Suomalaiset emolehmätilalliset ovat tehneet Pohjoismaista historiaa keräämällä eläimistään 7.900 genominäytteen aineiston genomisen jalostusarvostelun rakennusaineiksi. Pääosan näistä tähän mennessä tutkituista näytteistä on tuotettu GenoPihvi-hankkeessa vuoden 2020 aikana.

Hankkeessa on ollut mukana 86 tilaa, jotka ovat lähettäneet yhteensä 6.622 näytettä genotyypitettäväksi. GenoPihvi-hanke sai näyteurakkansa valmiiksi 30.11.2020.

Pilottihanke maksaa kolme neljäsosaa genominäytteiden tutkimuskuluista ja hanketilat neljäsosan. Hanketilat pääsevät eturintamassa hyödyntämään uusia välineitä emokarjansa kehittämiseen Euroopan Maaseuturahaston tuella.

Viestikapula on nyt Luonnonvarakeskuksella, joka toteuttaa genomisen arvostelun rakentamisen Beefgeno-tutkimushankkeessa.

GenoPihvi-hankkeessa on pilotoitu genomisen valinnan käyttöönottoa lihakarjalla Suomessa. Pilottihanke on toteutettu Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa.

Hankealueen ely-keskukset näkivat GenoPihvi-hankkeen pilottiroolin ja kansallisen merkityksen emolehmätuotannon kehittämisessä. Hankerahoituksen turvin ja aktiivisten hanketilojen ansiosta tämä historiallinen askel on pystytty ottamaan.

Koronapandemia takia hanke ei pystynyt toteuttamaan pienryhmäkokoontumisia loppuvuoden 2020 aikana. Toteutimme pienryhmien sijaan hankewebinaarin torstaina 26.11.2020. Webinaarin livelähetykseen osallistui 35 henkilöä.

Jos ilmoittauduit webinaariin, mutta et ehtinyt kuulolle livelähetykseen, ei hätää. Sait sähköpostiin osallistumislinkin, josta pääset katsomaan webinaarin tallenteen sinulle sopivana ajankohtana, aina vuoden 2020 loppuun saakka. Jos et ehtinyt ilmoittautua webinaariin, voit edelleen ”ilmoittautua” alla olevasta linkistä. Saat sähköpostiisi linkin, josta pääset katsomaan webinaarin tallenteen vuoden 2020 loppuun saakka.

Ilmoittautuminen GenoPihvi-hankkeen webinaarin täällä

GenoPihvi-hanke pähkinänkuoressa

• Kohderyhmänä on emolehmätilat hankealueella
• Hanke käynnistyi 9 pienryhmässä.
• Hanke toteutetaan yhteistyössä A-Tuottajien, HKScan Finlandin ja Snellmanin kanssa
• Hankealue Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten alueet
• Hanke kestää vuoden 2020 loppuun.
• Hanke tukee MAKERA-rahoitteisen tutkimushankkeen ”Naudanlihantuotannon omavaraisuuden ja tehokkuuden parantaminen genomivalinnalla” toteutumista

Genominen valinta pähkinänkuoressa

• Suomessa liharotuisten nautojen jalostus on keskittynyt pääosin teuraseläinten kasvuun ja ruhon laatuun tähtääviin ominaisuuksiin.
• Jalostusarvoja lasketaan vain jalostusjärjestelmään kuuluville eläimille.
• Hedelmällisyyteen liittyviä ominaisuuksia on perinteisillä jalostusmenetelmillä erittäin työlästä kehittää. Emolehmien hyvät hedelmällisyysominaisuudet ovat emokarjan tuottavuuden ja kannattavuuden perusta. Hiehojen tulisi poikia ensimmäisen kerran 24 kuukauden iässä. Jokaisen karjassa olevan lehmän poikimaväli tulisi olla yksi vuosi. Jokaisen poikimisen tuloksena tulisi olla elävä, elinvoimainen ja hyvin kasvava vasikka.
• Genominen valinta tulee tarjoamaan tehokkaita työvälineitä eläinten valintaan kaikissa emolehmäkarjoissa. Eläinvalinnan kehittyessä tuottavuus ja kannattavuus parantuvat ja eläintuotannon ympäristövaikutus pienentyy.

Genotyypityksen edistymisestä suomalaisilla lihakarjaeläimillä näet tilannetiedon täältä:

https://faba.fi/karjan-kehittaminen/genomitestaus/lihakarjan-genomihanke/

päivitetty 2.12.2020