Laidunpilotti

Kiuruvetisellä Marko ja Satu Allisen emolehmätilalla toteutetaan kuluvana kasvukautena laidunpilotti yhteistyössä Tuottava emolehmä -hankkeen kanssa. Allisten tilalla laiduntaa noin 100-päinen emokarja vasikoineen ja siitossonneineen ja laidunalaa pyörii reilusti yli 50 ha luokassa.

Perusasiat kunnossa yksinkertaisen kauniisti

Laidunnurmien kuntoon on panostettu Allisen tilalla paljon. Laitumet perustetaan timotei-nurminata seoksilla, johon laitetaan mausteeksi puna-apilaa. Kasvustot ovat tiheitä ja elinvoimaisia ja rikkakasveja on jopa vaikea löytää. Nurmet perustettiin Carre Prairial -kylvökoneella, joka mahdollistaa hajakylvön, harauksen, tasauksen ja vanhemmissa nurmissa lantakasojen levityksen ja pinnan ilmastamisen samalla kertaa. Lisäksi tilalla panostetaan korkeaan kylvösiemenmäärän.

Allisen tilalla on erinomaiset lähtökohdat laiduntamiselle jo itsessään nurmien erinomaisen kunnon myötä, sillä laiduntekniikoista saa sitä paremman vasteen, mitä parempikuntoinen nurmi on kyseessä. Tämän kesän pilotin tarkoituksena on kyetä kehittämään laidunkiertoa siten, että laidunnurmi riittäisi 25 emo-vasikkaparin pilottilauman tarpeisiin koko kasvukauden läpi ilman lisäruokintaa. Pilottilauma laiduntaa n. 10 ha suuruista laidunalaa, johon vesi on järjestetty juomavaunulla. Tilalla on perinteisesti jouduttu turvautumaan laidunkauden aikaiseen paaliruokintaan hyvistä lähtökohdista huolimatta. Alliset kokevat paalien ajamisen laitumelle turhauttavana ja työnä, josta he toivovat pääsevänsä eroon. ”Kohdat, joissa paalirehua on eläimille syötetty erottaa laitumista pitkänkin ajan jälkeen. Kasvusto ja maa tallaantuu sellaisilta alueilta, ja ne ovat yhtä liejukkoa märillä keleille” – tuumailee isäntä Marko.

Marko Allisen tila on mukana Tuottava Emolehmä -hankkeen laidunpilotissa.

Laidunnurmen riittävyys pilotin keskiössä

Hanketiimi vieraili tilalla kesäkuun puolessavälissä tutustumassa laidunpilotin kuulumisiin. Eläimet oli saatu laitumelle vasta muutamaa päivää aikaisemmin, joten laidunkausi oli vielä aivan alussa pilottilauman suhteen. Allisella ja useilla muillakin emotiloilla laiduntamisen aloitus tuppaa usein viivästymään käytännön syistä, esimerkiksi pilottitilaamme työllistää omien viljelytöiden lisäksi tehtävät koneurakointityöt. Lisäksi kevättöiden ohessa täytyy hoitaa myös laidunten aitaamiset. Kevään aitaamistöitä voi helpottaa esimerkiksi harkitsemalla HT-aitoja pysyville laidunlohkoille. Niiden materiaalikustannuksen saa usein haettua petoaitojen muodossa takaisin itselleen.

Tilan laidunnurmet olivat reheviä ja hyvässä kasvussa.

Nurmi oli ennättänyt Allisten parhaimmilla laitumilla jo lähes säilörehuasteelle ja lähenteli keskipituudellaan 40 cm. Totesimme että etenkin koealueen viimeisinä syöttöön tulevilta lohkoilta kasvusto kannattaa tehdä säilörehuksi ennemmin kuin yrittää laiduntaa niitä. Laidunkauden ensimmäinen syöttökierros on kriittinen, sillä sen myötä asetetaan syöttörytmi koko loppukasvukaudeksi ja sen aikana nurmea ei saisi päästää liian pitkäksi mutta toisaalta ei saisi myöskään ylilaiduntaa. Pilottitilan laidunten riittävyyshaasteet todennäköisimmin johtuvat laiduntamisen myöhäisen aloittamisen aiheuttamasta häiriöstä syöttörytmiin, sillä satopotentiaalia kasvustoista ei puutu. Mikäli laiduntamisen aloituksen aikaistaminen ei ole realistinen vaihtoehto, syöttörytmiä voi luoda kasvustoihin ilman eläimiä tasausniittojen avulla.

Vesivaunu syöttölohkon jakajana?

Kesän ensimmäisten hellepäivien kuumuudessa tarkkailimme yhdessä tilan väen kanssa laidunkauden aloitusta. Eläimet makailivat tyytyväisenä auringon paisteessa nauttien olostaan. Huomio kiinnittyi kasvustossa näkyvään eläinten syöntikäyttäytymiseen, vesivaunun lähialue oli muutamassa päivässä jo hyvin kaluttu, kun taas ei niin kovin pitkän matkan päässä oli runsaasti hyvää ja lähes koskematonta kasvustoa. Eläimet pysyivät mielellään veden ääressä viitsimättä juuri vaivautua sen pidemmälle ruokailemaan. Innostuimme havainnoista keskustellessamme suunnittelemaan tilan emännän Satun kanssa, voisiko tätä ilmiötä käyttää helposti hyväksi syöttölohkojen luontiin, sillä yksinkertaisesti vesivaunua siirtämällä eri paikkaan eläimet saisi sen perässä laiduntamaan kasvustoa tasaisemmin. Tilan väki siirsikin vierailumme aikana vaunua ja hieman huvittuneina seurasimme, kuinka lauma lähti kuin lähtikin seuraamaan rauhallisesti löntystellen vaunun perässä. Tässä voisikin olla uusi hyvä käytäntö korvan taakse napattavaksi etenkin, jos haluaa minimoida väliaitojen rakentamisen.

Alliset toteuttavat laidunpilottia tulevan kesän ajan ja pilottilaumaa laidunnetaan väljän kaistasyötön menetelmällä. Hanketiimi seuraa pilotin etenemistä ja suunnitelmaa sopeutetaan aina tarpeen niin vaatiessa. 

Kirjoittajat

Atria Nauta -hankkeet

Näreranta Johanna

050 598 2615

johanna.nareranta@atria.com

Hanketyöntekijä, Tuottava Emolehmä -hanke

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet

lue lisää hankkeesta