Heinämaiset kerääjäkasvit heikensivät viljojen kannattavuutta

Valkuaista Pellosta -hankkeen tarkoituksena on ollut nostaa kotimaista valkuaistuotantoa kehittämällä viljojen ja palkoviljojen viljelyä. Pilottikokeissa on tutkittu erilaisten lannoitteiden, lannoitusmenetelmien sekä hivenlannoitteiden vaikutusta satoon ja laatuun. Tämän lisäksi hankkeessa on tutkittu kerääjäkasvien esikasvivaikutusta sekä vähennetty sianlietteen typen hävikkiä rikkihapon avulla. Vaikka pilottikokeissa pyrittiin nostamaan satotasoa ja laatua, tarkasteltiin toimenpiteiden kannattavuutta katelaskelmien avulla. Laskelmat teki hankkeen yhteistyökumppanimme ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Pilottikokeiden muista tuloksista pääset lukemaan tästä linkistä: VAPE Valkuaista pellosta - Atria Alkutuotanto (atriatuottajat.fi).  

Heinämaiset kerääjäkasvit heikensivät kannattavuutta 

Kerääjäkasvikokeessa tutkittiin 2021 kerääjäkasvien vaikutusta sadon laatuun ja määrään. Kerääjäkasveiksi valikoituivat valkoapila, niittynurmikka sekä italianraiheinä. Näiden lisäksi jätettiin kontrollikaista, jolle ei kylvetty mitään kerääjäkasvia. Tulosten perusteella on laskettu Kate A, jossa tuotoista vähennetään muuttuvat kustannukset.  

Kerääjäkasvituki on pyörinyt sadan euron tuntumissa viime vuosien ajan, mikä on kohtuullinen sen vaatimiin kustannuksiin nähden. Kerääjäkasveja kylvettäessä on syytä kuitenkin muistaa niiden vievän satokasveilta ravinteita, joka voi laskea satotasoa sekä laatua. 

Valkuaista Pellosta -hankkeen kokeessa heinämäiset kerääjäkasvit laskivat satotasoa merkittävästi, mikä heikensi kannattavuutta. Valkoapila puolestaan paransi kannattavuutta paremman satotason ja laadun kautta. Korkeampi satotaso tarkoittaa kuitenkin korkeampia kuivauskustannuksia, jonka seurauksena kontrolli- ja valkoapilakaistalla oli korkeimmat kustannukset. Myös kerääjäkasvien siemenet nostivat kustannuksia. Vaikka apilan siemenet ovat kalliimpia kuin heinämäisten kerääjäkasvien, kustannus pysyy kuitenkin samalla tasolla, sillä valkoapilan kylvömäärä on pienempi.  

Tulosten perusteella voidaan todeta heinämäisten kerääjäkasvien heikentävän kannattavuutta, eikä kerääjäkasvituki riitä kattamaan aiheutuneita kustannuksia sekä alentunutta satotasoa. Parhaimpaan tulokseen päästiin valkoapilakaistalla. 

Toimenpiteiden kustannuksia ja tuottoja kuvaava taulukko. 

Lannoitusratkaisuilla kannattavuutta 

Kasvukausilla 2021–2022 pyrittiin ohjaamaan kahden eri ohralajikkeen laadun muodostusta erilaisilla lannoitteilla ja lannoitustavoilla. Kasvukaudella 2021 kokeessa oli mukana Uljas ja Vertti ohrat, mutta Vertti kärsi kuivista olosuhteista, jonka seurauksena tulokset jäivät laihoiksi. Seuraavalle kasvukaudelle lajikkeiksi valikoituivat Uljas ja Fandaga. Molempien kasvukausien tuloksista laskettiin Kate A, jossa tuotoista vähennetään muuttuvat kustannukset.  

Kasvukaudella 2021 pienimmät kustannukset olivat perus- ja jaetun lannoituksen saaneilla kaistoilla sekä alhaisemman typpimäärän saaneella koekaistalla. Vaikka jaetussa lannoituksessa ajokertoja kertyi enemmän, jäivät kulut alhaisemmaksi kuin peruslannoituksessa, koska matalampi satotaso pienensi kuivauskustannuksia. Alhaisemman typpilannoituksen kaistalla pienempi apulannan käyttömäärä sekä matalampi satosato laskivat kustannuksia. Korkeimmat kustannukset olivat suuremman rikkilisän saaneilla kaistoilla.  

Kannattavuuden näkökulmasta parhaimpaan tulokseen päästiin kontrollikaistalla, jolla kustannukset pysyivät maltillisina, mutta satotaso oli korkea ja laatu hyvä. Hyvä tulos saavutettiin myös jaetun lannoituksen ja pienemmän rikkilisän käsittelyllä. Vaikka käsittelyn kustannukset olivat korkeat, mutta korkean satotason ansiosta kannattavuus parani merkittävästi. Huonoin kannattavuus oli peruslannoituksen ja pienemmän rikkilisän yhdistelmällä. Käsittelyn kustannukset olivat keskitasoa, mutta alhaisen satotason takia kannattavuus heikkeni merkittävästi. 

Toimenpiteiden kannattavuus Uljaalla kasvukaudella 2021.  

Kasvukaudella 2022 kannattavuuslaskelmat tehtiin molemmille lajikkeille. Uljaan kohdalla tulokset olivat hyvin erilaisia kuin edellisellä kasvukaudella, sillä ainoastaan yhdellä toimenpiteellä oli huonompi kannattavuus kuin kontrollikaistalla. Pelkällä jaetulla lannoituksella saavutettiin paras kannattavuus, vaikka sillä ei saavutettukaan korkeinta satotasoa. Kannattavuutta paransi pienemmät lannoitekustannukset sekä hyvä sadon laatu. Toiseksi paras kannattavuus oli jaetun lannoituksen ja pienemmän rikkilisän saaneella koekaistalla. Tällä käsittelyllä saavutettiin korkein satotaso, mutta rikkilisän kustannus heikensi kannattavuutta. Heikoin kannattavuus tuli jaetun lannoituksen ja suuremman rikkilisän yhdysvaikutuksella. Kannattavuutta laski muita käsittelyjä heikompi satotaso sekä rikkilisän aiheuttaman lannoitekustannuksen nousu. 

Toimenpiteiden kannattavuus Uljaalla. Verrokkina on käytetty peruslannoituksen saanutta kaistaa. 

Fandagan kohdalla erot kannattavuudessa olivat suuremmat kuin Uljaalla, mikä johtui verrokkikaistan matalammasta satotasosta. Tämän seurauksena jokaisella käsittelyllä saavutettiin parempi kannattavuus kuin verrokkikaistalla. Tuottoja tarkastellessa voidaan kuitenkin huomata, ettei lajikkeiden välillä ole suuria eroavaisuuksia. 

Paras kannattavuus oli Uljaan tapaan jaetun lannoituksen kaistalla ja toiseksi paras jaetun lannoituksen sekä pienemmän rikkilisän yhdysvaikutuksella. Molempien toimenpiteiden kohdalla kannattavuutta paransi korkea satotaso. Pienin kate jäi peruslannoituksen ja suuremman rikkilisän yhdysvaikutuksella. Kannattavuutta heikensi muita alhaisempi sato sekä korkeampi lannoitekustannus.  

Toimenpiteiden kannattavuus Fandagalla. Verrokkina on käytetty peruslannoituksen saanutta kaistaa. 

Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta viljanviljelyn kannattavuuden paranevan jo pienillä toimenpiteillä, kuten jaetun lannoituksen avulla. On myös hyvä muistaa, ettei korkeampi satotaso tarkoita aina suoraan parempaa kannattavuutta, sillä todennäköisesti näitä lisäkiloja hankittaessa on jouduttu käyttämään lisäpanoksia.  

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet