Kannattavuuden parantamisen keinot sikatuotannossa

kannattavuuden parantaminen.jpg

Sikatuotannon perustuotantokulmakivet ovat ruokinta, veden saanti, tuotanto-olosuhteet ja eläinten terveys. Kaikilla näillä on ratkaiseva vaikutus tuotantoon ja kannattavuuteen.

Rehun hyötysuhteen parantaminen on nyt varsinkin ajankohtaista. Vaikuttavia tekijöitä ovat rehun sulavuus, päiväsyönti ja -kasvu, riittävä veden saanti, hyvät tuotanto-olosuhteet ja terveet eläimet. Ruokintateknologian parantamisella voidaan suoraan vaikuttaa rehun sulavuuteen, maittavuuteen ja päiväsyöntiin.

JAUHATUS KUNTOON

Jauhatuskarkeuden säännöllinen tarkistus on tärkeä perusrutiini: päivittäinen tarkistus silmämääräisesti ruuhista ja viikoittainen tarkistus jauhosta esimerkiksi Bygholmin seulontasihdillä. Eri eläinryhmät tarvitsevat omat jauhatuskarkeudet optimaaliseen tuotantovaikutukseen ja rehuhyötysuhteeseen. Jauhatuskarkeus alle 1 mm:iin on oltava porsaille noin 80 prosentin, lihasioilla 60–70 prosentin ja emakoille 50 prosentin osuudella rehusta. Yli 2 mm:n raeosuuksia ei pidä olla ollenkaan. Tarpeen mukaan on tarkistettava vasaramyllyn vasaroiden ja seulojen kunnot sekä levymyllyn jauhatusrenkaiden kunnot ja säätövälit. Kulutusosien vaihtotarpeen osalta ei kannatta säästellä. Viljasta kannatta poistaa epäpuhtaudet ennen jauhatusta seulapuhdistajalla niin maittavuuden kuin myllykunnon parantamisen takia. Jos tuntuu, että jauhatusteknologialla on päivitystarvetta, kannattaa siihen investoida.

RUOKINTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Liemiruokkijan tärkeimmät kehityskohteet liittyvät sekoitussäiliön ja ruokintalinjan hygienian parantamiseen, ruokintajoustavuuden ja -tarkkuuden parantamiseen sekä tietokoneohjauksen päivitystarpeisiin. Perinteisten kiertävien järjestelmien muuttaminen jäännösvapaiksi kannattaa tehdä peruskorjauksen yhteydessä. Jäännösvapaaseen siirtyminen lihasioilla parantaa nuorten sikojen ja imettävien emakoiden päiväsyöntiä. Myös vellin käyminen putkistossa estetään jäännösvapaaseen siirtymällä.

Porsaille paras vaihtoehto on täysin jäännösvapaat koneet tyhjillä putkilla ruokintojen välillä tai rehun teko vain puhtaaseen veteen vesityöntökoneilla. Tiloilta on kokemuksia siitä, että lämpimän, yli 65-asteisen, veden käyttö jäännösvapaiden koneiden seoksissa on merkittävästi parantanut porsaiden syöntiä vieroituksen jälkeen. Onnistunut ruokkijan päivitys siis lyhentää kasvatusaikaa ja lisää käytettävissä olevaa kokonaistilaa välikasvatusporsaille. Jos tilalla on ahtautta välikasvatuksessa, on ruokkijan päivitys kannattava toimenpide, mikäli käytössä on vanhaa ruokintateknologiaa.

Hyvä etu jäännösvapailla koneilla on se, että seoksien vaihdot onnistuvat limittäin osastokohtaisesti, kun jäämärehua ei ole. Rehustuksen kompromissit vähenevät, kun pystytään ruokkimaan siat oikealla rehulla eri vaiheissa. Tämä vaikutta porsaiden ja sikojen tasaisuuteen ja laatuun. Rehun hävikki pienenee, kun eläinten jättämä rehu vähenee paremmalla maittavuudella.

Katso taulukosta 1 päiväkasvun ja rehuhyötysuhteen välillinen vaikutus rehukustannukseen /kg lisäkasvu. Taulukoista 2 ja 3 näet, miten parempaan teknologiaan investointi kannattaa, jos rehuhyötysuhde paranee välikasvatuksessa ja lihasikalassa. Taulukko 2 "Välikasvattamo"- laskemat ovat tehty samalla lisäkasvulla vain laskentaa varten. Todellisuudessa lisäkasvu paranee ruokintateknologiainvestoinneilla, eli parantaa tuotannon kannattavuutta.

Jos ei tilalla ole mahdollisuuksia siirtyä jäännösvapaaseen ruokkijaan, liemirehuun kannattaa mahdollisesti lisätä probiootteja paremman suolistoterveyden takia. Bakteerien hallinnan takia liemirehun pH:n tulisi pysyä välillä 4,0–4,2. Matalalla pH:lla parannetaan suoliston toimintaa ja näin rehun sulavuutta. Happoa lisätään letkupumpun avulla velliin vain tarpeen mukaan. Annostus tarkistetaan pH-arvoa mittaamalla ja rehua maistamalla. On muistettava, että liika happo saattaa vähentää rehun syöntiä.

Jäännösvapaiden koneiden riskitekijät liittyvät hygieniahallintaan putkiston työntövedessä ja harmaavesitankissa. Työntövesitankille olisikin syytä lisätä happoa, niin että pH on alle 4,0. Jos putkien tilavuudet ovat liian isoja, päivittäin syntyy liikaa työntövettä tarpeeseen nähden. Siksi onnistumiseen vaikuttavat myös järjestelmän suunnittelu ja putkien koon valinta.

VEDEN JA TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN VARMISTUS

Veden riittävä saanti kannattaa varmistaa. Kun sika juo, on nipan aina oltava selkälinjan yläpuolella; muuten juomavesi valuu suusta pois. Sika pystyy nielemään paljon vettä, kun virtaus on sopiva ja vedenpaine on matala. Paineenalennusventtiili kannattaa asentaa päärungolle, jos vedenpaine on yli 2 baaria linjastossa; muuten nykyiset juomaventtiilit eivät toimi kunnolla.

Tuotanto-olosuhteiden on oltava suotuisia eläimille ja hoitajille. Hyvällä olosuhdehallinnalla parannetaan oleellisesti tuotantotuloksia. Pesu ja kunnon kuivaus ennen osaston täyttöä luo mahdollisuuksia hyviin tuotantoedellytyksiin. Sopivaan tiheyteen on syytä pyrkiä niin karsinoissa kuin ruokintakaukalossa, koska molemmat parantavat päiväkasvua, mikä vähentää painohajontaa ja stressiä.

Hävikin pienentämiseen kannattaa pyrkiä muutenkin, kuten vähentämällä kuolleisuutta ja teurashylkäyksiä. Varmistamalla, että sikalassa on riittävästi sairaskarsinoita käytettävissä ja hoitamalla sairaat siat ajoissa. Vapaaporsitukseen siirtyminen ja muut eläinten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ovat kannattavia toimenpiteitä sianpidossa.

 

VÄLIKASVATTAMO

 

 

 

 

 

 

 

Suunta-antava laskelma päiväkasvun ja rehuhyötysuhteen välillinen vaikutus rehukustannukseen / kg lisäkasvu.

Keinot alempaan rehukustannukseen ovat porsaan korkeampi vieroituspaino, hyvä hoito ja olosuhteet.

Olennaisesti vaikuttaa onnistuneet ruokintaratkaisut ja parannetut ruokintateknologiat.

 

MJ ja RY muunnoskerroin

 

 

9,6

 

 

 

 

Lisäkasvu g/pv

Kasvatus aika pv

Vieroitus paino kg

Myynti paino kg

Lisäkasvu paino kg /porsas

Rehu hyöty suhde RY /kg lisäkasvu

RY/ tuotettu porsas

RY hinta keski-määrin

Rehu kustannus / tuotettu porsas

Rehu kustannus / kg lisäkasvu

469

49

7

30

23

1,80

41,4

0,391 €

16,17 €

0,703 €

500

49

7,5

32

24,5

1,75

42,9

0,389 €

16,66 €

0,680 €

531

49

8

34

26

1,70

44,2

0,387 €

17,10 €

0,658 €

561

49

8,5

36

27,5

1,65

45,4

0,385 €

17,49 €

0,636 €

Taulukko 1

 

imagebupks.png
Taulukko 2.

 

imageux7e9.png

Taulukko 3.

Kirjoittaja:

Rönnqvist Christer

Tuotannon kehitys

Rönnqvist Christer

0400 866 836

Asiakkuuspäällikkö

 

Lue myös muut atria tuottajat 4/2021 -lehden jutut täältä