Ylitse päästään koko ketjun voimin

Kaikkien merkityksellisten kustannustekijöiden hinnat ovat nousseet. Se on tosiasia, joka ei jätä ketään kylmäksi ja joka koskettaa tiloja koko maassa tuotantosuuntaan katsomatta. Haastavista ajoista on kuljettu läpi aiemminkin ja niin kuljemme tästäkin. Haastekerrointa ei puutu tälläkään kertaa.

Tosiasiat on tunnustettava. Heikon satovuoden aiheuttaman viljan hinnannousun myötä tilojen muuttuvien kustannusten kokonaisvaltainen kasvu on aiheuttanut unettomia öitä monilla tiloilla koko suomalaisessa maataloudessa. Rehustuksen kustannusten kasvu ja lannoitteiden kohonneet hinnat, sekä polttonesteiden ja energian hintojen nousu. Oman lisänsä tilanteeseen tuovat kansainvälisen markkinan heilahtelut, joiden vaikutukset näkyvät meilläkin ilman viivettä. Tilanne on hankala ja tilojen lähtökohdat erilaiset. Ensi kevään kustannuspaine tuntuu jo takaraivossa etenkin, jos tilalla on ollut taloushaasteita jo ennestään. Tässä tilanteessa nyt kuitenkin eletään, joten turhia korulauseita ei kaivata.

– Pehmoisten puhuminen tai tyhjien lupausten antaminen olisi vastuutonta eikä sovi tähän tilanteeseen. Hankalan ajan läpi pitää kulkea määrätietoisesti, oikeita asioita tekemällä. Aina nekään eivät täysin riitä, ja edessä voi olla taloudellisesti kapeampi ajanjakso, sanoo Atria Suomen toimitusjohtaja, Mika Ala-Fossi.

OIKEILLA ASIOILLA ETEENPÄIN

Mitä ne oikeat asiat sitten ovat? Ala-Fossi myöntää, että haastekerroin on kova.

– On varmasti niin, että tarvitaan moniakin tekoja tämän ajan yli kulkemiseen. Osa niistä on nopeammin toteutettavissa kuin toiset. Lähtökohtaisesti selvänä tavoitteena on pyrkiä saamaan markkinoilta lisää euroja, joilla kustannusnousuja kyettäisiin kompensoimaan.

Haastetta tulee kuitenkin siitä, että nopeat muutokset kustannuksissa ja markkinoissa realisoituvat tilatasolle heti, mutta niiden johdosta tehtävien korjaavien liikkeiden ja kehityksen ajaminen läpi markkinaan ottaa aikansa. Se tarkoittaa, että vaikka tullaan taloudellisesti kapeampaan aikaan, ei kehittämisen henki saisi loppua.

– Koko organisaation pitää pystyä parhaaseensa joka päivä. Atrialaisessa ketjussa tulisi olla kova jano jatkuvaan kehitykseen ja parantamiseen: se, mitä tehdään tänään, tehdään hieman paremmin. Huomenna tehdään taas pikkuisen paremmin kuin tänään. Se on oman arjen jatkuvaa parantamista, ei mitään tiikerinloikkia, Ala-Fossi jatkaa.

Toisaalta esimerkiksi kilpailukykyiset rehustusratkaisut oman rehuteollisuuden kautta ovat osa ratkaisua. Jos omassa rehuteollisuudessa kyetään kehittämään ruokintaratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita, mutta tuotantovaikutuksiltaan nykyistä parempia, se ei tuota pelkkää säästöä, vaan lisää myös kannattavuutta. Pitkässä juoksussa kyse onkin siitä, että pyritään löytämään keinoja, joilla parantaa tilojen kannattavuutta. Tällaisia pidemmän aikajänteen toimenpiteitä ovat esimerkiksi genetiikan, jalostuksen, kokonaisvaltaisen osaamisen ja koulutuksen kehittäminen ja toimeenpano.

KILPAILUA JA KANSAINVÄLISIÄ HEILAHTELUJA

Ala-Fossi on sitä mieltä, että myös alan raadollinen kilpailuasetelma suhteessa muihin on syytä tunnistaa – ja tunnustaa. Se jo itsessään edellyttää tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn jatkuvaa kehittämistä suhteessa muihin. Kilpajuoksu toimijoiden välillä on kovaa, ja vahva pitää olla kaikilla osa-alueilla.

– Yhdessä meidän on kyettävä tekemään koko ketjusta mahdollisimman vahva tänään ja vielä vahvempi huomenna. Jokainen hoitaa oman ruutunsa, ja siitä kokonaisuudesta juontaa se, että Atrialla on yli 100-vuotinen historia ja edessäpäinkin näkyvät seuraavat
100 vuotta, Ala-Fossi uskoo.

Alan kilpailuasetelma on yhä enenevissä määrin kytköksissä myös kansainväliseen ruokamarkkinaan, ja Suomessa ollaan sen vaikutuspiirissä. Kaikki heilahtelut tuntuvat olevan nopeita, voimakkaita ja välillä jopa äärilaitaisia. Ne myös kohtelevat eri lihalajeja eri tavoin.

– Nopeat markkinaheilahtelut ovat haaste koko ruokaketjulle, sillä me Suomessa olemme perinteisesti eläneet ja toimineet vakaammassa toimintaympäristössä, Ala-Fossi sanoo.

Sikamarkkinassa on haasteita ASF:n vuoksi ja sen myötä markkina on epätasapainossa ja hinnat alhaalla. Naudan osalta maidon kulutus laskee ja se omalta osaltaan vaikuttaa eurooppalaiseen naudanlihantuotantoon. Positiivisiakin mahdollisuuksia saattaa olla näköpiirissä, mutta aika näyttää. Siipikarjan tuotanto on kokonaan oma lukunsa. Varautuminen markkinoiden heilahteluihin on Ala-Fossin mukaan vaikeaa.

– Oikeastaan se on lähes mahdotonta, kun omassa toiminnassa on markkina-alueita, joilla hintatasot saattavat muuttua jopa 30–40 % muutamassa tunnissa. Siinä ei auta muu kuin pitää toiminta niin hyvällä tasolla vuodesta toiseen, että se antaa sietokykyä kestää hankalampikin ajanjakso. Hintatasot voivat yhtä hyvin myös vahvistua nopeasti.

”Koko organisaation pitää pystyä parhaaseensa joka päivä. Atrialaisessa ketjussa tulisi olla kova jano jatkuvaan kehitykseen ja parantamiseen.”

KOVAA TYÖTÄ PITKÄSSÄ PELISSÄ

Usein aika kultaa muistot ja historiassa olleet vaikeat vaiheet alkavat unohtua. Atrian ja atrialaisten tilojen menestys on Ala-Fossin mukaan kautta historian ollut kovaa työtä erilaisine käänteineen ja vaiheineen. Yli satavuotiseen historiaan mahtuu mullistuksia, haasteita ja muutoksia.

– Eivät hyvät tulokset ole koskaan tippuneet taivaasta tai tuurilla tulleet, Ala-Fossi sanoo painokkaasti.

Valtaosalla tiloista kyse onkin ylisukupolvisesta työstä ja pitkästä pelistä. Siellä tiedetään kokemuksesta, että hyvinä vuosina, joita toivottavasti myös välillä tulee, olisi varauduttava näihin kapeampiin aikoihin, jos se vain suinkin on mahdollista.

– Tilatasolla, kuten liiketoiminnassa yleensäkin, olisi hyvä panostaa täysi tarmo toiminnan olennaiseen ytimeen, sen mahdollisimman hyvään hallintaan ja siihen vaikuttavien eri tekijöiden ymmärtämiseen ja kehittämiseen, Ala-Fossi pohtii.

Atrialla on liiketoiminnassaan monia tukijalkoja. Perinteisten punaisen lihan ja siipikarjan tuoteryhmien lisäksi yrityksellä on mittavat valmisruoan, leivänpäällisten ja ruoanlaiton tuoteryhmät. Tuoteryhmät tukevat toisiaan ja antavat kokonaisuudelle selkänojaa myös aikoina, jotka ovat haastavia yksittäisen tuoteryhmän näkökulmasta.

– Harvoin on ollut ajanjaksoja, että kaikilla osa-alueilla kaikki olisi ollut yhtäaikaisesti ihanteellisessa tilanteessa. Noissa hetkissä muut tukijalat ovat antaneet tuen haasteiden keskellä elävälle, Ala-Fossi sanoo.

Toinen erittäin olennainen tuki myös tähän hetkeen ovat Atrian vakailla jaloilla seisovat omistajaosuuskunnat, joiden taloudellinen tilanne on vahva. Osuuskunnan jäsenyys antaa liikkumatilaa, tukea ja mahdollisuuksia kaikille ketjussa toimiville myös pitkällä aikavälillä (lisätietoa osuuskuntajäsenyyden konkreettisista hyödyistä tämän lehden sivuilta 26–27).

TUOTTAJAT ANSAITSEVAT ARVOSTUKSEN

On selvää, että ruoalle on tarve tulevaisuudessakin ja sen tuottaminen on arvokas asia. Ilmaston lämpenemisen myötä on riski, että ruoan tuottamisen olosuhde jossain päin maailmaa heikkenee merkittävästi. Suomi kuuluu alueeseen, jonka olosuhteet säilyvät samoina tai paranevat jopa hieman kasvukausien pidentyessä. Näillä alueilla on jopa suoranainen velvollisuus hyödyntää peltopinta-aloja ja muita tuotannon tekijöitä entistä tehokkaammin, sillä ravinnon tarve kasvaa jatkuvasti.

–Tulevaisuudessa toivoisi, että kuluttajat täällä Suomessa arvostaisivat kotimaista ruoantuotantoa ja sen tekijät saisivat ansaitsemansa arvostuksen koko suomalaisen kuluttajajoukon puolelta, Ala-Fossi kiteyttää tärkeimmät toiveensa.

Historia osoittaa osaltamme monia käänteitä ja vaiheita. Vaikeista ja haastavista ajoista on kuljettu läpi aiemminkin – ja niin kuljemme tästäkin.

Teksti:
Laura Lindén, Kind Company

MEILLÄ ON HIENO YHTIÖ, JOKA EI OLE RAKENTUNUT SATTUMALTA

Tuottajilla on omistuksessaan hieno yhtiö. Eikä ole sattumaa, että Atriasta on kehittynyt se, millainen se nykyään on. Siinä tuottajien rooli on suuri. Osuuskuntien kautta tuottajat ovat vaikuttaneet siihen, millaisia päätöksiä on tehty. Esimerkiksi panostus alkutuotannon kehitystyöhön on ollut omistajien tahtotila ja tietoinen valinta.

KEHITYS ON NÄHTÄVÄ, MUTTA KATSE PIDETTÄVÄ HORISONTISSA

Osuuskuntien yksi tehtävä on kehittää toimialan kilpailukykyä. Osuuskunnat jatkavat aktiivisesti toimintaedellytysten ja vastuullisuusasioiden edistämistä, esimerkiksi rehuteollisuuden investointien ja uusiutuvan energian ratkaisujen muodossa. Näiden projektien tavoite on tukea atrialaista arvoketjua, vahvistaa alkutuotannon kilpailukykyä ja vastata vastuullisuuden vaatimuksiin.

HYÖTY KANNATTAA SELVITTÄÄ

Osuuskunnat ovat jakaneet vuosittain hyvää tuottoa osuuspääomalle. Pitkällä aikavälillä jäsenyys on ollut monelle tilalle erittäin kannattavaa. Osuuspääomaa voi maksaa eläinmyynneistä kertyvään liikevaihtoon perustuen ja korko on kaikille sama riippumatta tuotantosuunnasta tai tilakoosta. Jäsenyyden korko ja verohyöty voivat helposti kääntää pienen eron teuras- ja välityseläinten hinnassa Atrian hyväksi. Osuuskuntien nettisivuilla löytyy mallilaskelma jäsenyyden taloudellisista hyödyistä.

Risto Lahti
Toimitusjohtaja
Itikka Osuuskunta ja Lihakunta

Lue myös muut atria tuottajat 4/2021 -lehden jutut täältä