”Eläimistä näkyy, onko navetalla oltu hommissa”

A-Rehu_some_rusilan_tila_srgb (2 of 2)_VK42_lo.jpg

Erilliset ilmatilatjärkevä osastointi ja riittävät pesupaikat auttavat pitämään vasikat terveinä ja kasvut hyvinä. Nopealla reagoinnilla mahdolliset tautiketjut saadaan katkaistua tehokkaasti. 

Rusilan tilalla Joensuun Huhtilammella on välikasvatuspaikat 600 vasikalle, jotka asuvat tilan kolmessa erillisessä kasvattamossa. Tilan käytössä on 100 hehtaaria viljelysmaata, josta 40 hehtaaria on nurmella ja lopulla kasvaa viljaa lähialueen tiloille myytäväksi. Agrologipariskunta Jaakko ja Laura Willman ovat hoitaneet tilaa yhteistuumin vuodesta 2015. ”Kun tähän lähdettiin, meille oli selvää, että kaikki tehdään vimpan päälle. Se tarkoittaa myös terveitä elukoita”, Laura kertoo.  

APUA ERILLISISTÄ ILMATILOISTA  

Tilan eläinmäärä on viime vuosina tehtyjen uudisrakennusten ja laajennusten myötä kolminkertaistunut sitten vuoden 2010, jolloin Jaakko osti tilan. Vasikoiden kasvut eivät ole siitä heikentyneet. Hyvän ilmanlaadun, riittävän kuivituksen ja laadukkaan ravinnon lisäksi Jaakko ja Laura uskovat, että tilan hyvä terveystilanne on uusien rakennusten perusteellisen suunnittelun ja tilaratkaisujen ansiota.  

”Pystyimme luomaan kolme erillistä ilmatilaosastoa teinivasikoille. Nyt samassa ilmatilassa on 120 vasikkaa, niin että vasikoita on 60 per osasto ja 15 per karsina”, Jaakko kertoo. Lauran mukaan konkreettisin hyöty on ollut se, että juottamon puolella toisinaan ilmaantuvat tautiketjut on onnistuttu katkaisemaan tehokkaasti: ”Oma erillinen sisäänkäynti ja ilmatila mahdollistaa myös sen, että kaikki vaatteet pystyy vaihtamaan ilman kontaktia muihin osastoihin.”  

Juottamon ilmanlaadun varmistaa tehokas hakelämmitys. Ilmanpoistoa ei tarvitse säädellä talvellakaan ja kosteus pysyy poissa. 

KONTAKTIT MINIMIIN 

Uusien tilojen ohella Jaakko ja Laura ovat tehneet myös muita valintoja vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi: putkiaitojen sijaan valittiin umpinaiset väliaidat, koska ne estävät kontaktit karsinoiden välillä ja niiden perusteellinen peseminen on helpompaa; lisäksi jokaisella 15 vasikan ”porukalla” on omat juomakupit. Uudet tilat ovat mahdollistaneet oikeaoppiset tautisulut sekä riittävän määrään saappaan- ja käsienpesupaikkoja tilalla. ”Meillä on juottamon puolella myös sosiaalitilat, jossa saadaan vaatteet ja haalarit pestyä tarpeeksi usein”, Laura lisää. 

Missä kaikki tekeminen sitten näkyy? Jaakko kertoo, että jokainen vasikka käydään läpi kerran päivässä, ja aina eläinten seassa liikkumalla, jotta pystytään reagoimaan heti. Laura vahvistaa, että oman kädenjäljen näkeminen motivoi: ”Iltatarkilla on kiva nähdä, kun siellä pötkötellään oljissa, ollaan puhtaita, pyöreitä, tyytyväisiä ja rauhallisia. Kun eläimet voivat hyvin, tilipäiväkin on hyvä.” 

Tilalla on jo suunniteltu seuraavaa hyvinvointi-investointia. ”Meillä on ollut vuoden ajan testissä karjaharja, ja käytäntö on osoittanut, että se on todella suosittu. Mutta kun joka karsinaan tarvitaan oma, se tekee sitten 37 kappaletta”, Laura ja Jaakko toteavat nauraen. 

 

"Kun eläimet ovat voineet hyvin, tilipäiväkin on hyvä.”

 

KOLME FAKTAA:

  1. Laita olosuhteet kuntoon, sillä pääsee jo pitkälle: hyvä ilmanlaatu, riittävä kuivitus, laadukas ravinto ja sopivan väljä eläintiheys. Alamäki alkaa, jos joutuu laittamaan karsinat liian täyteen.
  2. Rakennusten huolellinen suunnittelu kannattaa niin uuden rakentajalle kuin  remontoijalle. Siinä vaiheessa pystyy vaikuttamaan. Pienetkin asiat, kuten saappaanpesupaikkojen sijainnit kannattaa miettiä tarkkaan.   
  3. Eläinten päivittäinen läpikäynti, niiden voinnin huolellinen arviointi ja nopea reagointi ovat avainasemassa ongelmien torjunnassa. Silmämääräisessä arvioinnissa ei pelkkä ruokintapöydältä katselu riitä. Vaikka vasikka makoilisi tyytyväisen näköisenä oljissa, se kannattaa pyytää nousemaan. Silloin on helpompi huomata, jos se onkin laihempi tai sillä on jalka kipeä. 

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 3/2021 -lehdestä alkaen sivulta 19