”Koneen täysi hyöty koko ajan käytössä”

24.11.2022 14:42

atriatuottajat_uittolan_tila.jpg

Viljatilalla uutta tekniikkaa on lähdetty kokeilemaan nuoren polven rohkaisemana. Täsmäviljely, traktorin automaattiohjaus ja kuivaajien etäseuranta on toteutettu olemassa olevan kaluston ehdoilla.

Uittolan tilalla Isossakyrössä viljellään kauraa ja rehuhernettä, jotka toimitetaan A-Rehulle. Kolmantena kasvina on ohra, joka päätyy Anoralle. Tilan isäntä Veli Soini on ehtinyt 43-vuotisen viljelijän uransa aikana kasvattaa viljelyalan ohella myös karjaa; nyt leipä tulee 67 hehtaarin viljelystä ja koneurakoinnista. Parin vuoden päästä vetovastuuseen siirtyy poika, Miika Soini.

– Miika on innokas kaikkiin tekniikoihin. Hänen ansiostaan myös digitekniikkaa on tullut otettua enemmän käyttöön, Veli kertoo.

Miika pyörittää tilan töiden ohella myös omaa maatalousaiheista videotuotantoa.

Satokarttoja alettiin hyödyntää tilalla viisi vuotta sitten. Ajatus virisi, kun maatalousnäyttelyssä oli esittelyssä N-Sensor täsmäviljelytyökalu.

– Se kuvaa traktorin katolta kasvuston biomassaa, antaa lannoitetta sinne, missä on kasvupotentiaalia. Se myös lähettää kartan, josta näkee, minkä verran mihinkin kohtaan on laitettu lisälannoitetta, Miika kiteyttää.

Velin mukaan N-Sensor-urakoitsijan käyttö maksimoi lannoitteiden hyödyn ja on antanut lohkoista uutta tietoa, jonka pohjalta toimia.

Miika visioi, että tulevaisuudessa vastaavaa teknologiaa olisi mahdollistaa soveltaa esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan.

– Jos hukkakauroista ja juolavehnistä pääsisi eroon vaikka droneen kiinnitettävän ruiskun tai kitkentävälineen avulla.

AIKAA AJAMISESTA TARKKAILUUN

Tilan tuorein viljelykalustoon tehty investointi on tältä keväältä, kun traktoriin jälkiasennettiin automaattiohjaus. Vaikka kokemusta on vasta äestyksestä, muokkauksesta ja kylvöistä, ratkaisu on koettu hyväksi. Pohdinnassa on automaattiohjauksen kokeilu puimurissa.

– Kun täysi työleveys on käytössä eikä kylvö mene päällekkäin, säästyy polttoainetta ja aikaa. Myös päisteautomatiikka toimii, ja koneen menoa pystyy tarkkailemaan. Ei tule niitä kuuluisia some-mutkia, Veli nauraa.

Miika muistuttaa, että vaikka järjestelmä hakee ajolinjat ja pellon työleveydet, työkoneiden säädöt on tärkeä syöttää alusta asti oikein.

– Inhimillisiä virheitä voi tulla, mutta automaattiohjaus toimii hyvin. Niin tarkkaan ei itse pysty ajamaan.

Pari vuotta sitten myös tilan kahteen kuivaajaan asennettiin etäseurantalaitteet. Turhat käynnit kuivaajalla haluttiin saada pois ja mahdolliset häiriöt huomata ajoissa.

– Nyt näen kännykän sovelluksesta lämmöt ja jäähdytykset, joten osaan mennä oikeaan aikaan vaihtamaan erät. Onneksi vanhaankin saa nykytekniikkaa avuksi, Veli sanoo.

– Kun kalustoa uusitaan, on selvää, että digitaaliset järjestelmät lisääntyvät. On ympäristöllekin parempi, kun ei kulu ylimääräistä polttoainetta ja apulantaa, Miika toteaa.

 

”Automaattiohjaus toimii, eikä tule some-mutkia.”

 

KOLME VINKKIÄ:

  1. Viljelyn digitalisointi kannattaa aloittaa traktorin automaattiohjauksesta. Jos et ole kokeillut, miltä automaattiohjauksella tuntuu ajaa, kannattaa lainata esittelykone muutamaksi päiväksi testattavaksi. Mikäli traktorin uusiminen ei ole ajankohtaista, automaattiohjauksen jälkiasennus on edullisempi ratkaisu. (Miikan YouTube-kanavalta ”Muwex” löytyy automaattiohjauksen jälkiasennuksesta kuvattu video.)
  2. Automaattiohjauksen säätöjen etsimiseen kannattaa nähdä vaivaa. Se säästää aikaa ja resursseja, kuten myös täsmäviljelyteknologian hyödyntäminen.
  3. Etävalvonnan asentaminen myös vanhaan kuivaajaan kannattaa. Kun sähköä ja polttoainetta kuluu koko ajan, oikea-aikaisuus ja vikatilanteiden havaitseminen tuo säästöä.

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 3/2022 -lehdestä alkaen sivulta 19