Vapaaporsituksella parempaa hyvinvointia -hanke selvittää parhaita käytäntöjä vapaaporsituksen toteuttamiseen yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Tiloilta kerätty laaja lomake- ja videoaineisto on nyt valmis analysoitavaksi.
Vapaaporsituksella parempaa hyvinvointia -hanke on hyvin ajankohtainen, sillä tuotantoeläinten hyvinvointi mietityttää kuluttajia. Hankkeen avulla sianlihan tuottajat saavat tärkeää tietoa, jolla he voivat vastata kuluttajien kysyntään ja saada enemmän arvostusta tuottamalleen laadukkaalle ruoalle. Parhaiden käytäntöjen selvityksessä tuleekin ottaa monia eri asioita huomioon. Täytyy osata ajatella, katsoa ja toimia uusin silmin. Samalla tulee huomioida niin emakot, porsaat kuin ihmiset, jotka työskentelevät tilalla, jotta vapaaporsitus voidaan toteuttaa parhaimmalla mahdollisella tavalla.
NÄIN DATAA KERTYI
Mukana oli kolme tilaa, joissa jokaisessa oli oma karsinaratkaisu (Weda, Schauer ja Big Dutchman). Emakot olivat kaikki Topigs-Norsvin-rotuisia ja iät vaihtelivat ensikosta moneen kertaan porsineeseen emakkoon. Ensimmäisellä tilalla tutkimuksen pääpaino oli pesäntekomateriaaleissa, jotka olivat olki, painamaton sanomalehtipaperi ja juuttisäkkikangas. Toisella tilalla keskityttiin porsimishäkin käyttöön eri variaatioilla. Kolmannella tilalla testattiin porsimisen jälkeen karsinan koon vaikutusta emakon liikkumiseen. Jokaisella tilalla osa emakoista porsi täysin vapaana, osa hyvinvointikorvauksen mukaan tai sitä lyhyemmän ajan kiinni.
Jokaisella tilalla seurattiin 2–3 porsitusryhmää emakoiden siirrosta osastolle ja aina siihen asti, kunnes porsaat olivat 3 viikon ikäisiä. Jokaisesta porsimisryhmästä kuvattiin 14–32 emakkoa, riippuen porsimisryhmän koosta. Kuvauksia pidetiin yllä noin 2 viikkoa, jotta saatiin talteen pesänrakennusaika, porsiminen ja emakon emokäyttäytyminen. Kuvattavista karsinoista seurattiin myös lämpötilat porsaspesästä ja emakon alueelta.
Ennen porsimisviikkoa ja siitä eteenpäin tilalla työskenneltiin intensiivisesti lomakkeita täytellen. Porsimisesta kolmen vuorokauden ajan jokaisen emakon kuolleelle porsaalle tehtiin kuolinsyyn selvitys. Pahnueiden tasausten jälkeen aloitettiin porsaiden punnitukset, jotka tehtiin porsaiden syntymäviikolla, sekä porsaiden ollessa viikon ja kolmen viikon ikäisiä. Jokaisella punnituskerralla arvioitiin myös emakoiden, porsaiden ja karsinan puhtaus ekä emakoiden ja porsaiden ihoterveys. Emakoiden silavat mitattiin ensimmäisellä ja viimeisellä punnituskerralla. Lisäksi emakoiden uloste arvioitiin kolme kertaa; porsimisen jälkeen, kolmen vuorokauden kuluttua ensimmäisestä tarkastuksesta ja noin viikon kuluttua porsimisesta. Lomakkeita täytettiin siis melkoisen paljon.
”Täytyy osata ajatella, katsoa ja toimia uusin silmin.”
Koska tilalliset olivat työskennelleet jo hyvän tovin uusien karsinaratkaisujen parissa, oli heille kerääntynyt arvokasta tietoa. Tämä tieto kerättiin haastatteluilla niin, että mukana olivat sekä omistajat että päätyöntekijä. Lisäksi erillinen työtehoseura tuli jokaiselle tilalle selvittämään työajan käyttöä, työvaiheita sekä työn turvallisuutta että ergonomiaa. Kaikki nämä tiedot ovat olennaisia, kun selvitetään toimivia tapoja vapaaporsitukseen.
ODOTETAAN MIELENKIINNOLLA
Hankkeen lisäksi kaksi opiskelijaa Helsingin yliopistolta tekee Pro gradu -tutkielmaansa aiheesta. Dataa on paljon ja tuloksia odotetaan mielenkiinnolla. Edessä seuraavaksi onkin tilastojen syövereihin hyppääminen ja sieltä palaaminen johtopäätöksien ja pohdintojen kera.
HANKE LYHYESTI:
•Suunnittelu alkoi vuoden 2020 alussa
•Rahoitus, tiimin kokoaminen ja yhteydet tilallisiin keväällä 2020
•Käytännön toteutusten suun-nittelu, aikatauluhahmotelma ja tutustumien tilojen väkeen elokuussa
•Viimeinen tilakäynti tammikuun lopussa 2021
•Lomakkeiden tiedot kerätty, osa videoista analysoitu
•Odotetaan johtopäätöksiä ja pohdintoja