Kaksosvasikoiden vaikutukset emokarjoissa

Kaksosten esiintyvyys emokarjoissa ja niiden vaikutukset tuotantotuloksiin jäävät usein arvailujen varaan. Tuottava emolehmä-hankkeessa hankittiin Fabalta poikima-aineisto kaksospoikimisten osuuden laskemiseksi sekä kaksosina syntyneiden vasikoiden painojen, kasvun ja kuolleisuuden arvioimiseksi. Käytämme tässä jutussa termiä ”yksönen” niistä vasikoista, jotka ovat syntyneet ainoana vasikkana. Mukana on emolehmätarkkailukarjojen kaikki poikimiset vuosilta 2020 - 2022, yli 43 000 poikimista ja yli 46 000 vasikan tiedot.

Isoja eroja rotujen välillä kaksosten osuudessa

Kuvio 1. Kaksosten osuus poikimisista ja vasikoista eri liharoduilla suomalaisilla emolehmätarkkailutiloilla, emän ja isän ollessa samaa rotua (Faba).

Kaksosten osuus on riippuvainen emän rodusta. Myös isän rodulla on pieni vaikutus kaksosten määrään. Eniten kaksosia, enemmän kuin 1/10, esiintyy charolais-karjoissa. Tämä vaikuttaisi selittävän osittain Atrian aineistoissa havaittua charolais-vasikoiden muita rotuja suurempaa koko- ja kasvuhajontaa. Toisiksi eniten kaksosia on simmentaleilla.  Angus- ja hereford-vasikoista noin 1/20 vasikasta on kaksosia, limousin-vasikoista vain 1/40. Karjatasolla hahmotetaan asia kuitenkin osuutena poikimisista, jolloin esiintyvyys-% on pienempi (kuvio 1).

Auttaako kaksoset vähentämään päästöjä?

Kaksosia ei kovin usein emotiloilla toivota syntyvän, mutta hyvin onnistuessaan ne voivat kuitenkin parantaa tilastoja. Maailmalla on vuosikymmenten ajan kuitenkin sitkeästi keskusteltu ja tutkittu kaksosten tarkoituksellista lisäämistä emokarjoissa. Kaksi vasikkaa painaa myyntivaiheessa enemmän kuin yksi. Aktiivisinta kaksosvasikkatutkimus oli kenties 90-luvulla, jolloin siitä kerrottiin myös kotimaisessa artikkelissa (H.Vehkaoja KM 4/95). Nyt mietitään, voiko kaksosten kautta tuottaa lihaa vähemmillä metaanipäästöillä, mutta tällöin emomäärä pitäisi pudottaa vastaavasti (Gebbels ym. 2023). Kaksoset huonontavat kuitenkin hoitajien lisäksi sekä emojen että vasikoiden hyvinvointia ja tuotannon tehostaminen tällä tavalla sisältää ison määrän erilaisia riskitekijöitä (Wonfor 2017).

Vasikan syntyminen kaksosena nostaa kuolleisuusriskiä

Kuvio 2. Vasikoiden kuolleisuus syntyessä tai alle viikon vanhana emän rodun mukaan, jaettuna yksösenä tai kaksosena syntyneisiin sekä kaikki poikimatyypit yhteensä (Faban emolehmätarkkailuaineisto 2020-22).

Kaksospoikiminen lisää merkittävästi poikimavaikeuksia. Usein kaksoset eivät ole suuria, mutta ne eivät välttämättä synny ilman apua ja kuolevat herkästi jo ennen syntymää. Sikiöiden ravinnonsaanti voi olla huonoa ja toinen kaksosista syntyy usein heikompana. Emo hylkii usein toista kaksosta joko kokonaan tai osittain, mikä lisää hoitotyötä ja altistaa vasikan sairauksille. Ei siis ihme, että tarkkailutilojen aineistossa kaksosten kuolleisuus on yli kaksinkertainen yksösiin verrattuna (kuvio 2).  

Kaksoset vähentävät vasikkatiliä eniten simmentaleilla ja vähiten anguksilla

Kaksosten syntymäpainot ovat luonnollisesti yksösiä pienempiä jo senkin takia, että ne syntyvät normaalia tiineysaikaa viisi päivää aikaisemmin. Ero tässä tarkkailuaineistossa oli 6-10 kg, kun syntymäpainot laskettiin roduittain lehmä- ja sonnivasikoiden keskiarvoina (kuvio 3). Matalampi lähtöpaino vaikuttaa luonnollisesti myös vieroituspainoon, joka tarkkailuaineistossa ilmoitetaan korjattuna 200 päivän painojen keskiarvona roduittain. Erot yksösinä ja kaksosina syntyneiden elopainoissa 200 päivän iässä vaihtelevat yllättävän paljon roduittain, 34-55 kg välillä, eivätkä ole samassa suhteessa kuin erot syntymäpainoissa (kuvio 4).  Kaksosuus alentaa kasvua syntymästä 200 päivän ikään 140-240 g/pv.

Verrattaessaa kaksosuuden vaikutusta vieroituspainoon, on siitä aineiston perusteella eniten haittaa simmental-eläimille ja vähiten anguksille. Matalaan kasvuun voi olla monia syitä, lähtien huonosta sikiönkehityksestä, alkuunlähdöstä ja maidon riittävyydestä emän hylkimiseen.

Muista kirjanpito sekakaksosista

Sekakaksosena syntyvä lehmävasikka on yli 90% todennäköisyydellä hedelmätön ns. freemartin-vasikka, jolla sonnihormonit ovat sekoittuneet sen verenkiertoon sikiövaiheessa. Freemartin—lehmävasikat ovat teuraseläiminä parempia kuin normaalit lehmävasikat. Geenitestillä selviää, onko lehmävasikka hedelmällinen, mutta koska todennäköisyys hedelmättömyydelle on niin suuri, ei testaaminen kannata kuin jalostuksellisesti arvokkaiden vasikoiden kohdalla. On tärkeää kirjata itselleen ylös myös merkittä kuolleiden kaksosten sukupuolet, varsinkin, jos sekakaksosista sonnivasikka on kuollut eikä jää muistuttamaan itsestään myöhemmin.  Kaksosena syntyneillä sonneilla saattaa esiintyä heikentynyttä hedelmällisyyttä, mutta täydellinen hedelmättömyys on harvinaisempaa. Polveutumis- ja kantakirjatodistuksista voi tarkistaa, onko sonni syntynyt kaksosena.

Kuvio 3. Emolehmätarkkailu-aineistossa on mukana 39 500 vasikan syntymäpainot, jotka ovat sonni- ja lehmävasikoiden painojen keskiarvoja. Syntymäpainot esitetään yksösinä ja kaksosina syntyneinä vasikoina roduittain (Faba).

Kuvio 4. Emolehmätarkkailu-aineistossa on mukana 27 200 vasikan korjatut 200 päivän painot, jotka ovat sonni- ja lehmävasikoiden painojen keskiarvoja ja ne esitetään yksösinä ja kaksosina syntyneinä vasikoina roduittain (Faba).

Rotu vaikuttaa keskimääräiseen vasikkasaantoon

Vaikka kaksoset lisäävät kuolleisuutta, saavutetaan runsaan kaksosesiintyvyyden roduissa, simmentalissa ja charolaisessa hienoisesti yli sata elävää vasikkaa 100 poikimista kohden. Sen sijaan limousinilla, jolla kaksosia on vähiten, on myös elävien vasikoiden määrä per 100 poikimista alhaisin (kuvio 5). Vasikkakuolleisuuteen vaikuttaa toki moni muukin seikka kuin kaksosuus.  Kuitenkin jos tarkastellaan vain kaksoset poikineita emoja, ne vieroittavat yleensä tilastollisesti alle yhden vasikan vuodessa.

Kuvio 5. Elossa olevien vasikoiden määrä (yli 7 vrk eläneet) roduittain 100 poikimista kohden, kun huomioitu kaksosten esiintyvyys ja varhaiskuolleisuus (Emolehmätarkkailuaineisto 2020-22, Faba).

Voiko kaksosista saada irti enemmän

Erityisesti charolais-ja simmental-karjoissa, joissa kaksosten esiintyvyys on suurta, olisi hyvä tehdä tiineystarkastukset ultraäänilaitteella niin, että kaksoset voitaisiin havaita jo hyvissä ajoin ja ruokkia kaksosia kantavat emot paremmin. Tämä voi parantaa poikimakuntoa, vähentää kaksospoikimisille tyypillistä jälkeisten jäämistä ja ennaltaehkäistä poikimavälin venähtämistä. Emot, jotka ovat poikineet kaksoset, joutuvat usein ennenaikaisesti poistolistalle ja niillä on vaikeammasta poikimisesta aiheutuvia kohtutulehduksia. Hyvin ennen poikimista ruokittu emo tuottaa paremmin maitoa ja pysyy kunnossa paremmin koko imetysajan.  Poikimisten valvonnan kannalta ennakkotieto kaksosista on olennainen apu.

Tunne karjasi ja tutki muistiinpanosi ennen poikima-aikaa

Kaksos-tiineyden todennäköisyys kasvaa poikimakertojen myötä, hiehot tekevät kaksosia harvemmin. Kaksosena syntyneiden emojen tyttäret saavat todennäköisemmin kaksosia. Käytännössä on huomattu myös, että sama lehmä tekee helposti kaksosia peräkkäisinä vuosina. Kaksostiineydellä on kuitenkin hyvin matala periytymisaste. Identtisiä kaksosia on n. 4-6 % kaikista kaksosista (Lee 2021).

Kirjoittajat:

Aluepäällikkö

Karsikas Tomi

040 750 4963

Eteläinen alue

Kehityspäällikkö

Vehkaoja Susanna

040 750 5167

Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)