Kaarlen erittäin korkea satopotentiaali, hyvä korrenlujuus ja erinomainen taudinkestävyys tuovat monitahoisen ohran viljelyyn selvää lisäarvoa. Kaarle on kiinnostava ja viljelyvarma vaihtoehto myös ohran eteläisillä viljelyalueilla, joilla perinteisesti on viljelty kaksitahoisia lajikkeita. Hyvin suuri jyväkoko ja melko korkea tärkkelyspitoisuus tekevät siitä on myös erittäin kiinnostavan tärkkelysohrakandidaatin.
Alkuperä ja lajikeoikeudet
Kasvilajikeluetteloon tulo 2014. Jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy, www.boreal.fi
Kasvuaika
Kaarle on myöhäinen monitahoinen, jota suositellaan ensisijaisesti vyöhykkeille I-IVe. Sen kasvuaika on virallisissa lajikekokeissa ollut 92,8 päivää. Kaarlen kasvuaika on sama kuin esim. Toria-lajikkeen.
Sato
Kaarle on markkinoiden satoisin monitahoinen ohra, ja se pärjää satoisuudellaan myös suurimmalle osalle kaksitahoisia lajikkeita.
Kaarle on menestynyt erinomaisesti eri vuosina ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Se sopeutuu hyvin myös eri maalajeille. Suurimmat satoerot Kaarlen hyväksi muihin lajikkeisiin nähden on muodostunut karkeilla kivennäismailla ja savimailla.
Kaarle on erittäin suurijyväinen lajike. Sen keskimääräinen tuhannen jyvän paino on korkeampi kuin minkään muun monitahoisen lajikkeen. Myös täysjyväprosentti (> 2.5 mm) on sekä virallisissa kokeissa että Borealin jalostajankokeissa ollut erittäin korkea.
Hehtolitrapaino on samalla tasolla kuin useimpien muiden myöhäisten monitahoisten lajikkeiden. Huippusatoisana lajikkeena valkuaispitoisuus on melko alhainen, mutta Kaarlen tuottama valkuaissato hehtaaria kohden on lajikkeiston korkeimpia.
Kaarle soveltuu erinomaisesti rehuohran tuotantoon ja on myös potentiaalinen tärkkelysohra.
Korsi
Kaarlen korsi on erittäin luja. Sen lakoprosentti (8 %) on virallisissa kokeissa ollut hyvin alhainen, samaa luokkaa kuin esim. Vildellä. Kaarlen korsi on hieman pidempi kuin useimpien muiden ohralajikkeiden.
Taudinkestävyys
Kaarlen taudinkestävyys on kokonaisuutena erittäin hyvä. Lehtilaikkutautien ja fysiologisten laikkujen yhteismäärä virallisissa kokeissa on ollut alhaisempi kuin minkään muun ohralajikkeen. Kestävyys verkkolaikkua sekä rengaslaikkua vastaan on erinomainen ja härmänkestävyys kohtalainen. Tyvi- ja lehtilaikkua Kaarlella on esiintynyt vähemmän kuin ohralajikkeissa keskimäärin.
Käyttötarkoitus
rehut
Viljelyohje
Vyöhykeluokka I, II, III, IVe
|
Lajike |
Koe kpl |
Sato kg/ha |
Kasvuaika, pv |
Lako- % |
Pituus cm |
Tjp g |
Hlp kg |
Valk.% |
Tärk.% |
|
Bredo |
14 |
6 577 |
93,5 |
0,0 |
77,8 |
39,0 |
65,6 |
11,1 |
60,8 |
|
Jalo |
14 |
6 523 |
91,3 |
2,8 |
76,1 |
41,9 |
65,6 |
10,8 |
60,3 |
|
Alvari |
20 |
6 452 |
91,0 |
8,1 |
86,6 |
44,9 |
65,6 |
11,7 |
60,5 |
|
Kaarle |
47 |
6 361 |
92,2 |
4,5 |
78,7 |
44,9 |
64,7 |
11,2 |
60,8 |
|
Uljas |
17 |
6 345 |
90,6 |
5,9 |
74,7 |
46,2 |
66,7 |
11,8 |
60,5 |
|
Brage |
15 |
6 111 |
88,8 |
11,7 |
76,3 |
38,7 |
65,7 |
11,7 |
60,3 |
|
Wolmari |
5 |
5 981 |
85,6 |
17,2 |
74,2 |
40,5 |
63,9 |
12,0 |
59,9 |
|
Aukusti |
67 |
5 971 |
86,6 |
14,7 |
82,4 |
42,4 |
64,9 |
11,9 |
60,3 |
|
Vertti |
19 |
5 953 |
85,3 |
4,2 |
71,7 |
43,1 |
65,7 |
12,0 |
60,3 |
Lähde: Viralliset lajikekokeet 2012 - 2019, ohra, px.luke.fi