"Isäntä ei saa nukkua onnensa ohi"

teemajuttu 2_2021_siipi.jpg

Kun lastauspäivä koittaa, Paloniemen tilalla tehdään kaikki sen varmistamiseksi, että päivän tarkasti synkronoidut aikataulut pitävät alusta loppuun asti. Joukkuepelillä turvataan lintujen hyvinvointi ja ketjun toiminta.

Kun Pasi Paloniemi oli yläasteella, kotitilalla alettiin kasvattaa broilereita sikojen sijaan. Nyt Pasi ja Anu Paloniemen Uutelax Oy:n kolmessa kasvattamossa Lapuan Longinkylällä kasvaa parhaimmillaan 90 000 kanaa. Tilan pelloilla viljellään vehnää omille linnuille sekä kauraa ja hernettä A-Rehulle rehuraaka-aineeksi. 

Päivittäisissä töissä Paloniemellä on apuaan osa-aikainen työntekijä, mutta lastauspäivinä tilalla pyörii lisäksi useita urakoitsijoita, joita ilman lintujen keruu, lastaaminen, kasvattamojen pesu ei onnistuisi aikataulussa. Heidän avullaan isäntä ehtii itse keskittyä omaan ruljanssiinsa, eli lastauksen valmisteluun. Työ alkaa jo tunteja ennen kuin aletaan lastaamaan, mutta itse lastauksessa aikaikkuna on pieni. Ruoan ja veden antamista linnuille ei saa lopettaa liian aikaisin. Kun työt on saatu käyntiin, on yleensä yö ja Paloniemi menee kotiin odottelemaan, että hänet soitetaan paikalle seuraavan kasvattamon tullessa tyhjennysvuoroon. 

– Kun tila siirtyi vastuulleni 2000-luvun alussa, huomasin, että on hyvä tehdä paperille omat minuuttiaikataulut lastauspäiviksi. Kaikesta on oltava selvillä koko ajan. Ja aina on hyvä, jos päästään aloittamaan lastaus pikkuisen etuajassa, Paloniemi kertoo. 

Paloniemen luottoporukkaan kuuluvat Lape-Lastaus Oy, kurottajayrittäjä Ville Saari ja tilan oma osa-aikainen Arsen Cheburgajev. Kasvattamojen pesusta vastaa pesuyrittäjä Jouni Loukasmäki. Enimmillään tilalta voidaan kuljettaa lastauspäivän aikana yhdeksän täysperävaunurekallista lintuja.  

– Oman jaksamisen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta on todella tärkeää, että yhteistyö toimii ja on hyvät porukat, joihin voi luottaa ja jotka sopeutuvat, jos jossain kohtaa ketjua tulee viivästystä. Meillä on jo vuosia ollut samat urakoitsijat ja homma toimii hienosti. Lastausporukalla on oma rytmi ja ammattitaito ja pesuri tulee aina ajallaan, Paloniemi kehuu porukkaansa. 

Paloniemi on ollut itsekin aikoinaan mukana keräämässä ja lastaamassa kanoja ja tietää, että pesutkin hoituisivat, jos olisi enemmän porukkaa omasta takaa. Järkisyyt puoltavat kuitenkin ostopalveluja.  

– En koe järkeväksi hankkia omaa kurottajaa, koska sille olisi tosi vähän muuta hommaa. Ja lastauspäivinä aikaa menee ihan riittävästi näihin nykyisiin hommiin. Pitäähän sitä jossain vaiheessa nukkuakin. 

Kun uudet untuvikot ovat tulossa tilalle, Paloniemi pyytää tutulta WhatsApp-ryhmältään apua niiden levittämiseen. Lähialueen väestä kootun ryhmän kesken palveluksia tehdään puolin ja toisin. Useimmiten lisäväki on tarpeen, jotta työ saadaan tehtyä nopeasti. 

– Tipujen on päästävä syömään ja juomaan, eikä kasvattamon lämmössä ja suojavarusteissa ole kenenkään hyvä puurtaa kovin pitkään, Paloniemi muistuttaa. 

– Lopulta vastuullani on huolehtia, että kuorma lähtee ajallaan, linnut voivat hyvin, eivätkä ihmiset joudu minun takiani seisomaan tyhjänpanttina tehtaalla, kiteyttää Paloniemi. 

 

”Oman jaksamisen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta on todella tärkeää, että yhteistyö toimii ja on hyvät porukat, joihin voi luottaa.” 

 

KOLME VINKKIÄ:

  1. Huolehdi siitä, että aliurakoitsijoilla on hyvät työskentelyolosuhteet tilalla: hiekoita pihamaa liukkailla, pidä taukotila siistissä kunnossa ja varmista, ettei tiellä ei ole kulkuesteitä. 
  2. Tee itsellesi yksityiskohtainen aikataulu erikseen jokaisesta kasvattamosta lastauspäiväksi, jotta pysyt aina tilanteen tasalla: milloin lopetetaan ruokinta, milloin lastaus alkaa, milloin vesi- ja ruokintalinjat nostetaan ylös, milloin alkaa lastaus. 
  3. Pyrkikää aloittamaan lastaus hieman etuajassa, jotta mahdolliset konerikot tai muut odottamattomat yllätykset eivät myöhästytä kuorman lähtöä. 

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 2/2021 lehdestä alkaen sivulta 19