LIHAKUNNAN HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJAT

LIHAKUNNAN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT

LIHAKUNNAN TOIMITUSJOHTAJAT

KUOPION KAUPPAHALLISTA MAAKUNNAN VALLOITUKSEEN

Lihakaupallisen alan ensimmäinen osuuskunta, Kuopion Karjanmyynti-osuuskunta, perustettiin 15.1.1903. Perustamisasiakirja allekirjoitettiin kahdeksan jäsenen voimalla. Uusi osuuskunta jäi kuitenkin uinumaan kuudeksi vuodeksi ihmisten tietämättömyyden ja korkeahkojen osuusmaksujen takia. Vuonna 1909 KKO:n toiminta päätettiin käynnistää avaamalla myymälä Kuopion kauppahallissa.

SOTIEN JALOISSA

Ensimmäisen maailmansodan vuosina KKO nousi väestön tietoisuuteen ja siitä alkoi muodostua merkittävä tekijä silloisilla lihamarkkinoilla. Samalla siirryttiin teuraseläinten hankinnasta elävien eläinten ostoon. Vuonna 1923 ryhdyttiin toimenpiteisiin ostamaan omiin nimiin aiemmin vuokrattu Likolahden torppa, mikä on yhä edelleen käytössä. Lopullisesti maa-alueet saatiin osuuskunnan käyttöön vasta 1933. Nykyinen Lihakunnan tuotantokapasiteetti oli saavutettu 1960-luvun puolivälissä. Osuuskunnan tilanne muuttui aluelaajennuksien vuoksi, ja osuuskunnan nimi muutettiinkin vuonna 1938 Savo-Karjalan Osuusteurastamoksi, SKO:ksi. 

Osa SKO:n toimialueesta oli sotanäyttämönä toisen maailmansodan aikaan. Lihantuotanto kääntyi jyrkkään laskuun hätäteurastusten johdosta ja lihataloustuotteet määrättiin säännösteltäviksi. SKO joutui ikävään rooliin, lihan pakko-ottoihin, ja yksityiset karjanomistajat käyttivät tilannetta hyväkseen. Sodan aikaan niin liikkeen johto kuin henkilöstökin joutui äärimmäisiin ponnistuksiin. Missään vaiheessa ei kuitenkaan luovuttu uskosta.

UUDET TUULET

Likolahden uutta teurastamoa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1950. Valmistumisen myötä SKO:ssa oli siirrytty teurastamoteollisuuden aikaan. Välittömästi alkoi myös lihavalmistetehtaan rakentaminen ja se valmistui vuonna 1954. Vain vuotta aikaisemmin oli valmistunut maininnan arvoinen destruktiolaitos. Koska SKO:sta oli tullut teollisuutta ja kauppaa harjoittava yritys, ei nimikään enää antanut oikeaa kuvaa osuuskunnasta. Nimi ”Lihakunta” rekisteröitiin vuonna 1956. 

1960-luvulla tekninen kehitys toi uusia menetelmiä ja parannuksia entisiin tuotannon menetelmiin. Lihakunta oli ja on aina ollut edelläkävijä alallaan. Säännöstely loppui ja alkutuotannossa syntyi neuvonnan tarve. Naudanlihan hinnoittelussa otettiin käyttöön laatuluokitus. Iso ja kauaskantoinen askel oli porsas- ja vasikkavälityksen käynnistäminen. Erikoistunut lihantuotanto otti ensimmäisiä askeliaan. Myös lopputuotannossa tapahtui muutoksia.  

FUUSIOITA JA KESKITTÄMISTÄ

Ensimmäiset valtakunnalliset fuusiot tapahtuivat 1960-luvun lopulla. Voitiinkin todeta pudotuspelin alkaneen. Osuusteurastamo Karjapohjola ja Lihakunta fuusioituivat vuonna 1972. Fuusioitumisen myötä Lihakunnan toimialue käsitti 60 % maan pinta-alasta. Näin Lihakunta sai itselleen niin sanotun pohjoisen ulottuvuuden. Lihakunnan jäsenmäärä saavutti huippunsa heti fuusioitumisen jälkeen, ollen 48 237.

Vaikka Lihakunnan tuottavuuskehitys oli 1980-luvulla hyvä, huomattiin, että kehitys ei kuitenkaan ollut riittävä Suomessa. Lihakunta ottikin käyttöönsä markkinatalouden kaikki keinot. Tästä päätöksestä syntyi Lihapolar Oy vuonna 1988. Näin yhdistettiin osakeyhtiön ja osuuskunnan kaikki parhaimmat puolet. Osuustoiminnallinen Lihakunta jäi jatkamaan tuottajayhteistyötä, alkutuotantoa ja hankintaa.

Seuraava askel oli päätös Itikka-Lihabotnia Oy:n fuusiosta. Asia oli ollut vireillä jo 1980-luvulla, mutta aika ei ollut vielä silloin kypsä. Nyt se oli, ja näin synnytettiin Itikka-Lihapolar Oy, joka pian osti Osuuskunta Pohjanmaan Lihan teolliset toiminnot ja markkinoinnin. Nykyisen Atria Oy:n pohja oli luotu.

PESÄNJAON MYÖTÄ ATRIAKSI

Vuonna 1994 Itikka-Lihapolar Oy muuttui Atriaksi, kun yhtiön nimi muutettiin päätuotemerkin mukaiseksi. 1990-luku toi omat haasteensa lihateollisuudelle. Suurimpana muutoksena voidaan pitää Suomen liittymistä Euroopan Unionin jäseneksi tammikuun ensimmäinen päivä 1995. EU:n myötä lihan tuonti vapautui ja alkoi kontrolloida lihan hintaa Suomessa. Atria tuotemerkissä käytetään ja on aina käytetty vain kotimaista lihaa. Atria lakkautti tuotantolaitoksia ja ryhtyi keskittämään toimintaansa. Vuonna 1996 niitä oli jäljellä enää vain kolme: Nurmossa, Kuopiossa ja Kauhajoella. Atrian tuotantolaitosten lopetukset koskettivat erityisesti laajaa Lihakunnan toimialuetta.

1990-luvun loppupuolella laajentaminen näkyi eri tavalla kuin ennen, nimittäin yritysostojen kautta. Ensimmäinen kansainvälistymisen aalto suuntautui naapurimaahan Ruotsiin vuonna 1997. 2000-luvun puolella ryhdyttiin Itämeren alueen valloitukseen sekä idän suuntaan, Venäjälle.

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MIELI

Atria Oyj on nykypäivänä arvostettu pörssiyhtiö, jonka omistus on säilynyt entisellään omien osuuskuntien, Lihakunnan, Itikan ja Pohjanmaan Lihan käsissä. Osuuskunnat ovat kyenneet säilyttämään omistuksessaan yli 50 % osuuden Atrian pörssissä noteerattavista osakkeista. Äänivaltaa osuuskunnilla on lähes 90 %. Voidaankin todeta, että tuottajien tulevaisuus on mitä suurimmassa määrin kiinni Atrian menestyksessä. Atrialaisen perheen eri jäsenistä on ryhdytty käyttämään nimitystä A-Ketju. Nimi kuvastaa erinomaisesti eri osapuolten riippuvuussuhteita. Atria on Suomen suurin liha-alan yritys, joka kasvaa ja vahvistuu päivä päivältä.