Skip Navigation LinksEtusivu » AtriaNauta » Blogi » Supervasikoita Kiimingissä

Supervasikoita Kiimingissä 

Tämän vuoden Liha-akatemiassa erinomaisesta pihvivasikan tuottamisesta palkittiin Hannu Huttulan isännöimä Takalon tila. Tila tuottaa pihvivasikoita Oulun kupeessa, Kiimingissä.


Emolehmätuotanto tilalla alkoi vuonna 2007, sitä ennen tilalla tuotettiin maitoa vuodesta 1982 alkaen. Hannu tarttui tilan puikkoihin keväällä 2014. Emolehmätuotannon pääroduksi valittiin charolais, joka on myös pidetty puhtaana. Emolehmiä on yhteensä noin 50 ja lähes kaikki eläimet ovat nupoja. Kaikki vasikat myydään välitykseen noin 6 kuukauden ikäisinä. Kaikki hiehot on tähän asti ostettu toiselta tilalta, nyt ovat ensimmäiset seitsemän hiehoa kasvamassa emolehmiksi omaan karjaan.

Pellot ja eläimet ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2013 alkaen. Pinta-ala on 87 hehtaaria, josta laitumena on 6 hehtaaria. Pellolta tuotetaan laiduntamisen lisäksi säilörehua ja kokoviljasäilörehua omalle karjalle. Vasikoiden täysrehu ja kivennäiset ovat ostorehuja.

Huippukasvut vasikoilla

Hannun vuonna 2016 myymien vasikoiden tulokset olivat erinomaisia.
  

   Keski-ikä (vrk)  Keskipaino (kg) Päiväkasvu (g)
Sonnivasikat  196 356  1 604
Lehmävasikat  199  291  1 256

Tila on saanut kiitosta myös vasikat ostaneilta loppukasvattajilta. Tämä voidaan todeta hyvin vuoden 2016 jälkeläisraportista. Takalon tilalla syntyneet vasikat ovat kasvaneet saman rodun edustajiin nähden keskimäärin 30 grammaa/päivä enemmän. Teuraseläimet ovat siis hyvän kokoisia. Hyvin kasvatettu vasikka on erittäin merkittävä etu niin kasvattajatilalle kuin vasikan ostavalle tilalle.

Supervasikan resepti

Tiineydestä alkaen otetaan monta asiaa huomioon. "Erityisesti tiineyden loppuvaiheen kivennäisruokintaan on kiinnitetty huomiota, niin että vasikka olisi virkeä ja menisi pian syntymänsä jälkeen emonsa tissille", Hannu kertoo.
Erityishuomiota kiinnitetään seleenin saantiin ja siihen, että kaikki emolehmät varmasti syövät kivennäistä. Emolehmillä on aina vapaasti säilörehua tarjolla ja lopputiineyden ja imetyksen aikaan annetaan parasta rehua, käytännössä ykkössadon säilörehua. Tämä auttaa emolehmiä maidontuotannossa ja vasikoita kehittymisessä. Poikimista seurataan tarkalla silmällä ja varmistetaan vasikan pääsy ternimaidolle mahdollisimman pian. Vasikkaa autetaan, jos se ei pääse omin avuin emonsa tissille ja tarvittaessa sitä myös juotetaan. Jos vasikoilla on ripulia tai yskää, niin eläinlääkäri kutsutaan nopeasti paikalle.

Emolehmien ja vasikoiden lisäruokinta on tuotannossa isossa roolissa. "Laidunalaa on sen verran niukasti, että emolehmien lisäruokinta on tarpeen käytännössä lähes koko laidunkauden ajan. Lisäruokinta toteutetaan paalihäkkeihin tai emopihaton ruokintapöydälle", Hannu toteaa.

Vasikoiden lisäruokinta toteutetaan vasikan täysrehulla, joka on tarjolla 2 viikon ikäisestä vasikasta alkaen vapaasti. Täysrehu on tarjolla pihaton vasikkapiiloissa. Hannu kertoo seuraavansa vasikoiden väkirehun syöntiä ja tekee tarvittaessa lisäruokintapaikkoja, jos kaikki vasikat eivät pääse täysrehun makuun. "Väkirehua pitää olla aina tarjolla, ettei vasikat ahmi sitä liikaa", Hannu muistuttaa.

Jalostuksessa huomio poikimavarmuuteen ja emo-ominaisuuksiin

Eläinaineksen jalostamisessa on huomioitu emolehmien poikimavarmuus ja hyvät emo-ominaisuudet. Vasikoiden osalta huomioidaan syntymäpaino ja kasvuominaisuudet. Roduksi valittu charolais mahdollistaa pohjan hyville kasvuille. Rotu on perinteisesti isokokoinen ja tuottaa isoja vasikoita. Jalostusindeksejä seurataan eläinaineksen uudistamisessa. Poikimiset ovat helpottuneet emolehmien ensipoikimisten jälkeen.


 Tilalla on erittäin kestäviä emolehmiä, vanhimmat ovat 15-vuotiaita. Kasvutulokset ovat olleet jo pitkään erittäin hyvällä tasolla. Omista emolehmistä jätettävät emohiehot valitaan parhailta emolehmiltä. Kriteereinä ovat 

  • rauhallinen luonne
  • hyvät poikimatulokset
  • terveet vasikat
  • poikimahelppous
  • vasikoiden kasvutulokset


Ensimmäiset omasta karjasta tulevat emolehmät ovat parhaillaan kasvamassa.

Jatkosuunnitelmat


Takalon tilan keskeiset tuotannon tavoitteet ovat hyvät kasvutulokset ja mahdollisimman alhainen kuolleisuus. Eläinaineksen kehittämisen avulla voidaan pitkäjänteisesti ylläpitää ja parantaa kasvutuloksia. Nykyisiä ruokinta- ja hoitokäytäntöjä ei ole tarkoitus isommin muuttaa, mutta pieniä parannuksia tehdään aina kun sellainen on mahdollista.

Antti Arola
Tilan AtriaNauta-asiakkuuspäällikkö