Kasvukoe 2022-2023

Siitossonnikasvattamon kasvukoe 2022-2023 alkoi parin viikon totutusjakson jälkeen 7.11. tehdyllä ensimmäisellä punnituksella. Kasvukokeen kasvunseuranta päättyi 17.3., jonka jälkeen lähes kaikki sonnit saivat korjatut vuoden painot. Viikolla 12 sonneille lasketaan genomiset jalostusarvot kaikille ominaisuuksille.

Kaikki kasvukokeen sonnit osallistuvat rehuhyötysuhteen mittaukseen, joka jatkuu osalla sonneista vielä huhtikuun puolelle. Rehuhyötysuhteen tulokset julkaistaan huutokaupan alkaessa.

Sonnit ovat Mycoplasma bovis A-tasolla.

Osa sonneista karsiutuu siitosmyynnistä ennen 27.4.23 alkavaa nettihuutokauppaa. Karsintaan vaikuttavat esim. painot, kasvu, käsiteltävyys, rakennearvostelun sekä kivestutkimuksen tulokset. Mikäli sonneille julkaistaan kasvukokeen aikana uusia geenitestituloksia, voivat nekin aiheuttaa karsinnan. Kaikki sonnit on genomityypitetty.

LUOMUTILAT HUOM! Siitossonnikasvattamo on tavanomaisessa tuotannossa. Hae ELY-keskuksestasi ajoissa lupa tavanomaisen siitossonnin ostoon. Uutta luomun perusasetusta aloitettiin soveltaa 1.1.2022 lähtien ja sen mukaan siitossonnin hankinta tavanomaisena on aina luvanvaraista.

SEURAA KASVUKOKEESSA OLEVIEN SONNIEN TULOSTEN KERTYMISTÄ:

Kasvukoelista 3.4.2023 pdf-tiedostona (Sonnien indeksit laskettuna uudella tavalla eli genomisina jalostusarvoina. Huom. emoindeksit ja poikimahelppousindeksit eivät ole arvosteluvarmuudeltaan Luken mukaan vielä aivan luotettavia. Suhtaudu keltaisella merkittyihin indekseihin pienellä varauksella)
Kasvukoelista 21.3.2023 pdf-tiedostona (Sonnien kasvukokeen kaikki punnitut painot, keskikasvut sekä Huom. vanhalla tavalla vuonna 2022 lasketut indeksit)

Rehuhyötysuhde:

Atrian kasvukokeiden rehuhyötysuhteen mittauksessa vuodesta 2019 olleiden saman rodun sonnien lukumäärä ja sukulaisuussuhteet vaikuttavat tulosten arvosteluvarmuuteen. Lue lisää Rehuhyötysuhteen mittaustuloksista ja niiden tulkinnasta oheisesta taulukosta.

Rehuhyötysuhdemittausten tulokset

Kasvukokeessa on käytössä kaksi eri apeseosta, angukset ja herefordit saavat matalamman energiatason seosta (11,0-11,2 MJ/kg ka), charolais-, limousin- ja simmental-sonnit hieman väkevämpää apetta (11,5-11,6 MJ/kg ka). Molemmissa pääraaka-aineena on hyvin sulava nurmisäilörehu, jota on täydennetty hyvin maltillisella määrällä murskeviljaa. Angus-herefordeilla viljan osuus on n. 20 %, muilla roduilla n. 30 %. Lisäksi sonnit saavat monipuolista kasvukokeeseen suunniteltua kivennäistä, jossa on hyvät vitamiinitasot. Rehuhyötysuhteen mittaustulokset kuvaavat siis hyvin sonnien kykyä hyödyntää nurmivaltaista ruokintaa.

Rakennearvostelut tehtiin kaikille kasvukokeen sonneille, joilla ei ollut selkeää karsintasyytä arvosteluhetkellä. Faban rakennearvostelijat Tero Mustonen ja Senja Luomajärvi arvostelivat sonnit 27.-28.3.2023. Luonnearvio rakennepistetaulukossa on arvostelijoiden arvio sonnin käytöksestä uudessa ja haastavassa tilanteessa. Osa sonneista karsitaan näiden rakennepisteiden perusteella, osa sonneista palautuu syntymäkarjaan eikä sen vuoksi päädy myyntilistalle.

Sukurauhasten tutkimus tehdään viikolla 15.
Sonnihuutokaupan tapahtumasivulle tästä

Mitä tarkoittaa sonnilistan DNA-tulos?

Perinnölliset sairaudet testataan sonneilta, sitä mukaa, kun tietoa niiden esiintymisestä tietyissä suvuissa ilmenee ja testaus tulee mahdolliseksi. Tulokset esitetään sonnilistan sarakkeessa ”DNA-määritykset” ja sitä täydennetään talven mittaan, sillä osa tuloksista julkaistaan vasta viiveellä takautuvasti. Testaaminen on syntymätilojen vastuulla. Mikäli kasvukokeen aikana löytyy uusia testaustarpeita, joista ei ole ollut aiemmin tietoa, käsitellään niiden toteutus tapauskohtaisesti. On otettava huomioon, että perinnöllisiä sairauksia ja niiden testaamiseen tarkoitettuja testejä löytyy koko ajan lisää. Suomessa vuoden 2019 lopussa käynnistynyt lihakarjan genomitestaus on tuonut valtavan määrän lisätietoa eläinaineksestamme, mutta uuden järjestelmän rakentaminen on vaiheittaista ja kaikki tulokset eivät siksi tule aina nopeasti. Siitossonnikasvattamomme ja sinne sonneja myyvät tilat ovat olleet tässä hankkeessa etulinjassa, ikään kuin järjestelmän testaajan roolissa ja pyrkineet kaikin tavoin selvittämään perinnölliset sairaudet sonneista ja karsimaan sairauden kantajat pois siitosmyynnistä.

Kaikille sonneille on genotyypityksen tuloksena julkaistu rodusta riippumatta tulos sarvellisuudesta (PO) ja blind-sairauden (RP1, sokeus) kantajuudesta. Muiden tulosten julkaisu riippuu rodusta. HUOM! Kasvukokeessa on muutamia blind-sairauden kantajia, joita ei voi harkita siitossonniksi kuin karjat, joissa emät on testattu vapaiksi tästä sairaudesta ja silloinkin ostajan on ymmärrettävä, että kantaja-sonnin mukana kantajaeläinten määrä karjassa kasvaa, jos vasikat jäävät pitoon.

Kaikista charolais-sonneista on otettu genominäytteet, joista määritetään ovatko ne liikkumista vaikeuttavan PA (ataksia-) ja sokeutta tai vähitellen huononevaa näköä aiheuttavan RP1 (blind-)-sairauden kantajia. Näiden sairauksien kantajuuden esiintyvyys suomalaisissa charolais-eläimissä on yli 12 %
Herefordien HY (hypotrikoosi)-sairauden periytyvyys on selvitetty genomitestillä ja kasvukokeessa kaikki herefordit ovat siitä vapaita.
Herefordeista, joiden suvussa on tunnettuja MD (Mandibulofacial Dysostosis) ja MSUD (Maple Syrup Urine Disease) -sairauksien kantajia, on tähän asti testattu erikseen. Tammikuusta 2023 alkaen tulokset julkaistaan molempien sairauksien osalta genotyypityksen jälkeen ilman erillistä näytteenottoa. Taudit aiheuttavat vasikkamenetyksiä ja niiden tuloslyhenteet ovat MD ja MSU1. MSUD-kantajia ei löytynyt tämän vuoden kasvukokeesta, yksi MD-kantaja löytyi ja se poistettiin kasvukoelistalta.
Angussonnit on testattu genotyypityksellä perinnöllisestä alkiokuolemia ja epämuodostumia aiheuttavasta DD (Developmental Duplication) -sairaudesta vapaiksi, edeltävillä polvilla on voitu testata vapaiksi muistakin sairauksista, jotka eivät näy tässä taulukossa suoraan, kuten AM ja NH, jotka aiheuttavat myös alkiokuolemia tai epämuodostumia. Kaikki kasvukoe-angussonnit on testattu vapaiksi sokeutta aiheuttavasta RP1-sairaudesta. RP1-sairauden kantajia on Suomessa testatuista anguksista ollut 2,9 %.
Simmentaleille saadaan genotyypityksessä vasikkamenetyksiä aiheuttava BH2-geenivirhe selville. Suomessa testatuista simmentaleista 2,8 % on ollut tämän sairauden kantajia. Tämän kasvukokeen sonnit on testattu vapaiksi BH2-sairaudesta.
Tiettyjen limousinsonnien jälkeläisistä on otettu erillinen näyte CP eli kitalakihalkion periyttämisen selvittämiseksi Ranskalaisessa laboratoriossa.
Vuoden 2022 lopussa kaikille genotyypitetyille limousineille on julkaistu valoyliherkkyyden eli protoporfyrian tulos (PR). Kasvukokeesta ei löytynyt PR-sairauden kantajia.
Sonnien geneettinen sarvellisuus ilmoitetaan seuraavasti POS= syntymänupo, POC=heterotsygoottinupo, POF=sarvellinen. Sarvellisuuden periytyminen on monimutkaista ja siksi esitämme myös fenotyyppisen sarvellisuuden taulukossa erikseen. Nahkasarvisuuteen ei ole omaa geenitestiä, mutta jos fenotyyppinen nahkasarvisuus löytyy, on eläin yleensä heterotsygootti POC

Lisäksi on vielä seuraavia perinnöllisiä sairauksia, joiden genotyypityksen yhteydessä saadut testitulokset julkaistaan viiveellä:

Trombopatia TP on simmentalin perinnöllinen sairaus, joka vaikuttaa veren hyytymiseen. Simmental-eläimille julkaistaan tulos myös silloin, kun se on vapaa TP-sairaudesta. 1,2 % testatuista simmentaleista on ollet TP-kantajia. Tuloksia julkaistaan genotyypitetyille simmentaleille muutaman kerran vuodessa. Viimeiset TP-tulokset julkaistaan ennen huutokauppaa. Anguksen mannosidoosista (MA2) julkaistaan tulos vain, jos eläin on kantaja tai sairas, sillä ne ovat sairauksina harvinaisia.

Perinnöllisten sairauksien periytyminen menee useimmiten niin, että jos vanhemmat on testattu vapaiksi ja tulokset tallennettu tietokantaan, ei jälkeläistä tarvitse enää tutkia. Tärkeää on, että kaikki tulokset tallennetaan jalostuksen tietokantaan. Syntymätila vastaa tutkimus- ja tallennuskuluista.

Tutustu, mitä geenitestitulosten lyhenteet tarkoittavat. Geenitestin tuloksista ja perinnöllisistä sairauksista löydät lisää tietoa Faban sivuilta

Genomiset jalostusarvot

Genomiset jalostusarvot julkaistaan liharoduille ensimmäisen kerran maaliskuun 2023 indeksilaskennan yhteydessä eli ne ovat käytettävissä ennen seuraavaa sonnihuutokauppaa.

Polveutumisten vahvistuminen

Genotyypityksen yhteydessä sonnin polveutuminen voidaan vahvistaa, mikäli molemmat vanhemmat ovat genotyypitettyjä (Polveutuminen (DNA). Jos pelkästään isä on genotyypitetty, voidaan vahvistaa myös pelkkä isä (DNA-testattu). Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun isäksi on merkitty keinosiemennyssonni.

Lisätietoa:

Kehityspäällikkö

Vehkaoja Susanna

040 750 5167

Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)