Ruokintakustannukset kuriin!

20.06.2023 14:57

Saimme tammikuun alussa valmiiksi Ruokintakustannus kuriin -hankkeen alkukartoituskäynnit. Viime vuoden haasteellisen puintiajan ja parin tilan laajennusinvestointien valmistumisen vuoksi pääsimme aloittamaan käyntejä vasta lokakuulla.  

Lopulta mukaan Ruokintakustannus kuriin -hankkeeseen lähti kymmenen tilaa Etelä-Pohjanmaalta. Alkukartoituskäynnillä kävimme läpi tilan toimintatapoja ja osastojen olosuhteita perusteellisesti. Alkukartoituksen perusteella teimme tilojen kanssa kehityssuunnitelmat tilakohtaisesti rehuhyötysuhteen parantamiseksi. Jokaiselta tilalta valittiin kahdesta kolmeen osastoa mukaan hankkeeseen, ja näiden osastojen rehunkulutusta ja sovittujen toimenpiteiden vaikutusta rehuhyötysuhteen parantamiseksi seurataan koko hankkeen ajan. Teemme kesän aikana vielä kontrollikäynnin hanketiloilla ja tarkastelemme ensimmäisiä tuloksia ja kokeilemme viimeiselle kahdelle ryhmälle uusia tai erilaisia toimenpiteitä. 

Alkukartoituskäyntien tuloksia 

Kaikilla tiloilla oli analysoitu uuden sadon viljat ja palkokasvit sekä päivitetty ruokintasuunnitelma oli syötettynä ruokkijalle. Kaikilla mukana olevilla tiloilla mitataan rehuhyötysuhdetta. Lähtötilanne oli selvillä, mutta virheet komponenttien tiedoissa ruokkijalla voivat aiheuttaa sen, että luku ei ole todellinen. Suurimmalla osalla tiloista oli komponenttien taustatiedoissa virheitä (kuiva-aine väärin tai energia-arvoissa virheitä). Poikkeamat olivat 3–5 % verrattuna ruokintasuunnitelman taustatietona käytettyihin arvoihin. Poikkeamat eivät kuulosta suurilta, mutta kun käytössä on useita komponentteja, joista mahdollisesti kaikilla on virheellinen tausta-arvo, on vaikutus rehunkulutukseen ja sitä kautta rehuhyötysuhteeseen suuri.  

Hankkeen tiloilla päiväkasvut olivat 900–1100 grammaa, ja kaikilla tiloilla on genetiikkana kolmiroturisteytys. Rehuhyötysuhteessa oli jonkin verran vaihtelua tilojen välillä. Rehuhyöty­suhde oli hanketiloilla keskimäärin 2,7 ry (25,9 MJ NE) lisäkasvukiloa kohti. Ruokintakertoja päivässä oli pääsääntöisesti viisi, ja yölevon pituus vaihteli 6,5 ja 11 tunnin välillä. Rehun pH ja viljojen jauhatuskarkeus tutkittiin alkukartoituskäynnillä. Kaikilla tiloilla jauhatuskarkeus oli optimaalinen.  

Liemirehun pH sen sijaan oli hieman korkea (5,0–5,1) osalla tiloista. Kaikilla tiloilla on käytössä ohravalkuaisrehuun perustuva ruokinta. Ohravalkuaisrehu on esihapotettu, mutta silti osalle tiloista suositeltiin hapon käyttöön ottamista, jotta vältytään rehun virhekäymiseltä. Liemirehun pH-tavoite on 4,2–4,5, jotta haitalliset bakteerit eivät pääse kehittymään sekoitussäiliössä tai putkistossa. Virhekäyminen vaikuttaa myös rehuseoksen maittavuuteen ja huonontaa rehuhygieniaa, mikä vaikuttaa negatiivisesti rehuhyötysuhteeseen.  

Hankkeessamme on mukana ruokkijoita useilta eri valmistajilta. Mukana on sekä jäännösvapaita ruokkijoita että kiertäviä, joten saamme kattavan tietopaketin eri ruokkijoiden toiminnasta ja ominaisuuksista. Mukana olevat ruokkijat ovat Weda, Pellon Graphics ja Pellon FeedFlow, Big Dutchman sekä Skilod. Saatua tietoa hyödynnämme muodostamalla tietokortteja hanketiloilta kerätystä tiedosta.  

Tilojen rehuhyötysuhde vaihteli välillä 2,54–3,1 ry (24,4–29,8 MJ NE) lisäkasvukiloa kohden. 

Sukupuolilajittelulla tehokkuutta ruokintaan 

Osalla tiloista sukupuolilajiteltiin porsaat, mutta monella tilalla siat kasvoivat sekakarsinoissa. Sekakarsinoissa kasvattamisen haasteena on imisien ja leikkojen erilainen syöntitapa, joka tekee loppukasvatuksen rehuannoksien rajoittamisesta haasteellista. Leikot ovat ruokakäytökseltään aggressiivisempia ja nopeampia syömään kuin imisät, joten leikkojen ruokaa tulisi rajoittaa enemmän kuin imisien. Sekakarsinoissa imisät saattavat jäädä hieman jälkeen rauhallisemman syöntikäyttäytymisensä vuoksi. Muutamilla tiloilla otettiin hankeosastoilla käyttöön sukupuolilajittelu kokeeksi; tällä selvitetään vaikutusta rehuhyöty­suhteeseen.  

Imisien syöntikyky on hieman rajallisempi kuin leikoilla, joten niille voidaan antaa käytännössä vapaasti ruokaa. Leikot ovat herkempiä rasvoittumaan, joten niiden ruokintamäärää olisi hyvä rajoittaa loppukasvatusvaiheessa noin tasolle 3,3–3,5ry (31,7–34,6 MJ NE). Hankkeessa keräämme tietoa myös osastokohtaisesta rehunkulutuksesta viikoittain ja laskemme näistä rehukäyrät. Näin tila saa tärkeää tietoa omasta rehukäyrästään ja siitä, kuinka rehukäyrää voisi muokata vastaamaan paremmin oman tilan sikojen syöntimääriä.

Ruokinnan muistilista:

  • Varmista, että käytössä olevat viljat ja palkokasvit on analysoitu mahdollisimman kattavasti 
  • Tarkista ja päivitä komponenttien arvot ruokkijalle, etenkin liemikomponenttien kuiva-aine! 
  • Varmista, että ruokkijalle on syötetty oikea ruokintasuunnitelma oikealla tavalla (% energiasta, % kuiva-aineesta tai % painosta). 
  • Tarkista säännöllisesti liemirehun pH virhekäymisen välttämiseksi. 
  • Tarkista viljojen jauhatuskarkeus säännöllisesti. 
  • Seuraa kaukaloiden tyhjenemistä ja säädä ruokintaa tarvittaessa. 
  • Tee ruokkijalle vuosihuolto: tärkeää on taarata vaaka, jotta ruokkija ottaa komponentteja oikean määrän. 

 

Jauhatuskarkeus.jpeg

s28-29_ruokintakustannukset_kuriin_taulukot.png

Kirjoittaja

Nygård Ida

Atria Sika -hankkeet

Nygård Ida

040 183 0087

ida.nygard@atria.com

Projektipäällikkö, Ruokintakustannus kuriin

 

lue lisää hankkeesta