Skip Navigation LinksEtusivu » AtriaSiipi » Ajankohtaista » Saarikosken Farmi on miljoonien munien tila

Saarikosken Farmi on miljoonien munien tila 

Saarikosken Farmi Oy palkittiin Liha-akatemiassa erinomaisena broilerimunittajana. Nyt menen ottamaan selvää, kuinka tähän on päästy. Ajan siistin tuotantorakennuksen pihaan ja panen merkille, että pihalla ei säilytetä mitään tarpeetonta. Jari Saarikoski on vastassa ja toivottaa minut tervetulleeksi tilalleen.

Siirrymme tuotantorakennukseen ja Jari lupaa heti eteisessä näyttää mallisuorituksen siitä, kuinka sisällä käyttäydytään. Omat kengät ja ulkovaatteet jäävät eteiseen, sitten kulkuesteen yli toiselle puolelle ja käsien pesu sekä desinfiointi. Kaapista puhtaat haalarit päälle ja eteenpäin. Seuraavan oven takana odottavat talon kengät. Nyt olemme valmiita kulkemaan tilan muissa tiloissa, mutta munittamoon ei näilläkään varusteilla ulkopuolisia päästetä. Oven raosta saan kuitenkin kurkata pikaisesti miltä siellä näyttää. Hyvältähän siellä näyttää ja sitten ovi kiinni, etteivät linnut häiriinny.


Valvontakameroiden välityksellä on helppo seurata, mitä munittamossa, muissa sisätiloissa ja pihapiirissä tapahtuu.

Kymmenen vuoden tutkimusmatka
Saarikosken Farmi Oy on perustettu vuonna 2007, kun Jari osti tilan ulkopuoliselta yrittäjältä kotikylältään. Keskusteluja käytiin pitkään ja Jari tutustui tilan toimintaan, mutta vasta sitten, kun kaupat oli tehty, alkoi varsinainen tutkimusmatka broilerimunittajan maailmaan. Hän etsi tietoa kollegoilta, teurastamolta ja kävi useiden tuottajien munittamoissa. Hän halusi kaiken tiedon, jotta voisi aloittaa tuotannon parhaalla mahdollisella tavalla. Alkuvuosina tukena olivat myös tilan edelliset omistajat.

Tuotantorakennuksen ensimmäinen osa on valmistunut 90-luvulla, vuosituhannen vaihteessa tehtiin laajennus ja vuonna 2003 lintumäärä tuplaantui. Uusin munittamo valmistui vuonna 2014. Nykyisellään tilalla tuotetaan noin 4,5 miljoonaa broilerinmunaa vuodessa, mikä tarkoittaa huippumunintakaudella jopa 20 000 munaa päivässä!

”Meidän tila on hyvin keskittynyt broileriemoihin. Meillä ei ole omaa peltoa kuin sen verran, että maatilan tunnusmerkit täyttyvät”, kertoo Jari. Lanta menee vastaanottajille joko suoraan hallin tyhjäyksen yhteydessä tai tilan oman kompostointilaatan kautta.

Mukana kehityksessä ja kehittäjänä
Kuluneen kymmenen vuoden aikana tilaa on kehitetty jatkuvasti. Aina kehittäminen ei tarkoita laajentamista, vaikka on sitäkin tehty. Lintumäärä on kaksinkertaistunut tänä aikana. "Tämä ei toki lopu tähänkään ja ei voi sanoa, että nyt on valmista. Jatkuva kehittäminen pitää mielenkiinnon yllä ja valmiuksia on kasvattaa lintumäärää edelleen", Jari kertoo.

Pienillä yksityiskohdilla saa hiottua tuotantoa aina paremmaksi ja Jari onkin sitä mieltä, että ”jos siitä ei ole haittaa ja saattaa olla hyötyä, sitä kannattaa kokeilla.” Hän on ollut muun muassa mukana kehittämässä ramppeja, joilla lattiamunia saataisiin vähennettyä. Lattialta pesäkoppiin on ramppi, jota pitkin enemmänkin ruokakupilla viihtynyt kanarouva pääsee vaivattomasti munimaan. Lisäksi tilalla on pesissä led-valot. "Kana on luonnostaan utelias ja valo kiinnostaa", Jari toteaa.

Jari on alusta asti ollut mukana A-Rehun rehuryhmässä, jossa kerätään kokemuksia rehusta, käydään läpi kehitysajatuksia ja tehtaan toimintaa. "A-Rehun Perhetilan broilerirehut toimivat hyvin ja ketjun oma rehutehdas on kaikin puolin toimiva järjestelmä", hän kiittää. Tällä tilalla linnut syövät A-Rehun täysrehua, eli ei käytetä omaa eikä ostoviljaa.

Miten homma toimii?
Tilalle saapuu kerran vuodessa 18 viikon ikäisiä emonuorikoita.  Linnut jaetaan neljään osastoon. Kukot saapuvat 5 päivää aiemmin ja niitä on noin 10 % kanojen määrästä. Kukoilla on oma ruokinta hallin reunoilla ja näiden 5 päivän aikana ne oppivat ruokailemaan siellä. Hallin lämpötila on koko kauden ajan sama reilu 20 astetta. Linnut kulkevat vapaasti hallin pehkulattialla ja ritilällä. Valon kirkkautta ja valoisan ajan pituutta lisätään asteittain. Valon lisääntyessä paritteluinnokkuus kasvaa.

Ensimmäiset haudontamunat kerätään hautomoon noin 6 viikkoa nuorikkoerän saapumisesta. Tämä tapahtuu koneellisesti kolme kertaa päivässä jokaisesta osastosta. Munien kerääjän tärkeimmät tehtävät ovat poistaa likaiset, rikkinäiset ja muuten epäkelvot munat sekä yleinen lintujen tarkkailu. Munienkeräyskone ei siis toimi lypsyrobotin tapaan itsenäisesti vaan vaati aina käyttäjän, Automaatio punnitsee munat ja liian painavat tai kevyet munat eivät päädy haudontaan vaan Jarin paistinpannulle ja kattilaan. Muna painaa keskimäärin 60 grammaa.

Linnut menevät teuraaksi noin 60 viikon ikäisenä eli tilalla on lintuja 10,5 – 11 kuukautta vuodessa. Tauon aikana hallit pestään ja tehdään huoltotyöt. Jari kertoo tilalla olevan enemmän työntekijöitä tauon aikana kuin muulloin. Normaalisti Jarin lisäksi on 1 kokoaikainen työntekijä.


Munat tulevat pesäkopeista automaattilinjastoon ja matka kohti seulontaa alkaa - vain kriteerit täyttävät munat saavat jatkaa


Hyväksynnän saaneet munat pakataan kennoihin odottamaan kuljetusta seuraavaan kohteeseen, hautomoon.

Tilan ulkopuoliset asiat mietityttävät
Suurimmat huolenaiheet tulevat tilan ulkopuolelta. Lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa eniten hyvien emonuorikkojen saatavuus. ”Paikalliset kasvattajat tekevät kyllä hyvää työtä, mutta se mitä tapahtuu jo ennen lintujen saapumista ei ole heidän käsissään, puhumattakaan minun! Huono lintuerä pilaa pahimmillaan koko vuoden tuotannon ja kestääkö tilan talous sitä. Pidemmällä tähtäimellä huolettaa kova hintakilpailu ja se, että kilpailemmeko me näillä pienillä markkinoilla itsemme hengiltä. Olisiko vaihtoehtona vienti?” tuumii Jari.

Tutustuminen erinomaisen broilerimunittajan arkeen oli mielenkiintoinen ja nyt on aika lähteä. Tuotantorakennuksesta poistutaan käänteisessä järjestyksessä: talon kengät pois, ovesta pukutiloihin ja haalari pesuun. Sitten kulkuesteen takana omat ulkovaatteet päälle, kengät jalkaan ja ovesta ulos. Kiitos Jarille ja menestystä myös tuleviin vuosiin!

Kirsi Varila
Markkinointiassistentti