YKSIKA-hankkeen toteuttama valtakunnallinen viljakysely toi esiin, miten sikatilat Suomessa hankkivat viljansa ja millaisia käytäntöjä analysoinnissa sovelletaan. Vilja on sekä merkittävä kustannuserä että keskeinen tekijä tuotannon onnistumiselle, ja sen laadunvarmistuksessa riittää vielä parantamisen varaa.
YKSIKA-hankkeen tavoitteena on kehittää sikatilojen kilpailukykyä yhteistyön ja pienryhmätoiminnan avulla. Hankkeen viljanhuoltopienryhmässä heräsi tarve selvittää, miten suomalaiset sikatilat hankkivat viljansa sekä puintisesongin aikana, että sen ulkopuolella. Kysely lähetettiin sikatiloille koko maahan, ja vastausmäärä osoitti, että aihe koskettaa tiloja laajasti.– Kyselyn tulokset kertovat, että tiloilla on merkittävä omavaraisuus viljan suhteen, mutta ostoviljan rooli on edelleen keskeinen. Viljan laatu on yksi sikatalouden tärkeimmistä taloudellisista tekijöistä, ja sen vaikutukset ulottuvat sekä ruokinnan tehokkuuteen että eläinten terveyteen, toteaa YKSIKA-hankkeen hankevetäjä Maijastiina Karvo.
Hankkeen pienryhmätoiminnalla on hyvät mahdollisuudet tarjota tiloille konkreettisia keinoja analysoinnin ja hankintaprosessien tehostamiseen.– Puintikaudella tehtävän analysoinnin vähäisyys ei ole yllättävää – kiire, työvoimapula ja käytännön rajoitteet estävät monia tiloja tekemästä täsmällisiä mittauksia. Silti juuri puintikauden analysointi olisi kriittistä laadun varmistamiseksi. Hankkeen aikana varmasti pureudumme myös näihin käytännön haasteisiin, Karvo lupaa.
Viljan osto yleistä – puolet käytetystä viljasta ostetaan
Kyselyn perusteella 75 % sikatiloista ostaa viljaa sikojen ruokintaan. Vastanneiden tilojen käyttämästä viljasta keskimäärin 51 % oli ostoviljaa.
Ostoviljasta oli:
- 78,6 % ohraa
- 21,2 % vehnää
- 0,2 % kauraa
Suurin osa tiloista hankkii viljansa viideltä tai useammalta toimittajalta, mikä kertoo tarpeesta turvata saatavuus eri toimijoilta.
Hintaan vaikuttavat tekijät: laatutekijät korostuvat
Kun viljaa ostetaan toiselta tilalta, seuraavat tekijät vaikuttavat eniten hintaan:
- Hehtolitrapaino: 34 %
- Toksiinit: 21 %
- Valkuainen: 16 %
- Rikat: 14 %
Lisäksi hinta määräytyy ennakkosopimusten, yhteistyön, saatavuuden ja yleisen markkinahinnan perusteella. Huomionarvoista on, että 8 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei mikään näistä päätekijöistä vaikuta hintaan – tämä viittaa joko pitkäaikaisiin sopimuksiin tai luottamukseen perustuvaan kauppasuhteeseen.
Analyysikäytännöissä suuria eroja
Puintisesongin ulkopuolella toimitettavasta viljasta:
- 58 % tiloista ottaa joskus ennakkonäytteen
- 17 % aina
- 25 % ei koskaan
Kuormakohtainen toimitettu määrä määritetään yleisimmin yliajo-, kuivurin tai autovaa’alla. Osa tiloista määrittää toimitusmäärän kuutioimalla. Valkuaisanalyysit tehdään pääasiassa sähköisillä mittalaitteilla tai siirtopainovaa’alla. Puintikaudella 59 % vastanneista ei analysoi valkuaista lainkaan, kun taas sesongin ulkopuolella analysointi lisääntyy ja välitysliikkeiden analyysien merkitys korostuu. Myös toksiinien määritykset yleistyvät puintikauden ulkopuolella.
Kirjoittaja:
Maijastiina Karvo, Atria
Editointi:
Laura Kaski, Atria
Kuva:
Tuukka Kiviranta
YKSIKA-hanke kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita. Tulokset tarjoavat hyvän pohjan jatkotyölle ja auttavat kehittämään sikatilojen viljanhuoltoa entistä tavoitteellisemmaksi ja kannattavammaksi.