Aihe oli itselleni hyvin mielenkiintoinen ja tutkielman aiheella oli uutuusarvoa, koska vastaavanlaisia tutkimuksia ei tiettävästi olla ennen tehty. Oli mukavaa päästä myös näkemään sikalan toimintaa paikan päälle ja nähdä hyvin hoidettuja eläimiä. Sianlihantuotanto on alana mielenkiintoinen. Kiitos Atrialle tästä hienosta kokemuksesta päästä seuraamaan alaa eturivin paikalta!

 

Iina Hulkkonen
22.2.2019