Skip Navigation LinksEtusivu » AtriaNauta » Blogi » Vauhtilähtö vaikeuksista huolimatta

Vauhtilähtö vaikeuksista huolimatta 



Anttosen tilalla on jo vuosia kasvatettu pihvieläimiä huipputuloksin. Tila palkittiin parhaana pihvihiehojen kasvattajana tämän vuoden Liha-akatemiassa.  Sisarukset Juho ja Johanna Anttonen jatkavat tilan perinteikästä teuraskasvatusta, vaikka aloitus tilanpidolle ei ollut helpoin mahdollinen.

Juho ja Johanna Anttonen ovat olleet pienestä pitäen mukana tilan töissä ja kesällä 2015 tila siirtyi heidän omistukseensa. Hyppäys isännänsaappaisiin ei kuitenkaan ollut kaikista yksinkertaisin, sillä sukupolvenvaihdos toteutettiin pikavauhdilla sisarusten isän menehtyessä äkillisesti. ”Aluksi oli paljon haasteita. Kaikki tapahtui niin vauhdilla, ettei se ollut helpoin paikka aloittaa, vaikka tuotanto olikin kunnossa. Perustyöt kyllä osattiin tehdä, mutta tässä on paljon muutakin, kuten organisointia ja johtamista.”, Juho kertoo.

Tilalla on tällä hetkellä 450 pihvirotuista sonnia ja 160 pihvihiehoa kasvamassa. Lisäksi tilalla on omaa emolehmätuotantoa, emolehmiä on nykyisin 70 ja mahdollisesti määrää on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa.  ”Vasikkatilanne tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa ja siihen on ehkä meidänkin syytä valmistautua”, sisarukset pohtivat. Emolehmäkarja koostuu lähinnä angus- ja limousin- lehmistä. Muutama charolainen on vielä, mutta ne ovat poistumassa. ” Tykkään anguksista ja limousineista, ja mielestäni ne ovat taloudellisempia verrattuna isoihin charolaislehmiin. Vaikka limousinvasikat saattavat alussa kasvaa hitaammin, ovat ne teuraskasvatuksen näkökulmasta hyviä, sillä ne luokittuvat yleensä aina charolaista paremmin.” Johanna kertoo.
 



Tilakeskuksen keittiön seinällä koreilee useampikin kunniakirja eläinten huippukasvuista eri vuosilta, joten kyse ei ole sattumasta.  Anttosten mukaan parhaan hiehokasvattajan palkinnon takana ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä. Eläimet kasvavat, kun perusasiat ovat kunnossa. Hyvä säilörehu on kaiken perusta, ja ape tehdään sen mukaan, A-Rehun ruokintasuunnitelmia noudattaen. Ape tehdään kerran päivässä ja hiehot sekä sonnit syövät samaa apetta. Eläimillä on pöydällä aina ruokaa saatavilla. Hiehot ja sonnit ovat erillisissä halleissa, jolloin tunnelma pysyy rauhallisena.  Eläimillä on riittävästi tilaa ja hyvät olosuhteet. Kuivikkeena käytetään olkea, turvetta ja ruokohelpeä. Jalkaongelmilta on vältytty todella hyvin ja turhia poistoja ei juurikaan ole tullut. 



Hiehokasvatuksessa johtoajatuksena on tehokkuus. Ruokinta on yhtä väkevää kuin sonneilla ja kierto pyritään saamaan nopeaksi. Johanna seuraa eläimiä rotu-  ja yksilökohtaisestikin.” Heti kun eläin alkaa rasvoittua, se ei enää hyödynnä täyttä kasvupotentiaaliaan ja se laitetaan teuraaksi. On paljon tuottavampaa kasvattaa hiehot nopeasti ja laittaa pois jo nuorempana”, hän pohtii.  Päiväkasvu hiehoilla oli viime vuonna keskimäärin 550 grammaa päivässä ja teuraspaino 270 kg.
Anttosten hiehot saavat elää vapaata elämää omassa hiehohallissaan, sillä kaikki hiehot ovat yhdessä suuressa laumassa. ”Niillä on välissä betonielementtiaidat, mutta kun pinta nousee, niin kohta ne ovat samaa laumaa kaikki. Eihän sonneja voisi pitää näin, mutta näille se sopii” Juho nauraa vapaan kasvatuksen hiehoista. Sisarukset sanovat miettineensä, että vaikuttaako lihanlaatuun myös se, että eläimet saavat liikkua melko paljon.

Työnjako sisaruksilla on selkeä; Johanna vastaa eläimistä ja Juho muusta organisoinnista ja konepuolesta. Lisäksi tilalla on yksi vakituinen työntekijä, jonka panosta molemmat kiittelevät vuolaasti. ”Jari Pulkkinen on ollut meillä nyt kolme vuotta töissä ja on monitoimimies, joka osaa kaikki hommat. On oleellista, että joku hoitaa perusrutiineja, jolloin eläinten hoito on aina säännöllistä, vaikka itsellä olisikin muita kiireitä”, sisarukset toteavat. Sisarusten äiti Kirsi Anttonen vastaa kirjanpidosta, ja kiireaikoina tilalla on myös lisätyövoimaa käytössä.
Tilanhoidon lisäksi kiireitä onkin riittänyt, sillä molemmat sekä Juho että Johanna opiskelevat Helsingin yliopistossa. Juho sai juuri gradunsa valmiiksi ja valmistuu lähitulevaisuudessa agroteknologian puolelta, Johanna lukee kolmatta vuotta kotieläintiedettä ja kirjoittaa kandintyötään.

Tilan kaikki omat pellot ovat luomussa. Viljelyksessä on muun muassa hernettä, apilaa ja kokoviljakasvustoja. Anttoset kokevat niiden sopivan hyvin ruokintaan.  Omaa peltoa on noin 240 hehtaaria, minkä lisäksi on vuokra-ja sopimuspeltoja. Lisäksi viljaa ostetaan joka vuosi pystyyn yli pariltasadalta hehtaarilta. ”Peltotilanne aiheuttaa haasteita tuotannon kehittämisen kannalta. Tälläkin hetkellä on pellon raivaus menossa. Luomuviljelystä ei kuitenkaan olla luopumassa, koska mielestäni se sopii hyvin meille”, Juho arvioi.

Tilalla on panostettu hyvään konekalustoon. Rehuntekoon ja puintiin onkin omat koneet noukinvaunuineen ja puimureineen. Lisäksi tila urakoi jonkin verran paalauksia.

Kysymykset tulevaisuuden suunnitelmista saavat sisarukset mietteliääksi. Tänä kesänä on tarkoitus rakentaa uusi 1500 neliön lantala, jota voidaan tarvittaessa käyttää myös eläinten puskurivarastona. Silloin on mahdollista ottaa sesonkiaikaan vasikoita kasvamaan, vaikka entiset vielä odottaisivat teuraskyytiään. Tällainen toimintatapa myös auttaa tasaamaan eläinten kiertoa.

Toimintaa on tarkoitus kehittää, mutta seuraavat vuodet näyttävät laajennetaanko teuraskasvatusta vai panostetaanko esimerkiksi emolehmätuotantoon. Se, mihin vasikkatilanne asettuu, ratkaisee paljon. ”Kehityskohteita on etsittävä jatkuvasti, sillä koneet ja tuotantopanokset kallistuvat koko ajan. Myös eläinten hyvinvointi on meille tärkeää”, Anttoset toteavat.  Nuorilla on motivaatio kohdallaan ja uskoa tulevaisuuden maatalouteen, joten Anttosesta voidaan odottaa lähteväksi huipputeuraita jatkossakin.

Löydät tilan myös Atrian Perhetila-sivuilta.

Titta Jämsä
Asiakkuuspäällikkö

Kuvat Timo Hartikainen