Vehnälajikkeiden laadussa suuri hajonta

Valkuaista Pellosta -hanke selvitti viljalajikkeiden välisiä laatueroja vehnällä. Aineistona käytettiin A-Rehun vastaanottamia lajiketiedon sisältävien viljaerien analyysituloksia vuosilta 2020–2022. Tarkastelussa vertailtiin lajikkeiden hehtolitrapainoja sekä valkuaispitoisuutta. Lajikkeiden analyysituloksia verrattiin Luonnonvarakeskuksen virallisten lajikekokeiden tuloksiin, jotta nähtiin, miten paljon kunkin lajikkeen käytännön viljelyn tulokset eroavat virallisista koetuloksista.

Laadun lisäksi selvitettiin lajikkeiden ikä ja prosentuaalinen vastaanotto-osuus.  Lajikkeiden ikää kuvataan taulukoissa erilaisilla värikoodeilla, jotka kertovat milloin ne ovat tulleet lajikeluetteloon. Vaaleanvihreä väri tarkoittaa, että lajike on tullut lajikeluetteloon 2020-luvulla, tummanvihreä 2010-luvulla, keltainen 2000-luvulla, oranssi 1990-luvulla ja punainen ennen 1990-lukua. Virallisista lajikekokeista on hyvä tiedostaa, että ne viljellään ilman tautitorjunta-aineita, eikä satonäytteitä seulota, jolloin lähtökohtaisesi voidaan olettaa, että käytännön viljelyyn tuotaessa lajikkeista voi odottaa jonkin verran koetuloksista eroavia lopputuloksia.

Tarkastelun avulla haluttiin tunnistaa laadullisesti hyviä lajikkeita laajemmasta aineistosta ja hahmottaa A-Rehulle sisään virtaavien viljojen lajikejakaumaa. A-Rehun aineiston tarkempi tarkastelu kohdennettiin lajikkeisiin, joita oli toimitettu vähintään 100 tn tulosten luotettavuuden parantamiseksi. 

Tarkastelussa kymmeniä vehnälajikkeita

A-Rehu vastaanotti noin viittäkymmentä vehnälajiketta, joista reilu kymmenen oli syysvehniä. Näistä lajikkeista reilua kolmeakymmentä toimitettiin yli 100 tn ja näistä vajaa kymmenen oli syysvehniä. Kauraan ja ohraan verrattuna toimitetut vehnälajikkeet olivat pääsääntöisesti moderneja ja vanhempia lajikkeita oli vain muutama, joita toimitettiin vain hyvin pieniä määriä. Toimitetuimpia lajikkeita olivat Ceylon 16 %, Mistral 15 % ja Helmi 10 %, joista ensimmäinen on syysvehnä.

A-Rehulle toimitetut vehnät laitettu paremmuusjärjestykseen valkuaispitoisuuden mukaan. S=syysvehnä, LKT=lajikekoetulos, Sijoitus LKT on Luken lajikekotulosten perusteella estimoitu sijoitus A-rehulle toimitettuihin lajikkeisiin rajoittuvalla tarkastelulla tarkasteltavan laatuominaisuuden mukaan. Virhe-% tarkoittaa paljonko A-rehulle toimitetun tavaran laatu poikkeaa Luken lajikekokeiden tuloksista. 

Vehnien hehtolitrapainot

Toimitettujen vehnien keskimääräinen HLP oli 80,6 ja Luken lajikekokeisiin verrattuna lajikkeiden HLP oli keskimäärin 3,2 % korkeampi. Korkeimmat HLP:t A-Rehulle toimitetuista vehnistä oli Emiliolla (85,1), Thoruksella (83,2) ja Magnifik (82,5). Kymmenen joukossa on puolet sellaisia lajikkeita, joiden siellä kuuluukin, mutta loput ovat lajikekoe tulosten perusteella keskivertoja tai keskivertoa huonompia. Matalimmat HLP:t olivat Kreivillä (76,8), Solanuksella (77,4) ja Disketillä (78,3).  

Vehnien valkuaispitoisuudet tarkastelussa

Valkuaispitoisuus oli A-Rehulla toimitetuissa vehnissä keskimääräinen 12,9 %, mikä oli hiukan matalampi kuin Luken lajikekokeiden perusteella ennakko-oletus. Vehnien kohdalla oli huomionarvoista, että vaikka kaikkia lajikkeita tarkasteltaessa keskimääräiset erot lajikekoetuloksiin olivat maltilliset, lajikkeiden välinen hajonta oli erittäin suurta. Etenkin valkuaispitoisuudessa hajontaskaala virheelle oli yli 20 % ja sama ilmiö toistui myös ohrilla.

A-Rehulle toimitetuista vehnistä korkeimmat valkuaispitoisuudet olivat Quarnalla (15,4 %), Anniinalla (15,0 %) ja Bjarnella (14,4 %), mikä noudatti myös lajikekokeiden tuloksia Quarnan ja Anniinan osalta. Huomionarvoista on kuitenkin, että molemmilla lajikkeilla oli lajikekokeissa saavutettu korkeammat valkuaispitoisuudet kuin käytännön viljelyssä. Matalimmat valkuaispitoisuudet olivat Igloolla (10,4 %), Spencerillä (11,1 %) ja Emiliolla (11,9 %). Mielenkiintoinen huomio näihin lajikkeisiin liittyen oli, että kyseiset lajikkeet ovat kaikki syysvehniä.  

A-Rehulle toimitetut vehnät laitettu paremmuusjärjestykseen valkuaispitoisuuden mukaan. S=syysvehnä, LKT=lajikekoetulos, Sijoitus LKT on Luken lajikekotulosten perusteella estimoitu sijoitus A-rehulle toimitettuihin lajikkeisiin rajoittuvalla tarkastelulla tarkasteltavan laatuominaisuuden mukaan. Virhe-% tarkoittaa paljonko A-rehulle toimitetun tavaran laatu poikkeaa Luken lajikekokeiden tuloksista. 

Johtopäätökset tuloksista

Yllä olevien tuloksien perusteella voidaan todeta, että ennakko-oletukset ja käytännön viljely eivät aina kohtaa ja tuloksiin mahtuu suurtakin vaihtelua. Lajikkeiden välillä olevat erot ovat hyvinkin suuria, sillä vehnällä matalimman ja korkeimman hehtolitrapainon välillä oli eroa reilu 9 kiloa. Samanlainen tulos oli havaittavissa valkuaispitoisuuden kohdalla, kun valkuaispitoisuudessa saattoi olla jopa 5 % ero.  

Korkealla laadulla on myös merkitystä taloudellisesta näkökulmasta. Vehnällä saadut laatulisät vaihtelivat 2–7 €/tn välillä. Korkeimmat laatulisät tulivat Quarnalla, kun taas pienimmät tulivat verrokkilajike Ceylonilla. Muiden syysvehnien kohdalla valkuaispitoisuudesta ei tullut lisiä, mutta korkeiden hehtolitrapainojen kautta tuli. Kevätvehnillä hehtolitrapainosta saatavat lisät jäivät pienemmiksi kuin syysvehnillä, mutta kevätvehnien korkeampi valkuaispitoisuus toi niitä.  

Verrokkilajikkeena käytettiin A-Rehulle toimitetuinta lajiketta. Taulukossa esitetyt laatulisät ovat A-Rehun sopimustuottajille. 

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet