Skip Navigation LinksEtusivu » AtriaSika » Ajankohtaista » Ajankohtaista afrikkalaisesta sikarutosta

Ajankohtaista afrikkalaisesta sikarutosta 

Suomen Sikayrittäjien ry:n järjestämä Afrikkalainen sikarutto (ASF) -vakava uhka Suomen sianlihantuotannolle -hanke jatkuu uudella luentosarjalla.
Tässä koosteeni 24.2.2017 Härmässä pidetystä tilaisuudesta.

Seminaaritilaisuuksissa käydään tarkasti läpi ASF:n tilannekatsaus, riskit ja tautisuojaus tiloilla sekä viranomaistoimenpiteet. Kiertueen toisena pääaiheena on tilatason tautitorjunnan arviointi Biocheck-kartoituksen avulla. Lisäksi puhutaan sianlihamarkkinoista ja bioturvallisuuden tärkeydestä liha-alalla.

Afrikkalainen sikarutto on vakava sianlihan tuotantoa ja villisikoja uhkaava eläintauti, joka on levinnyt Suomen lähialueilla Baltiassa. Tautia on todettu laajalti myös Venäjällä. Suomessa tautia ei ole havaittu, ja tavoitteenamme on pitää tauti poissa maasta. Afrikkalainen sikarutto leviää helposti koti- ja villisikojen välillä sekä viruksen kanssa kosketuksissa olleiden esineiden välityksellä. Tautiin ei ole hoitoa eikä rokotetta. Se on sioille tappava, mutta se ei tartu ihmiseen.

SEIS sikarutolle – ASF-tilanne nyt

Asiantuntijaeläinlääkäri Ina Toppari Eläinten Terveys ry:stä muistuttaa, että ASF-virus on poikkeuksellisen kestävä ja hankala tuhottava. Tällä hetkellä tilanne Ukrainassa taudin leviämisen suhteen on erittäin kriittinen. Tauti leviää kulovalkean tavoin takapiha- ja kesysikojen kautta.

Aiemmin taudin on katsottu leviävän pohjoiseen päin, mutta tällä hetkellä tartunnat ovat ennemminkin itään ja länteen (Romania, Unkari, Slovenia). Valko-Venäjän tilanteesta ei edelleenkään ole tietoa. Suomen kannalta tilanne on yhä erittäin huolestuttava. Latviassa on tapettu viimeisen kahden viikon aikana 15 000 tuotantosikaa taudin vuoksi ja koko Viro on asetettu sianlihanviennin osalta rajoitusalueeksi.

ASF:n tartuntareitit

Taudin leviämisen suurimpana riskinä on ihmisten toiminta (riskikontaktiensa sekä puutteellisen bioturvallisuuden kautta). Lisäksi Suomessa on paljon villisikatarhoja, jotka ovat erittäin suuri riksi. Sikasektorin toiminta ei nyt yksin riitä tässä puolustustaistelussa, vaan toimintaan tarvitaan kaikki tuottajasta kuluttajaan.

ASF tartuntareittejä ovat mm:

  • tärkein tartuntariski on IHMINEN (epäsuorasti toimintansa ja riskikontaktiensa sekä puutteellisen bioturvallisuuden kautta)
  • ruokajätteiden syöttö
  • niittoheinä
  • huono bioturvallisuus
  • villisikakontaktit (sikojen ulkoilutus)
  • kuivikkeet, tarvikkeet
  • veri
  • lanta, virtsa, sylki (ei pisaratartuntaa)

ASF-oireet

  • tärkeimpänä ensioireena on korkea kuume (yli 40,5 °C)
  • apatia, ruokahaluttomuus
  • nopea ja vaikeutunut hengitys sekä silmä- ja sierainvuoto
  • tyypillistä on myös äkillinen kuolema ilman edeltäviä oireita
  • Itämisaika on yksittäisissä eläimissä 5 - 15 vuorokautta. Käytännön olosuhteissa kliiniset oireet saattavat kuitenkin ilmetä tilalla vasta useita viikkoja viruksen tarttumisen jälkeen tai vielä tätä myöhemminkin.
  • saattaa olla motorisia häiriöitä ja ne painautuvat toisiaan vasten
  • luominen
  • esiintyä oksentelua ja ummetusta, toisilla taas veristä ripulia. 
  • ihonalaista turvotusta tai verenpurkaumia erityisesti kehon ääreisosissa ja korvissa
  • saattaa vaipua koomaan ennen kuolemaa, joka seuraa tavallisesti 1 - 7 vuorokauden kuluessa kliinisten oireiden ilmenemisestä
  • kuolleisuusaste voi olla 100 prosenttia, mutta on tärkeää muistaa, että oireilevien eläinten määrä voi aluksi olla hyvin alhainen

ASF on poikkeuksellisen kestävä virus 

  • raadossa ½ vuotta
  • nahka, teurasjäte ja suolet useita viikkoja
  • verisellä puualustalla, vaatteissa ja kengissä viikkoja
  • jäähdytetyissä lihatuotteissa kuukausia
  • pakastetussa lihassa vuosia

Mikä virukseen tehoaa?

  • kuumennus yli 60 astetta
  • Virkon S 1 % liuos
  • pH alle 4 tai yli 13,5

Elinkeinon toimet ja ennaltaehkäisy – mitä on tehty
Elinkeinon omia toimia ennaltaehkäisyyn: 

  1. sikatilojen tautisuojausta on parannettu
  2. tiivis yhteistyö metsästäjien kanssa, riistanhoitopiirit ja alan lehdet
  3. villisian metsästykseen liittyvät toimenpiteet aloitettu
    1. v. 2016 kaadettu 700 villisikaa (kanta tällä hetkellä 3400)
    2. Lukella hanke villisikojen liikkumisesta
  4. villisikakannan hallinta => houkuttele, älä ruoki!
  5. tuotantoketjujen ulkopuolisten sikatilojen informointi (villisikatarhat, villasikafarmit jne.).
  6. Eviran tekemät pistokokeet satamissa villisianlihan tuonnin estämiseksi
  7. kansainvälinen tiedonvaihto
  8. ASF – STOP – hanke

Tuottaja:
1. selvitä, onko lähialueella villiasian ruokintapaikkoja
2. pidättäydy jahtimatkoista

Mitä jos…?

Mikäli AFS tulisi Suomeen, olisivat taloudelliset vaikutukset erittäin merkittävät.
Kansainvälinen kauppa pysähtyisi määräämättömäksi ajaksi (myös mahdollisesti muiden eläinlajien osalta). Kynnys ketjun eläinliikenteen pysäyttämiselle ASF-epäilyssä on matala, jotta saadaan nopeasti kokonaistilanne arvioitua.

ASF ei tule yllättäen, pyytämättä. Tilatason bioturvallisuutta ei voi liiaksi korostaa taudin ennaltaehkäisyssä. Jokainen toimija on vastuussa omista tekemisistään. Tarvitaan päättäväisiä toimia ja saumatonta yhteistyötä.

Tiedolla, tahdolla ja yhteistyöllä!

Sari Eskelä
Asiakkuusvastaava
Sikakehitys ja -laatu