Similän tila 3/2021
05.10.2021 15:15”Kokouksen jälkeen olikin jo kiire puinneille”
Puinnit, kynnöt, kuivatukset ja koneurakointi vuorottelevat tilan työlistalla säiden mukaan. Viljelykasvien laaja kirjo takaa, että tekemistä ja analysoimista riittää. Vastapainoa arkiseen aherrukseen toivat siilojen harjakaiset ja paljunasennus.
Similän tilalla 21. - 27.8.2021
LAUANTAI
Sää: sateinen
Tämä viikkoraportti alkaa lauantaista, koska päivä sisälsi mielenkiintoisen tapahtuman. Aamulla klo 8 saapui VM-kuljetuksen nosturiauto ja aloitettiin pyöreiden viljasiilojen rakentaminen. Pohjakartiot, katto ja ensimmäinen kerros oli kasattu jo etukäteen, joten tämän päivän ohjelmassa oli kerrosten rakentaminen ja paikalleen asennus. Meitä oli odottamassa seitsemän hengen kokoamisporukka, lähes perheen omin voimin: minun lisäkseni emäntä Mervi, lapset Matti ja Ida, Idan poikaystävä Joni sekä pari Matin kaveria, Ville ja Heikki. Aloitettiin sillä ajatuksella, että tänään pystytetään yksi siilo, mutta nuorisoryhmä näytti tehonsa ja puoleen päivään mennessä oli ensimmäinen siilo paikallaan, joten aloitettiin rakentamaan seuraavaa.
Illalla kuuden maissa oli homma valmiina ja kaksi komeaa Reikälevyn Sami-siiloa olivat paikallaan. Siilot oli yllättävän helppo kasata ja koska suurempia ongelmia ei ollut, saatiin molemmat pystyyn saman päivän aikana. Toki vielä jäi pikkujuttuja seuraavalle viikolle. Vettä satoi päivän aikana silloin tällöin, mutta se ei töitä haitannut. Sateen takia ei tarvinnutkaan puinteja murehtia ja saatiinkin sitten pystytyksen kunniaksi järjestää illalla oikein perinteiset harjakaiset.
SUNNUNTAI
Sää: sateinen
Sunnuntai kului sadepäivän ja juhlien mainingeissa. Viljaa oli vielä perjantailta kuivattavaksi ja samalla tuli siivotuksi siilotyömaan sotkuja ja tehtyä puimurille pientä välihuoltoa.
MAANANTAI
Sää: puolipilvinen
Aamusta oli MTK:n peltokasvivaliokunnan kokous. Juha Lappalainen esitteli uusinta tietoa EU:n uudesta Cap-ohjelmakaudesta. Teimme oman esityksen johtokunnalle siitä, mitkä asiat peltokasvien viljelyn kannalta täytyy ottaa huomioon. Koko ajan on etukäteen puhuttu, että tukia täytyy ohjata aktiiviseen tuotantoon, mutta näyttää huolestuttavasti siltä, että tukien optimoimiseen täytyy tehdä kaikenlaisia lisätoimenpiteitä, jotka eivät ainakaan lisää aktiivista viljelyä. Kynnön, kasvinsuojelun ja lannoituksen rajoittamisuhat tuntuvat viljelijän näkökannasta ihan hulluilta. Esimerkiksi, eihän kukaan lannoita enempää kuin kasvi oikeasti tarvitsee. Tämä vuosi taas todisti, kuinka korkean orgaanisen aineksen omaavat maat (turvemaat) antoivat parhaan sadon, koska niissä riittää kosteutta. Miten ihmeessä niiden hiilitase voi olla huonompi kuin huonon savimaan, jossa sato voi jäädä haasteellisena vuotena alle puoleen normaalista? Ilmastomuutoksen eteen tehtävät toimenpiteet ovat varmasti tärkeitä ja meidänkin tilalla niitä on jo otettu huomioon. Ollaan laskettu hiilitaseita ja muutettu käytäntöjä viljelytoimenpiteissä, mutta joskus tuntuu, että maalaisjärjen käyttö päätöksissä EU:n tasolla olisi suotavaa.
Kokouksen jälkeen olikin jo kiire puinneille. Ensin käytiin naapurin Heikille puimassa vuoden ensimmäisiä kevätvehniä. Siitä jatkettiin omien monitahoisten mallasohrien puintia. Kasvusto oli vielä lauantaisen sateen jäljiltä yllättävän kosteaa. Illasta aloitettiin vielä syysviljamaiden muokkausta lautasäkeellä. Maat ovat herneen viljelyn jälkeen niin mureita ja kuohkeita, että lautasäestys riittää aivan mainiosti syyskylvöjen muokkaukseen.
Viikko alkoikin minun osaltani mukavasti, kun emännän kesäloma jatkui ja Matilla ja Idalla alkoi viikon loma päivätöistä. Tuntui, että töihin tuli vauhtia, kun oli enemmän auttavia käsiä ympärillä.
TIISTAI
Sää: aurinkoinen
Maanantaina puimuriin ja lautasäkeeseen tuli pieniä vaurioita, joten Mervi sai lähteä aamusta Seinäjoelle varaosien hakumatkalle. Päivä jatkui huollolla ja myöhemmin mallasohrien puinnilla kaukaisimmilta lohkoilta.
Illalla asennettiin uutta paljua paikoilleen ja muutenkin emännällä oli ohjelmaa, kun alkoivat valmistelut tulevaa viikonloppua varten. Meille oli tulossa Mervin optikkokavereita ympäri Suomen viettämään viikonloppua.
KESKIVIIKKO
Sää: sateinen
Sadepäivä ja puinnit seisahtuivat, joten oli hyvää aikaa ottaa kyntöaurat esille ja lähteä kynnöille. Tilallamme on jonkun verran urakointia myös muillekin tiloille; se työllistää ja siinä saa koneille mukavasti lisää käyttötunteja. Lähdin vielä ennen kyntöä murskaamaan pientareita. Meillä on Jyrkiäisen Jukan kanssa ollut pitkään yhteinen Elhon vesakkomurskain, jolla oli jo ikää aika paljon, joten olimme juuri vaihtaneet koneen uuteen. Tänään oli ensiajon hetki. Olihan se mukava ajaa uudella koneella ja varsinkin uusilla terillä. Työjälki olikin sen mukaista.
TORSTAI
Sää: aurinkoinen
Päivä jatkui siitä, mihin edellinen loppui, eli kyntöä ja murskausta.
Tilallamme on viljelty hernettä jo pitkään. Ensin ruokahernettä Kymppi Maukkaille ja myöhemmin on tullut valikoimaan rehuherne A-Rehulle. Tänä vuonna hernesadot jäivät meillä poikkeuksellisen alhaiseksi, koska kevään kovat sateet kuorettivat pellot ja herneet jäivät harvoiksi. En olisi uskonut, että herneelläkin voi käydä näin. Joka tapauksessa herneet saatiin korjattua hyvälaatuisina ja hyväksytyn analyysin jälkeen alkoi herneiden säkitys. Ruokaherneet pakataan tuhannen kilon säkkeihin ja Ida tuli kanssani säkittämään. Illalla herneet lastattiin rekkaan ja matka Toijalaan alkoi.
PERJANTAI
Sää: aurinkoinen
Kynnöt saatiin loppuun. Alaa tuli mukavasti, 25 ha. Lähdin aamusta Härmään Reikälevylle ja Junkkarille varaosia hakemaan. Samalla reissulla kävin katsastamassa Audin Harrin katsastusasemalla Alahärmän puolella. Puinnit jatkuivat kaksitahoisilla ohrilla. Täksi kevääksi hommasin uudet siemenet Fennicasta ja Vanillesta. Ne ovat uusimpia hyväksyttyjä mallasohralajikkeita. Kylvöt ja kasvinsuojelu tehtiin molemmille samalla tavalla ja nyt puitiinkin samaan aikaan. Vertailua tehtiin kasvukauden aikana ja puintien jälkeen. Kun kuivaajan vaakaa ja kasvustoa vertaili, niin kyllä kotimainen jaloste Fennica veti pidemmän korren ja pääsi jatkoon ensi vuodelle. Toki yhden vuoden perusteella ei voi suuria johtopäätöksiä tehdä, mutta tällaisen haasteellisen vuoden jälkeen ratkaisu oli helppo tehdä.
Illasta talo täyttyikin emännän optikkoystävistä. Minulla jatkui kuivaukset ja nyt täytyikin kuivata yhtäjaksoisesti, että kuivuri pysyy mukana, kun säätiedotukset näyttivät hyvää keliä monelle päivälle. Puimatta on vielä vehniä 45, ohria 50 ja rypsiä 35 hehtaaria. Tähänastiset analyysit viljojen laaduista näyttävät ihan hyviltä ja toivotaan, että loputkin viljat saadaan korjattua hyvien säiden vallitessa.
Similän tila, Laihia
Yrittäjä: Esa Similä. Viljelijä ollut vuodesta 1989. Luottamustoimet: MTK:n peltokasvit- valiokunta pj, Mhy Eteläpohjanmaa hallituksen pj, Laihian Energiaosuuskunta hallituksen pj, MTK metsävaltuuskunta vpj, Autourheilun kansallinen keskusliitto (AKK) hallituksen varajäsen, Suomen metsäsäätiö hallituksen varajäsen.
Tuotantosuunta: Viljanviljely. Pääasiassa mallasviljoja, eli kaura, ruis, ohra ja vehnä. Rehuviljat pääosin A-rehu, vaihtelee vuosittain. Hernettä on nyt muutama vuosi viljelty A-Rehulle. Tilan pinta-ala tällä hetkellä vuokramaineen 200 ha, lisäksi jonkun verran maatalouskoneurakointia. Kylvettävä ja puitava ala n. 350-400 ha vuosittain.
Muuta erityistä: Metsää noin 190 ha. Tilanpidon jälkeen toimin aluksi metsäkoneurakoitsijana. Tilan metsä ja peltopinta-ala on kasvanut noin puolella isännyyden aikana. Perhe on vahvasti mukana tilan töissä. Emäntä Mervi Partanen käy tilan ulkopuolella Vaasassa optikkona, vapaa-aikana kyntää, ajaa viljaa ja vastasi huomattavan osan viime kevään äestyksistä kun ehti koronarajoitusten vuoksi osallistua enemmän. Mervin lapset (Niko ja Emilia) asuu jo muualla. Omat lapset Matti ja Ida asuvat molemmat Laihialla ja kulkevat Vaasassa töissä, mutta auttavat maatilan töissä sen kun ehtivät, myös Idan poikakaveri on aktiivisesti apuna ja monena vuonna huolehtinut esim puinneista.