Maitomarkki Oy palkittiin Atrian Liha-akatemiassa erinomaisena maitorotuisten sonnien kasvattajana vuoden 2025 tulosten perusteella. Vierailimme tilalla selvittämässä poikkeuksellisen kovatasoisten tuotantotulosten salaisuuksia.
TEKSTI: Miika Yrttimaa, Atria; Juha Pennala, Atria
Ennätykselliset kasvutulokset ovat jatkuneet Maitomarkilla myös kuluvana vuonna. Niina ja Antti Yli-Ojanperän neljän robotin maitotilalla Ilmajoella kaikki karjassa syntyvät vasikat kasvatetaan teuraaksi, mikäli niitä ei tarvita lypsykarjan uudistukseen.
– Risteytysten osuus on ollut Maitomarkilla 35 %, joka on hieman enemmän, kuin Atrian teurastamista maitorotuisista sonneista keskimäärin. Risteytysrotuna käytetään pääosin blondia, kertoo Miika Yrttimaa, Atrian asiakkuuspäällikkö.
Vasikat vaativat tarkkaa hoitoa
Pienet, juotossa olevat vasikat ovat herkimpiä sairastumaan, joten niiden hoitoon ja olosuhteisiin panostetaan Maitomarkilla paljon.
– Erityisen tärkeäksi olemme kokeneet puhtauden jokaisessa vaiheessa. Kun vasikoita kuitenkin välillä sairastuu, reagoimme sairastumisiin nopeasti lääkitsemällä niitä parhaan tiedon ja eläinlääkärin ohjeiden mukaan, toteaa Niina.
Isossa karjassa on omasta takaa tautipainetta ja ajoittaisia tautien purkauksia, kuten ripuleita ja hengitystietulehduksia. On huomattu, että ehkäisemällä ripuleita, vähennetään samalla vasikoiden sairastumista hengitystietulehduksiin. Tilalla ripuleita ehkäistään rokottamalla ummessa olevat lehmät rotavirusrokotteella. Rokotteen kautta saadaan vasikkaa varten ternimaitoon sopivat vasta-aineet.
Ripuliin sairastuneille vasikoille annamme elektrolyyttijuomaa tukemaan toipumista. Pidämme tärkeänä, että poikimakarsinat pidetään mahdollisimman puhtaina ja ne tyhjennetään riittävän usein, kertoo Antti.
Mahdollisimman pian syntymän jälkeen vasikat saavat reilusti riittävän korkealaatuista ternimaitoa. Ternimaidon laatua seurataan mittaamalla brix-arvo. Vasikat ovat noin vuorokauden ajan oman emän kanssa poikimakarsinassa. Sen jälkeen vasikat siirretään aina puhtaaksi pestyihin ja kuiviin yksilökarsinoihin. Yksilökarsinoissa vasikoita juotetaan tuttiämpäreistä täysmaidolla ja reilulla juomamäärällä 2–3 viikkoa. Tuttiämpärit pestään jokaisen käyttökerran jälkeen. Juoman lisäksi vasikoilla on aina tarjolla vettä, heinää ja A-Rehun Vasikkamuretta.
Paljon energiaa ja puhdasta ilmaa
Vasikat siirretään yksilökarsinoista ryhmäkarsinoihin, joissa juotto tapahtuu juoma-automaatilla. Juottoa jatketaan maitojuomajauheella 2,5 kuukauden ikään asti, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan.
– Ryhmäkarsinoissa vasikoille on maidon lisäksi tarjolla vasikka-apetta, joka koostuu ohran oljesta, A-Rehun Vasikkamureesta sekä juurikasmelassista. Tämä kokonaisuus on todettu tilalla toimivaksi ja vasikat kehittyvät, kasvavat hyvin ja pysyvät myös paremmin terveinä, sanoo Juha Pennala, Atrian asiakkuuspäällikkö.
Vasikkalassa vasikoilla on tilaa noin 3 m2/eläin. Makuualue kuivitetaan oljilla ja kosteammilla keleillä käytetään lisäksi turvetta.
– Vasikkalan hyvä ilmanlaatu on tärkeää, ja siksi lämmitämme sitä kosteilla keleillä. Näin ilmankosteus saadaan pidettyä matalana ja hengitysilma hyvänä, toteavat Yli-Ojanperät.
Loppukasvattamossa on tilaa kasvaa
Maitomarkilla vasikat siirtyvät vasikkalasta loppukasvattamon puolelle noin 4 kuukauden ikäisinä. Loppukasvattamona on kuivikepohjainen kylmäpihatto, jossa eläintilaa on 4–6 kuukauden ikäisillä noin 4,5 m2/eläin. 6 kuukauden iästä alkaen sonnit ovat 9 sonnin karsinoissa ja niissä karsinatilaa on 6 m2/eläin. Pienemmillä sonneilla makuualue on tasalattia ja isommilla sonneilla vinokuivikepohja.
– Kuivitamme loppukasvattamoa lehmien lannasta separoidulla kuivajakeella, kosteilla keleillä tarpeen mukaan lisäksi turpeella ja oljella. Lantakäytävät puhdistamme kaksi kertaa viikossa, sanoo Niina.
Laadukas ruokinta – parempi kasvu
Yrttimaan mukaan Maitomarkilla huolehditaan, että ruokintapöydällä oleva ape on ennen kaikkea hyvin laadukasta, maittavaa ja aina eläinten ulottuvilla. Ruokintapöydät tyhjennetään ja puhdistetaan kesällä jokaisen appeenjaon välissä ja talvella 2–3 kertaa viikossa. Sonnit syövät samoista komponenteista tehtyä apetta, kuin lypsylehmätkin.
Säilörehun laatuun panostetaan paljon.
– Laadukkaalla säilönnällä minimoimme säilöntään liittyviä riskejä. Säilörehujemme D-arvot vaihtelevat 670–700 g välillä, kertovat Yli-Ojanperät.
– Ruokinnansuunnittelulla varmistetaan tasapainoinen ruokinnankokonaisuus. Nurmiseoksena käytetään monilajista seosta, jossa timotein osuus on noin 70 %, täydentää Juha.
Säilörehun lisäksi appeessa käytetään loppukasvatusvaiheeseen suunniteltuja kasvukivennäisiä ja korkealaatuista murskesäilöttyä ohraa ja vehnää. Ohrasta on käytössä kaksitahoiset lajikkeet, joista saadaan hyvin tärkkelystä ruokintaan. Sonnien appeessa on väkirehua noin 40–45 %.
Mitä Maitomarkin tuloksista voi oppia?
Teksti: Miika Yrttimaa, maitotilojen asiakkuuspäällikkö
Vierailulla ei löytynyt yhtä mullistavaa uutta keinoa, joka yksin selittäisi Maitomarkin poikkeuksellisen hyvät kasvutulokset. Tilalla ei myöskään ole kyse siitä, että karjan lehmät olisivat poikkeuksellisen suuria tai että genetiikka yksin ratkaisisi lopputuloksen.
Sen sijaan tulosten taustalla näyttää olevan vahva ammatillinen kokonaisuus. Maitomarkilla tunnistetaan tuotannon kriittiset pisteet ja niihin panostetaan järjestelmällisesti. Vasikan alkuhoito, ternimaidon laadun varmistaminen, karsinoiden puhtaus, juottovaiheen olosuhteet, rehujen maittavuus ja säilörehun laatu ovat kaikki asioita, jotka tehdään tarkasti.
Maitotilan kasvattaessa omia eläimiä tautipaine voi olla pienempi kuin ostovasikoihin perustuvassa kasvatuksessa, mutta isossa lypsykarjassa on silti omat tautiriskinsä. Maitomarkilla sairastuvuus on saatu pidettyä hallinnassa toimintatavoilla, joissa ennaltaehkäisy, arjen puhtaus ja poikkeamiin reagointi ovat keskeisessä roolissa.
Ehkä tärkein oppi onkin tämä: erinomaiset tuotantotulokset syntyvät harvoin yhdestä tempusta. Ne syntyvät siitä, että perusasiat tehdään poikkeuksellisen hyvin, joka päivä ja kaikissa tuotannon vaiheissa. Maitomarkilla korkea tavoitetaso näkyy käytännön työssä — rehunteossa, eläinten havainnoinnissa, siisteydessä, ruokinnassa ja vasikoiden hoidossa.
Onnittelut Maitomarkille huikeista tuloksista ja menestystä myös jatkoon!