A-Rehun vahvuus sikarehustamisessa perustuu koko ruokaketjun kattavaan yhteistyöhön ja tiedon hyödyntämiseen. Kun rehujen kehityksessä yhdistyvät koetoiminta, tiloilta saatava käytännön tieto sekä teurastulokset, voidaan ruokintaa kehittää entistä tarkemmin tuotannon tarpeisiin ja käytännön tuloksiin perustuen.
A-Rehulla sikatilojen rehukaupan valikoima muodostuu rehutuotteista ja niihin liittyvistä palveluista. Kun kehitämme sekä rehuja, palvelua että tilatason toimintamalleja, hyödynnämme tietysti tutkimusta sekä eri yhteistyökumppaneiden (mm. jalostus) tarjoamaa tietoa, mutta hyödynnämme myös yhteisen ruokaketjun tarjoamia mahdollisuuksia rehukilpailijoista poikkeavalla tavalla.
Laaja data auttaa kehittämään ruokintaa
A-Rehu rehustaa (rehu + kehityspalvelu) yli 90 % Atrian teurastamista lihasioista. Siksi meillä on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus yhdistää ja hyödyntää ketjun eri osista saatavaa tietoa:
- A-Rehun koetoiminnan tuottama tieto koetiloilta
- A-Rehun tehdasrehujen reseptitieto raaka-aineista
- tilojen ruokintasuunnitelmat
- tilojen käytännöt ja rutiinit
- päiväkasvuseurannan tulokset
- teurastulokset
Kun yhdistämme kattavasti eri tietolähteitä, voimme kehittää rehuistamme parempia ja palvelustamme vaikuttavampia. Näkymä arvoketjuun on huomattavasti rehukilpailijoitamme laajempi. Johtopäätösten tekeminen isosta massasta edellyttää vahvaa käytännön toimintaympäristön tuntemusta ja huolellista tilastollista analyysiä, koska samanaikaisia muuttujia on aina paljon. Toisaalta myös havaintojen määrä on suuri, mikä parantaa analyysin luotettavuutta.
Mitä aineisto kertoo lihakkuudesta?
Esimerkkinä tästä voidaan tarkastella analyysiä, jossa vertasimme lihasikatiloilla käytettävien ruokinnan komponenttien yleisyyttä sekä kunkin komponentin yhteyttä tuotanto- ja teurastuloksiin Durocilla ja Tempolla. Tarkasteluun otettiin noin 220 000 lihasian ja vajaan tuhannen kasvatuserän tiedot vuodelta 2025. Alla muutama nosto aineistosta liittyen lihakkuuteen. Näitä havaintoja kannattaa sparrata myös tilanne oman rehustajan kanssa.
- Merkittävimpiä lihakkuuteen vaikuttavia muuttujia ovat tässäkin aineistossa päiväkasvu ja ruokinnan voimakkuus. Suurempi päiväkasvu ja voimakkaampi ruokinta alensivat lihakkuutta.
- Palkokasveja oli käytetty ruokinnassa 14 %:lla lihasioista. Herneen tai härkäpavun käyttö paransi lihakkuutta +0,2 yksikköä. Vaikutus lihakkuuteen oli positiivinen molemmilla roduilla, eikä päiväkasvuissa havaittu eroa. Palkokasvit voivat olla yksi työkalu, kun haetaan lihakkuutta ilman, että kasvu heikkenee.
- Vehnää oli käytössä 62 %:lla lihasioista. Näiden lihakkuus oli
0,1 %-yksikköä pienempi kuin niillä, jotka eivät vehnää saaneet. Vehnän energia on ollut alkuvuodesta ohraan verrattuna edullista, mutta sen käyttömäärä on mietittävä tilan ruokinnan kokonaisuutta ja tuotannon tavoitteita vasten. - Kauraa oli käytössä 36 %:lla ja heratuotteita 58 %:lla lihasioista. Näillä ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta lihakkuuteen.
Asiakaspalaute mukana kehitystyössä
Tärkeä osa kehittämistä on myös asiakaspalaute. Lähetämme kuivarehuasiakkaillemme neljän kuukauden välein kahden kysymyksen NPS-kyselyn sähköpostilla. Vastaamalla autatte meitä tunnistamaan, missä olemme onnistuneet ja mitä kannattaa kehittää seuraavaksi.
Kirjoittaja:
Harri Muilu, Atria
Kuva:
Tuukka Kiviranta