Isokyröläisen Ala-Perttilän tilan yrittäjä Eero Alanne osti sikalan Lapualta ja teki siitä nykypäivän vaatimukset täyttävän tuotantopaikan. Kaiken ytimessä on bioturvallisuus ja toimivuus.
Ala-Perttilän tilan ohjaksissa on nyt uusi sukupolvi. Eero Alanne vie tilan sikaperinteitä eteenpäin isänsä kanssa, mutta uudessa muodossa. Kun kotitilan vanha porsitussikala alkoi käydä ahtaaksi ja osin iälleen, oli aika katsoa tulevaisuuteen.
– A-Tuottajilta oli saatavilla porsaita, ja kun sopivat tuotantotilat löytyivät Lapualta, tartuimme tilaisuuteen. Tuttu toimintaympäristö ja verkostot helpottivat päätöstä. Samalla tämä antaa meille mahdollisuuden suunnitella rauhassa kotitilan sikalan saneerausta, Eero kertoo.
Päätös syntyi ripeästi: vain puolentoista kuukauden kuluttua kauppakirjojen allekirjoituksesta sikala oli jo täynnä eläimiä. Ensimmäiset porsaat muuttivat sisään syyskuun lopussa, ja uusi arki alkoi vauhdilla.
Vanha tila, uudet vaatimukset
Lapualta löytynyt sikala ei ollut huonossa kunnossa, mutta bioturvallisuus ja toiminnallisuus haluttiin nostaa uudelle tasolle.
– Pihapiiri siistittiin perusteellisesti: raivasimme noin 2000 neliötä joutomaata, lisäsimme soraa ja panostimme kulkureittien selkeyteen, Eero kertoo.
Sisätiloissa parannettiin ilmanvaihtoa ja päivitettiin mylly- ja jauhatusjärjestelmä turvallisemmiksi ja helpommaksi käyttää. Karsinoita pinnoitettiin, valaistusta lisättiin ja välikattoon lisättiin eristettä, jotta eläimille saatiin miellyttävämpi kasvuympäristö.
– Eläinten hyvinvointi on kaiken lähtökohta, ja sen eteen on tehty paljon. Meillä on nyt 1150 sikaa, ja pidän isona plussana sitä, että sikala on alun perin hyvin suunniteltu. Osastokoot ovat sopivia – kahdeksan osastoa, joissa jokaisessa on 144 eläinpaikkaa, Eero kuvailee.
Erilliset lastaus- ja sairasosastot helpottavat arkea ja parantavat hygieniaa. Osastojako mahdollistaa sikalan pesun aloittamisen jo ennen kuin viimeiset siat lähtevät.
Yhteistyöllä eteenpäin
Modernisointi tehtiin asiantuntijoiden tuella. Ilmastoinnin uusimisessa apuna oli Atria Sian asiakkuuspäällikkö Christer Rönnqvist, ja myös muut A-Rehun ja Atria Tuottajien asiantuntijat ovat olleet mukana varmistamassa, että ratkaisut tukevat tuotannon laatua ja turvallisuutta.
– Eron huomaa heti. Sisäilma on raikkaampi ja työskentelyolosuhteet paremmat. Kun Atria Sian bioturvallisuudesta ja tuotannon laadusta vastaava eläinlääkäri Taneli Tirkkonen kävi katsomassa ja kehui ilmanvaihtoa, tuli tunne, että olemme oikealla tiellä, Eero kertoo.
Bioturvallisuus näkyy myös arjessa: selkeät kulkureitit, hygieniakäytännöt ja sulut pitävät tautiriskit hallinnassa ja eläimet hyväkuntoisina.
Lannan hyödyntämisestä on tehty oma, kestävän kehityksen ratkaisu.
– Sikalalla syntyvä liete menee paikallisille viljelijöille ja myöhemmin Suomen Lantakaasulle, Eero sanoo.
Tekniikka tuotannon tukena
Sikalaa ohjataan ja valvotaan pitkälti etänä. Ilmastointi ja ruokkija ovat yhteydessä puhelimeen ja tietokoneeseen, joten niiden toimintaa voi seurata ja säätää myös kotoa käsin. Ruokintajärjestelmä päivitettiin Pellon Feedflow -järjestelmään, vanhasta Graphics-järjestelmästä.
– Päivitykset sujuivat joutuisasti ja kustannustehokkaasti. Vaikka matkaa kotoa tulee 35 kilometriä suuntaansa, järjestelmät toimivat ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on ollut mutkatonta, Eero kiittelee.
A-Rehun ja Pellon-pajan asiantuntijoilta saatu tuki on ollut tärkeää.
– Tällaisten hankkeiden tekeminen vaatii asiantuntijuutta ja yhteistyötä. On hienoa, että apua ja ohjausta on saanut nopeasti, Eero sanoo.
Uskoa tulevaisuuteen
Ala-Perttilän tilalla katse on vahvasti eteenpäin. Lihasikojen kasvatus on uusi vaihe tilan historiassa, ja sen rinnalla suunnitellaan jo kotitilan sikalan uudistamista.
– Olen ollut nuoresta asti kiinnostunut maataloudesta ja sikapuolesta erityisesti. Nyt kun sain ensimmäisen kerran kylvää omiin nimiin ja käynnistää oman tuotannon, on pitkäaikainen haaveeni toteutunut, Eero kertoo hymyillen.
Nopea päätös sikalan ostosta osoittautui oikeaksi.
– Kun bioturvallisuus, toimiva tilaratkaisu ja yhteistyöverkoston tuki ovat kunnossa, niin tulevaisuutta on turvallista rakentaa, Eero summaa.
TEKSTI: Milla Annala, Kind Company
KUVAT: Tuukka Kiviranta
Bioturvallisuus turvaa tuotannon jatkuvuuden
Atrialainen sikaketju on ollut vapaa sikojen vakavista tarttuvista taudeista jo vuosikymmeniä. Sen ylläpitäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä. Uusia tauteja, kuten PRRS tai afrikkalainen sikarutto, ilmestyy säännöllisesti ja niiden torjuminen edellyttää tarkkuutta jokaisella tilalla.
Pidän bioturvallisuutta koko tuotantoketjun selkärankana. Kun perusasiat ovat kunnossa, torjutaan samalla monia tauteja kerralla. Riskien toteutuessa seuraukset voivat olla taloudellisesti mittavat, jopa miljoonien eurojen tulonmenetykset koko ketjussa. Siksi jokainen ennaltaehkäisevä teko on tärkeä.
Meillä Suomessa eläintautilainsäädäntö on järkevällä pohjalla. Se on linjassa EU:n säädösten kanssa ja tukee käytännön toimintaa tiloilla. Säännökset tukevat toimintaa, joka suojaa niin eläimiä kuin yrittäjiä.
Ala-Perttilän tila on hyvä esimerkki siitä, mitä määrätietoisella työllä saavutetaan. Tilalla teetettiin Atrian haittariskikartoitus ennen toiminnan aloittamista. Tila sai tulokseksi yli 98 pistettä sadasta, mikä on erinomainen tulos. Kun pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä ja tekee asiat huolellisesti, voi vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen.
Korostan aina, että eläinlääkäri ja muut asiantuntijat kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisin, etenkin silloin, kun tila ostetaan tai saneerataan. Ala-Perttilän tilalla tämä on toteutunut hienosti: siellä on suunniteltu, tehty ja korjattu asioita pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.
Bioturvallisuus ei ole vain tautien torjuntaa, vaan myös mielenrauhaa. Kun tietää, että perusta on kunnossa, voi keskittyä rauhassa siihen, mikä on tärkeintä – eläinten hyvinvointiin ja tuotannon jatkuvuuteen.
TEKSTI: Taneli Tirkkonen
Atria Sika -ketjun bioturvasta ja laadusta vastaava eläinlääkäri