Vapaaporsitus oli iso investointi hyvinvointiin

30.09.2022 11:15

Atria_Hypposen_tila_sikatila_2021.jpg

Isokyröläisen Antti Hyppösen tilalla valmistui uudisrakennus vapaaporsitukseen vuonna 2019. Vapaaporsitukseen siirtyminen oli iso investointi. Antille oli kuitenkin itsestään selvää, että eteenpäin on mentävä. Ja kokemukset vapaaporsituksesta ovat hyvät.

– Takaisin en vaihtaisi. Kyllä minulla oli selvä näkemys, enkä edes harkinnut muita vaihtoehtoja. Tilalla oli se hetki, että kalusto alkoi olla 15 vuotta vanhaa ja piti tehdä ratkaisuja.

Hyppönen alkoi suunnitella vapaaporsitukseen siirtymistä jo ennen sukupolvenvaihdosta. Silloin vapaaporsituksia oli Suomessa vähän ja tietoa piti hakea muualta. Sittemmin myös Hyppösen tilalla on käynyt muita tuottajia hakemassa tietoa ja kokemuksia vapaaporsituksesta.

– Vapaaporsituksen myötä emakoiden ja porsaiden hyvinvointi on parantunut. Sen näkee eläinten liikkeistä ja suoliston toiminnasta. Kun emakot pääsevät liikkumaan, niiden ruokahalu on parempi. Eikä enää ole pelokkaita tai äreitä emakoita. Lisäksi osastolla on rauhallisempaa ruoka-aikana ja muutenkin. Varjopuolena on tietysti porsaiden alle jäämisriski, Antti kertoo.

Antti haluaa korostaa, että investointina vapaaporsitus on järkevä silloin, kun se on tilalla ajankohtaista.

– Investointi on järkevää, jos rakennusten ja kaluston käyttöikä on tiensä päässä, Antti sanoo.

Vapaaporsitus tarkoittaa myös isompia kiinteitä kustannuksia, joten emakkokohtaisella tuella on iso merkitys kannattavuudelle.

– Isompien osastojen pesu vie enemmän vettä ja niiden lämmitys nostaa kustannuksia. Yksittäisen porsaan kustannus on suurempi, mutta kun siihen otetaan tuki emakkoa kohden, se on kannattavaa, Antti kertoo.

Uusi teknologia tukee porsaiden hyvinvointia

Vapaaporsitus on parantanut porsaiden porsaspesäolosuhteita. Myös uusi teknologia on lisännyt hyvinvointia. Esimerkiksi porsaiden porsaspesissä on automaattisesti säätyvät lämpölamput, jotka antavat lisää lämpöä lattialämmityksen lisäksi. Porsaiden makuuaikana lämpötila on korkeampi, jolloin lamput himmenevät. Kun siat ovat liikkeessä ja tuottavat lämpöä, lämmitys pienenee. Siten lämpötila pysyy tasaisena. Myös porsaiden ruokinta on automaattinen: ruokaa on saatavilla ympäri vuorokauden, eikä sitä rajoiteta.

Välikasvattamossa kaksi-ilmastokarsinoilla makuualueen lämpötila pysyy korkeampana. Silloin siellä on sikojen mukava nukkua. Tasainen lämpötila lisää karsinoiden siisteyttä ja ne pysyvät myös paremmin kuivina.

– Ilmanvaihto on tärkeä hyvinvoinnille. Se korreloi hännän purennan ja muun häiriökäyttäytymisen kanssa. Siihen pitää kiinnittää huomioita. Se näkyy eläinten kasvussa, hylyissä ja sairastumisessa. Kevättalvi on haastavaa aikaa, kun lämpötila vaihtelee paljon, Antti kertoo.

”Kun porsaat vipeltävät, asiat ovat hyvin”

Eläinten hyvinvoinnin varmistaminen on päivittäistä seuraamista, säätämistä ja tulkitsemista. Parhaiten siitä kertoo ruokinta. Ruokkijassa on automaattinen syöntiajan seuranta. Jos porsaat syövät enemmän mitä ruokkija antaa, kone lisää automaattisesti rehustusta. Myös virikkeet kertovat hyvinvoinnista. Tärkeää on seurata eläimiä: kun porsaat vipeltävät, asiat ovat hyvin.

– Jos virikkeiden määrä on vähentynyt päivän aikana, pitää katsoa onko rehumäärä oikea. Jos virikkeet ovat kosteita, niin siihenkin pitää reagoida. Eläimiä pitää tarkkailla muiden töiden ohessa. Jos kulkee laput silmillä, saattaa jäädä joku asia huomaamatta. Vaikka laitteet pitäisi olla säädöissä, ei se välttämättä kerro, että kaikki menee joka päivä nappiin, Antti kertoo.

Uutena Hyppösen tilalla on otettu käyttöön Saparo-sovellus hännänpurennan seurantaan.

– Sen kautta pääsee kiinni siihen, mikä tekijä on aiheuttanut hännän purentaa tai muuta häiriökäyttäytymistä. Onko esimerkiksi ollut liian vähän ruokaa tai lämpötila heittänyt, Antti kertoo.

Kaikki pyörii hyvinvoinnin ympärillä

Antti puhuu työntekijöidensä kanssa eläinten hyvinvoinnista päivittäin. Uusien ajatusten ja toimintatapojen tärkein lähde ovat keskustelut muiden tuottajien kanssa. Muita yhteistyötahoja sikojen hyvinvoinnin kehittämisessä ovat eläinlääkäri ja Atrian neuvontapalvelut. Kun perusasiat ovat kunnossa, hyvinvoinnin kehittäminen on pieniä asioita. 

– Pyörää ei voi keksiä uudelleen, mutta aina löytyy jotain pientä kehitettävää. Muiden tuottajien kokemukset ja benchmarkkaus ovat siinä avainasemassa. Jos tuijottaa vain omaa kuplaa, sitä luulee helposti, että asiat ovat hyvin. Mutta ei tiedä, jos jonkun asian voisi tehdä toisin ja samalla se auttaisi muussakin, Antti miettii.

Hyppöselle hyvinvoivat eläimet ovat itsestään selvä asia ja ylpeyden aihe.

– Kun asiat ovat kunnossa, voi olla ylpeä, miten on tehty. Itsellä pitää olla ajatus, että asiat tehdään kunnolla. Hällä väliä -asenteella tässä ei pärjää, Antti sanoo.

Antin mielestä eläinten hyvinvoinnin rinnalla on tärkeää puhua myös työntekijöiden hyvinvoinnista. Hyppösen tilalla työhyvinvoinnista, kuten muistakin asioista, puhutaan avoimesti työntekijöiden kanssa.

– Yritetään tehdä työn tekemisestä mahdollisemman mielekästä ja parantaa sitä. Työssäjaksamisen kannalta on tärkeää ajatella asioita työntekijöiden näkökulmasta. Kun seuraa viestintää, tuntuu joskus, että työntekijöiden hyvinvointi unohtuu eläinten hyvinvoinnin rinnalla, Antti miettii.

 

Hyppösen tila, Isokyrö

Isäntä/yrittäjä: Antti Hyppönen

Tuotantosuunta: yhdistelmäsikala

Antin lisäksi tilalla työskentelee kolme työntekijää

Lue myös uusi-mattilan tilan eläinten hyvinvointijuttu