Rikkihapotettu liete

Rikkihapotetulla lietteellä viljan sadonmuodostuksen ohjailua ja päästöjen alentamista 

Rikkihapon lisääminen sian tai naudan lietteeseen on muualla Euroopassa yleistyvä käytäntö. Lietteen hapotuksen tarkoituksena on estää lietteen sisältämän typen haihtumista kaasuksi ja parantaa lannoitetypen hyväksikäyttöastetta. Rikkihapon sisältämä rikki toimii ravinnelähteenä kasvustoilla ja se on keskeinen ravinne valkuaisen muodostumiselle. Lisäksi rikillä ja typellä on keskenään synergiavaikutuksia kasvin sisäisesti, jolloin kasvien typenkäytön tehokkuus kasvaa. 

Hapotettu sianliete testissä 

Valkuaista Pellosta -hankkeessa toimenpidettä testattiin sian lietteellä kasvukausina 2021–2022 Isossakyrössä Hyppösen tilalla. Kokeessa tarkkailtiin, kuinka rikkihapotetun lietteen käyttö lannoitteena vaikuttaa sadon laatuun ja sen muodostumiseen. Molemmilla kasvukausilla viljelyksessä oli monitahoinen ohra, mutta lajike oli eri. Lietettä hapotettiin ensimmäisenä koevuonna yhdellä käyttömäärällä ja toisena koevuonna portaittain pienemmällä ja suuremmalla määrällä. Kaikki koekäsittelyt lannoitettiin samalla lietemäärällä, joka oli käsittelyn mukaan joko tavallista tai hapotettua ja lietettä täydennettiin viljelysuunnitelman mukaisesti kemiallisilla lannoitteilla kaikille saman verran. Kasvustot saivat myös identtiset kasvinsuojelukäsittelyt. 

Molempien kasvukausien aikana tehtiin säännöllisesti kasvustokierroksia ja havainnoitiin kasvustojen kehittymistä. Jokaiselta koekaistalta tehtiin ennen puinteja satokomponenttimääritykset, jossa laskettiin kasvuston tiheys, sivu- ja pääversojen määrä sekä näistä jyvämäärät. Koekaistat olivat hehtaarikokoluokassa ja sijoitettu samalle lohkolle vierekkäin, jotta maalajivaihtelu saatiin rajattua minimiin. Molemmilla kasvukausilla kasvustoista otettiin Megalab kasvianalyysit. Megalab kertoo kasvuston ravinnetilanteen ja niiden avulla pystyttiin arvioimaan käsittelyiden vaikutusta kasvien ravinteidenottokykyyn.  

Kasvukausi 2021 oli normaalia kuivempi, mutta kasvustossa ei ollut havaittavissa oireita vedenpuutteesta. Kasvukauden alussa rikkihapotettua lietettä saaneet oraat olivat hiukan tummempia, mutta kasvukauden edetessä eroa ei pystynyt enää havaitsemaan. Kasvustossa ei ollut havaittavissa tauteja tai tuholaisia ja kasvusto oli muuten puhdas lukuun ottamatta muutamia juolavehnäpesäkkeitä. Kasvukaudella 2022 koe oli toisinto edellisen vuoden pilottikokeesta, mutta kahden koekaistan sijasta koekaistoja oli kolme.  Kasvukauden alku oli hyvä ja orastuminen oli tasaista jokaisella koekaistalla. Kasvukauden aikana ei ollut havaittavissa silmämääräisiä eroja. Kasvusto oli puhdas rikoista ja taudeista, mutta kirppoja ja viljakukon toukkia oli havaittavissa kasvukauden alkupuolella. 

Rikkihappoa käsiteltäessä tulee olla riittävä suojavarustus sekä olla tarkkana hanaa avatessa.

Rikkihappo höyrysi laitettaessa sitä lietteen sekaan. Hyvin sekoitettu liete ei aiheuta haittaa levityskalustolle. 

Aavistus vähemmän jyviä, mutta painavampaa viljaa 

Ensimmäisellä kasvukaudella rikkihapotettua lietettä saanut koekaista muodosti enemmän pääversoja kuin tavallista lietettä saanut koekaista. Tilanne oli päinvastainen sivuversojen kohdalla. Yhteenlaskettu versomäärä oli suurempi rikkihapotetulla lietteellä, mutta ero ei ollut merkittävä. Toisella kasvukaudella jokaisella koekaistalla sivuversojen määrä jäi alhaiseksi ja kasvustot olivat pääversovaltaisia. Eniten tähkällisiä versoja muodostui tavallista lietettä saaneelle koekaistalle ja vähiten suuremman määrän rikkihapotettua lietettä saanut koekaista. Kasvukausien väliset tulokset poikkesivat paljon toisistaan, sillä ensimmäisellä kasvukaudella tähkällisten versojen määrä oli suurempi rikkihapotettua lietettä saaneella koekaistalla, kun taas toisena koevuotena tähkällisten versojen määrä laski, mitä vahvemmin lietettä hapotettiin. 

Molempien kasvukausien satokomponenttimääritysten tuloksia. Kaksi ensimmäistä saraketta ovat kasvukauden 2021 tuloksia ja loput kolme kasvukauden 2022. 

Jyvämääriä tarkastellessa tavallista lietettä saaneet koekaistat muodostivat enemmän jyviä pää- sekä sivuversoissa molemmilla kasvukausilla verrattuna hapotettua lietettä saaneisiin käsittelyihin. Kasvukausien välillä oli kuitenkin eroavaisuuksia sivuversojen jyvämäärissä, sillä kasvukaudella 2021 niitä oli huomattavasti enemmän. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että rikkihapon lisääminen ei nosta jyvämäärää, vaan pikemminkin laskee.  

Rikkihapotuksen vaikutus laadullisiin tekijöihin. 

Laadullisesta näkökulmasta tarkastellessa molemmilla kasvukausilla rikkihapotettu liete nosti jyväpainoa ja hehtolitrapainoa. Hapon määrän lisääminen ei nostanut kumpaakaan laatutekijää vaan havaittu vaikutus saavutettiin pienemmällä 3,5 l/t käyttömäärällä. Kasvukaudella 2021 rikkihapotettu liete nosti valkuaispitoisuutta. Seuraavalla kasvukaudella valkuaispitoisuus oli korkein tavallisella lietteellä ja matalin pienemmällä rikkihappo määrällä. Kasvukausien tulosten perusteella ei voida todeta rikkihapon suoraa nostavan valkuaispitoisuutta.  

Potentiaali todennäköisesti havaintoja suurempi 

Saatujen tulosten perusteella ei pystytty todentamaan lietteen hapottamisen vaikutuksia selvästi eri vuosien toisistaan poikkeavien tulosten takia. Jotta rikkilisäyksellä olisi laatuun positiivinen vaikutus, rikin luontaisessa saatavuudessa täytyy olla rajoitus, jota ei selkeästi toisen vuoden tuloksien perusteella ollut. Kokeet toteutettiin eri vuosina eri pelloilla, mutta ne sijaisivat lähellä toisiaan ja olivat maalajiltaan ja viljavuusanalyysin perusteella toisiaan muistuttavia. Rikkiä ei viljavuusanalyysin perusteella pitänyt olla pelloissa tyydyttävää paremmalla tasolla.

Omaksi kysymyksekseen jää sääolosuhteiden rooli, molempina kasvukausina oli omat kuivat jaksonsa, jotka ajoittuivat hieman eri aikaan ja olivat eri mittaisia. Kauden 2022 kuivajakso oli yleisesti ottaen vakavampi ja kun maassa on vedestä pulaa, myöskään ravinteet eivät kunnolla kulkeudu ja lietteen hapotuksen kaltaiset väkevöittävät käsittelyt voivat kuivissa olosuhteissa vaikeuttaa ravinteiden saantia. Koetta olisi hyvä toistaa vielä useampana vuonna, jotta saataisiin kiinni käsittelyn laatuvaikutuksista varmuudella.

Laatutuloksista huolimatta, lietteen hapotuksella on potentiaalia toimia typenhyväksikäyttöastetta parantavana toimenpiteenä, millä taas olisi vaikutusta ravinnehuuhtouma ja hävikkikysymyksiin ja sitä kautta myös tilan talouteen etenkin, jos kemialliset lannoitteet ovat kalliita. Toimenpide voi olla myös yksi osa vastausta, kuinka toteutetaan EU-tason tavoite alentaa fossiilisen lannoitetypen käyttöä 20 % lähitulevaisuudessa. 

Kirjoittajat

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet