Matkakertomus Pohjois-Ruotsista 30.3.–1.4.2026
Menestyvä Nauta ja Maito-hankkeen keväinen matkamme suuntautui Pohjois-Ruotsiin, jossa tutustuimme kolmeen eri maitotilaan. Matka tarjosi erinomaisen mahdollisuuden nähdä, miten pohjoisissa olosuhteissa voi pärjätä hyvin esim. säilörehun laatuun panostamalla ja vahvalla jalostusosaamisella. Jokainen tila oli omanlaisensa, mutta tiloja yhdisti vahva kehittämishalu.
Stora Mu – jalostuksen huipputila Över-Kalixissa
Ensimmäinen kohteemme oli Stora Mu, Johan ja Hulda Liljebäckin perhetila. Tilalla työskentelee myös Johanin vanhemmat. Tilan Ay-rotuinen karja on Ruotsin huippua. Tilalla on 150 lehmää, ja viimeisimmän laajennuksen myötä (2021) heillä on nykyaikaiset nuorkarjatilat sekä kaksi VMS-lypsyrobottia. Navetta on 4-rivinen, jossa kiskoruokkija jakaa rehua joka tunti ympäri vuorokauden. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä syönti.
Tuotoslukuja pähkinänkuoressa:
- EKM 13 400 kg, keskimaito 38–39 kg/vrk
- N. 1,7 miljoonaa kiloa maitoa vuodessa meijeriin
- 2,3 lypsyä/lehmä/vrk (ohjattu kierto)
- Poikimaväli noin 390 päivää. DIM 187. Siemennysten aloitus DIM 80-90 (kovatuottoisilla myöhemmin).
- Hiehojen poikimaikä 22–23 kk
- Uudistusprosentti n. 30
Houkutusrehuna menee roboteilta kahta eri rehua ja lisäksi on kioskit. Appeeseen sekoitetaan eri karkearehuja sekä kivennäisiä.
Peltoviljelyyn panostetaan paljon. Tilalla tehdään kolme säilörehusatoa. Käytössä on monipuoliset nurmiseokset: timotei, ruokonata, nurminata, puna-apila ja valkoapila. Viiden vuoden viljelykierto ja tilalla saadaan 9 000–10 000 ka kg/ha satoja. Säilörehun säilöntäaineena käytetään suolapohjaista tuotetta.
Laidunnus on tärkeä erityisesti nuorelle karjalle. Lypsävillä on lähinnä terapialaidunnusta.
Kokonaisuudessaan tila teki vaikutuksen hyvätuottoisella Ay-karjalla ja huippulaatuisella rehutuotannollaan.
Isakgården – korkeaa jalostustasoa ja näyttelymenestystä
Toinen vierailukohteemme oli Isakgården, jossa yrittäjinä toimivat Magnus ja Anki Sandin. Tila oli alun perin rakennettu kylmäpihatoksi (2008), jossa oli asemalypsy, mutta 2022 navetta muutettiin lämpimäksi ja tilalla siirryttiin lypsyrobotteihin (kaksi VMS 310 -robottia). Muutos nosti tuotostasoa merkittävästi.
Tuotoslukuja pähkinänkuoressa:
- 14 300 kg maitoa (13 400 kg EKM)
- Rasva 3,8 %, valkuainen 3,2 %
- 16 satatonnaria
- Vuosittain 15–20 eläimen myynti eloon
Jalostuksessa painotetaan erityisesti rakennetta. Käytössä on pääasiassa saksalaisia ja kanadalaisia (Blodin Farm) sonneja. Tilalle on ostettu myös paljon alkioita. Tila osallistuu paljon näyttelyihin.
Appeeseen käytetään leipomojätettä.
Syväparsien kuivikkeena on olki–kalkki–vesiseosta (seos nyt: 125 kg kalkkia (pH 12) + 500 kg olkea + 250 l vettä. Seos vaihtelee kalkin pH:n mukaan. Parsien täyttö 1 krt/vko (4 paalia)
Peltopuolelle panostetaan paljon. Magnus on ansainnut ”Ruotsin paras nurmenviljelijä” -tunnustuksen, Vallmästare v. 2010. Tilalla korjataan kolme satoa, viiden viikon korjuuväleillä. Käytössä on monipuolinen timotei-nurminata-puna-apila-seos.
Säilörehun tavoitearvot: ME 11 ja RV 170. Puolet säilörehusta siiloon ja puolet paaleihin.
Isakgården jäi mieleen erityisesti jalostusinnostuksestaan ja siitä, kuinka avoimesti pääsimme juttelemaan yrittäjien kanssa.
Karlssonin tila – tehokkuutta ja taloudellisuutta
Kolmas tila oli Karlssonin perhetila, jossa työskentelee perheestä viisi henkeä; Mats ja Åsa Karlsson sekä heidän kolme poikaansa. Lisäksi tilalla on liettualaisen vuokrafirman kautta neljä liettualaista työntekijää sekä pari itse palkattua työntekijää. Liettualaiset ovat pääasiassa pysyneet samoina. Heidän työrytminsä on 2 kuukautta töitä, 1 kuukausi lomaa, jolloin he ovat kotimaassaan.
Tämän tilan toiminta perustuu taloudellisuuteen ja mataliin kustannuksiin, mm. appeeseen menee leipäjätettä ja navetassa pyritään pitämään maksimimäärä lehmiä. Poiketen valtavirrasta, tilalla vaihdettiin roboteista lypsyasemalle v. 2016. Tilalla oli neljä robottia ja niillä pystyi pitämään max. 260 lehmää. Aseman myötä lehmämäärää voitiin nostaa. Myös ostorehukustannuksia saatiin alemmas, kun ei tarvittu enää robotin houkutusrehua.
Tuotoslukuja pähkinänkuoressa:
- 320 lehmää, josta n. 290 lypsyssä
- Lypsyjä asemalla 3 krt/vrk
- Keskimaito n. 40,5 l
- Ostorehua n. 4,5 kg/lä
Ape jaetaan mattoruokkijalla 10–12 kertaa päivässä.
Peltopuoli on laaja, yhteensä 700 ha, joista omaa on vain 30 ha. Peltovuokrat ovat alueella hyvin matalia tai vuokraa ei välttämättä tarvitse maksaa ollenkaan. Säilörehusta korjataan kolme satoa; tavoitteena on ME 11 ja RV 150. Nurmiseoksissa käytetään timoteita, nurminataa, puna-apilaa ja kuivemmilla mailla lisäksi ruokonataa.
Erityisenä toimintona tilalla oli teuraaksi lähtevien lehmien lihottaminen, minkä myötä lehmistä saadaan paremmat teurastilit.
Vanhemmilla hiehoilla ja poikimaan tulevilla lehmillä oli mahtava uudehko kuivikepohjainen rakennus. Teinien ja nuorempien hiehojen navetta oli vanha ja ahdas. Tavoitteena oli päästä rakentamaan näille uusi navetta lähitulevaisuudessa.
Päällimmäisenä vierailusta jäi mieleen, että tila miettii tekemisissään tarkasti taloutta, tilalla riittää paljon tekemistä ja halua on kehittää tilaa eteenpäin.
Yleisiä havaintoja matkasta
Pohjois-Ruotsissa lihanhankinta on keskitettyä, ja alueella toimii vain yksi hankkija. Tämä on painanut lihan hintaa huomattavasti alemmaksi kuin maan keskiosissa ja etelässä. Lisäksi kaikilla tiloilla vasikat kasvatetaan itse koko juottokauden ajan, koska alueella ei ole vasikkakasvattamoja, mikä poikkeaa Suomen käytänteistä.
Matkan aikana oli mielenkiintoista nähdä, miten erilaisin tavoin tiloja voidaan johtaa – toisilla korostui jalostus ja tuotos ja toisilla taloudellinen tehokkuus. Yhteistä oli kuitenkin tekemisen into ja ammattitaito. Oli mukava päästä näkemään naapurimaan viljelijöiden käytäntöjä.
Osallistujien palautteenkin mukaan matka oli kokonaisuutena onnistunut ja antoisa. Käyntikohteet koettiin kiinnostaviksi, opettaviksi ja monipuolisiksi. Yksi osallistujista tiivisti matkan annin seuraavasti:
- Tapahtuma oli kokonaisuutena hyvin järjestetty. Käyntikohteet olivat kiinnostavia ja niistä sai paljon pohdittavaa ja kehitysideoita omaan tekemiseen.
Kiitos kaikille reissuun osallistuneille!
Teksti:
Leea Holmi
Asiantuntija, hankevetäjä
Menestyvä Nauta ja Maito -hanke
