Siitossonnikasvattamon kasvukoe 2024-2025 alkoi parin viikon totutusjakson jälkeen 5.11. tehdyllä ensimmäisellä punnituksella. Sonneja on punnittu noin kuukauden välein. Poikkeuksellisesti tänä vuonna jouduimme jättämään maaliskuun punnituksen väliin ja samalla tehtävä selkälihasten ultraus jäi pois. Punnitsimme kuitenkin kaikki sonnit huhtikuun 8.-9.4. samalla kun tehtiin niille sukurauhasten tutkimus. Laskimme tänä vuonna kasvukokeen päättyneeksi tähän huhtikuun punnitukseen.
Kasvukokeen sonnit osallistuivat rehuhyötysuhteen mittaukseen. Tulokset julkaistaan näillä sivuilla. Rakennearvostelusta vastaa Faba ja sen tulokset ovat luettavissa tällä sivulla.
KASVUKOE ON PÄÄTTYNYT. TUTUSTU TULOKSIIN
ANNUAL TEST OF ATRIA BREEDING BULLS HAS ENDED. SEE RESULTS BELOW.
LUOMUTILAT HUOM! Siitossonnikasvattamo on tavanomaisessa tuotannossa. Hae ELY-keskuksestasi ajoissa lupa tavanomaisen siitossonnin ostoon. Uutta luomun perusasetusta aloitettiin soveltaa 1.1.2022 lähtien ja sen mukaan siitossonnin hankinta tavanomaisena on aina luvanvaraista.
HUOM! Indeksit näihin taulukoihin on laskettu 17.2.2025 punnittujen vuodenpainojen perusteella tammi-maaliskuussa syntyneille sonneille. Maalis-huhtikuussa syntyneille sonneille on ilmoitettu vuodenpainot jalostuksen tietokantaan huhtikuussa viikolla 15 (maaliskuussa syntyneille uudestaan, huhtikuussa syntyneille ensi kertaa). Nämä viimeksi ilmoitetut painot näkyvät korjattuina 365 päivän painoina, mutta ne ovat indeksilaskennassa vasta toukokuun viikolla 19. Tämä tiedoksi, jos painojen ja indeksien välillä on isoja eroja. Ostettujen sonnien kantakirjatodistuksiin tulee huutokaupan jälkeen toukokuun indeksit, jotka poikkeavat luultavasti jonkin verran näistä kasvukokeen lopun indekseistä.
Kasvukokeen tulokset näet suurentamalla näytöllä pdf-tiedostoa
Suosittelemme lukemaan tuloksia tästä excel-taulukosta, jolla voit suodattaa ja lajitella tuloksia haluamallasi tavalla.
We recommend You to read the results from the list in excel-form.
”Arvo laskettu” tarkoittaa, että sonnin indeksit on laskettu genomisina jalostusarvoina.
Tutustu uusin pohjoismaisiin NAV-jalostusarvoihin. Välilehdillä eroteltuna yksittäis- ja yhdistelmäindeksit:
Rakennearvosteluntulokset kasvukokeen sonneille:
Rakennearvosteluopas liharoduille
Rehuhyötysuhteen tulokset kaikille kasvukokeen sonneille, RFI results
Kasvukoesonnien tarkkailukasvut, teuras- ja poikimahelppousindeksit
National indices for slaughter traits and calving ease, growth from birth to weaning & from weaning to yearling
Poikimahelppous isänä -indeksi kertoo, miten helposti sonnin vasikat syntyvät, mitä suurempi indeksi, sen helpommin. Siihen vaikuttaa mm. vasikan syntymäpaino ja vasikan muoto. Sutjakkaat vasikat syntyvät helpommin.
Poikimahelppous emänisänä -indeksi kertoo, periyttääkö sonni helposti poikivia tyttäriä. Kyseessä on siis emon ominaisuus. Tämän indeksin arvosteluvarmuus on usein näistä kahdesta poikimahelppousindeksistä se matalampi.
Kahden eri poikimahelppous -indeksin välillä on negatiivinen korrelaatio eli kun toinen paranee, toinen usein huononee. Kookas lehmä poikii periaatteessa helpommin, mutta se poikii suurempia vasikoita, jotka lopulta voivat syntyä vaikeammin. Jos valitsee aina sonnin poikimahelppouden mukaan, voi karjan emoaines kaventua ja lopulta poikimiset ovat vaikeita. Eli sutjakkaasta vasikasta on tullut vähän liian sutjakas emo.
Linkki siitossonnihuutokauppasivulle
Kasvukokeessa on käytössä kaksi eri apeseosta, angukset ja herefordit saavat matalamman energiatason seosta, charolais-, limousin- ja simmental-sonnit hieman väkevämpää apetta. Molemmissa pääraaka-aineena on nurmisäilörehu, jota on täydennetty maltillisella määrällä murskeviljaa. Lisäksi sonnit saavat monipuolista kasvukokeeseen suunniteltua kivennäistä, jossa on hyvät vitamiinitasot.
Mitä tarkoittaa sonnilistan DNA-tulos?
Perinnölliset sairaudet testataan sonneilta, sitä mukaa, kun tietoa niiden esiintymisestä tietyissä suvuissa ilmenee ja testaus tulee mahdolliseksi. Tulokset esitetään sonnilistan sarakkeessa ”DNA-määritykset. Testaaminen on syntymätilojen vastuulla. Mikäli kasvukokeen aikana löytyy uusia testaustarpeita, joista ei ole ollut aiemmin tietoa, käsitellään niiden toteutus tapauskohtaisesti. On otettava huomioon, että perinnöllisiä sairauksia ja niiden testaamiseen tarkoitettuja testejä löytyy koko ajan lisää. Suomessa vuoden 2019 lopussa käynnistynyt lihakarjan genomitestaus on tuonut valtavan määrän lisätietoa eläinaineksestamme, mutta uuden järjestelmän rakentaminen on vaiheittaista ja kaikki tulokset eivät siksi tule aina nopeasti. Siitossonnikasvattamomme ja sinne sonneja myyvät tilat ovat olleet tässä hankkeessa etulinjassa, ikään kuin järjestelmän testaajan roolissa ja pyrkineet kaikin tavoin selvittämään perinnölliset sairaudet sonneista ja karsimaan sairauden kantajat pois siitosmyynnistä.
Kaikille sonneille on genotyypityksen tuloksena julkaistu rodusta riippumatta tulos sarvellisuudesta (PO) ja blind-sairauden (RP1, sokeus) kantajuudesta. Muiden tulosten julkaisu riippuu rodusta.
- kaikista sonneista sokeutta aiheuttava blind (RP1)
- charolais-sonneista liikuntavaikeuksia aiheuttava ataksia (PA)
- herefordeista karvattomuutta aiheuttava HY (hypotrikoosi)
- herefordeista MD (Mandibulofacial Dysostosis) ja MSUD (Maple Syrup Urine Disease) -sairaudet. Tautien tuloslyhenteet MD ja MSU. Molemmat aiheuttavat vasikkamenetyksiä.
- anguksista jälkeläisten alkiokuolemia ja epämuodostumia aiheuttavasta DD (Developmental Duplication) -sairaus. Anguseläinten edeltävillä polvilla on voitu testata erikseen vapaiksi muistakin sairauksista, kuten AM (nk. Curly calf, Arthrogryposis Multiplex) ja NH (Neuropathic Hydrocephalus), jotka aiheuttavat myös alkiokuolemia tai epämuodostumia. Mikäli suvussa em. sairauksien kantajia, tulee sonni testata vapaaksi.
- simmentaleista BH2-geenivirhe, joka aiheuttaa vasikkamenetyksiä.
- simmentaleista trombopatia TP, joka vaikuttaa veren hyytymiseen.
- limousineista valoyliherkkyys Protoporfyria (PR)
Perinnöllisten sairauksien periytyminen menee niin, että jos vanhemmat on testattu vapaiksi ja tulokset tallennettu tietokantaan, jälkeläinen voidaan tulkita vapaaksi.
Tutustu, mitä geenitestitulosten lyhenteet tarkoittavat. Geenitestin tuloksista ja perinnöllisistä sairauksista löydät lisää tietoa Faban sivuilta.
Genomiset jalostusarvot saattavat askarruttaa
Genomiset jalostusarvot julkaistiin liharoduille Suomessa ensimmäisen kerran maaliskuun 2023 indeksilaskennan yhteydessä. Genominen tieto on mukana jalostusarvoissa, jos sonnin kohdalla lukee ”Arvo laskettu”. Genotyypitystiedon saaminen indeksilaskentaan noudattaa Fabalabin tekemää aikataulua, josta myöhästyneiden kohdalla lukee aluksi ”Näyte analysoitu”.
Indeksien eli jalostusarvojen arvosteluvarmuus vaihtelee. Arvosteluvarmuus on sitä parempi, mitä lähempänä ykköstä se on. Siihen vaikuttavat eläimen ja sen lähisukulaisten mittaustulosten (fenotyyppitulosten) sekä genotyypitysten määrä. Genominen jalostusarvo on aina tarkempi kuin ilman genomitietoa laskettu jalostusarvo, mutta erityisen paljon se parantaa eläimen periyttämien ominaisuuksien ennustettavuutta nuorsonneissa, joilla ei vielä ole omia jälkeläistuloksia.
Polveutumisten vahvistuminen
Genotyypityksen yhteydessä sonnin polveutuminen voidaan vahvistaa, mikäli molemmat vanhemmat ovat genotyypitettyjä (Polveutuminen DNA). Jos pelkästään isä on genotyypitetty, voidaan vahvistaa myös pelkkä isä (Isyys DNA). Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun isäksi on merkitty keinosiemennyssonni.
NAV- indeksit eli Pohjoismaiset jalostusarvot
Marraskuussa 2024 julkaistiin ensimmäisen kerran pohjoismaiset genomiset jalostusarvot kasvu- ja teurasominaisuuksille liharoduille. Niissä vertailupohjana on Suomen, Tanskan ja Ruotsin eläimet. Muiden ominaisuuksien osalta pohjoismaiset jalostusarvot julkaistaan toistaiseksi vielä ilman genomitietoa. Maaliskuussa 2025 NAV-indeksit julkaistiin tarkkailutiloille kansallisten indeksien rinnalle Minun Matilani -ohjelman tietoihin. Nyt on ensimmäinen kerta, kun kasvukokeen sonneille on näytillä nämä pohjoismaiset jalostusarvot. Niitä ei näy polveutumis- eikä kantakirjatodistuksilla. Kokoamme jotakin tulosteita erillisiksi tiedostoiksi, jotta voi aloittaa tutustumisen näihin uusiin ja opiskelua vaativiin jalostusarvoihin. Lue lisää täältä https://nordicebv.info/fi/lihakarja/lihakarja-arvostelu/ Pohjoismaiden rotuyhdistykset ovat saaneet vaikuttaa rotukohtaisiin painokertoimiin, kun on muodostettu yksittäisistä indekseistä ns. yhdistelmäindeksejä. Painokertoimiin voi tutustua täällä: https://nordicebv.info/wp-content/uploads/2024/03/NAV-Beef-weights-for-subindices_FIN.pdf
Tiedote siitossonnikasvattamon tilanteesta 31.3.2025
Lisätietoa:
Kehityspäällikkö
Vehkaoja Susanna
040 750 5167
Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)