Ojanperän tila, Ilmajoki
Yrittäjä: Heta Ojanperä
Tuotantosuunta: Emolehmätila
Perustettu: Heta ryhtyi tilan yrittäjäksi sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2022. Sukupolvenvaihdos tehtiin kasvinviljelytilasta, mutta jo samana vuonna rakennettiin emolehmänavetta.
Muuta: Simmental-emolehmiä noin 30 kappaletta ja kaksi siitossonnia.
Poikimisia ja kevätkyntöjä
Ojanperän tilalla syntyi äitienpäiväviikolla kolme vasikkaa. Peltojen kevättöitä ei vielä kiirehditty pakkasöiden vuoksi.
Maanantai – Arkisia askareita
Uusi viikko käyntiin ja Johannes-esikoisen kanssa puuron keittoon aamukuudelta. Rauhakseltaan tehdään aamutoimet, ja samalla katson navetan kamerasta tallenteet edelliseltä yöltä. Eilen illalla Ursus-lehmä poikii toisen kerran, ja kameroista näen, että vasikka on käynyt yölläkin itsenäisesti emon utareesta juomassa maitoa. Johannes hoitoon kahdeksaksi ja suuntaan aamuaskareille kotiin. Ensimmäiseksi ajan eläimet pehkulle ja tyhjennän lantakäytävän sekä lisään rehuja ruokintapöydälle. Jaan kivennäiset ja väkirehut sekä silmäilen jokaisen eläimen yksittäin. Kaikilla kaikki hyvin ja lähden tuvalle ruoanlaittoon. Poikimisten kirjaamista koneelle ja muita paperitöitä. Kello onkin jo vaateris, ja lapsen haku päivähoidosta on ajankohtainen. Puolisoni Jarno saapuu töistä ja kuivitellaan lehmät vielä koko perheen kesken. Saunan kautta unten maille.
Tiistai – Kyntöhommia
Vanhaisäntä aloitti kyntämisen, jota jätettiin kevääksi 24 hehtaaria. Jarnon kanssa alettiin kasata kylvinkoneeseen heinänsiemenlaitetta. Tämä oli meidän tilalle mielestämme järkevä investointi, koska tulevaisuudessa viljelyn pääpaino tulee olemaan laadukkaissa rehunurmissa ja laitumissa. Navetalla ei ollut tänään mitään erikoista perushommien lisäksi, joten kerkesin vielä illalla yhteiseen treeniin Seinäjoelle muiden naisten kanssa!
Keskiviikko – poikimisia
Heti aamusta poikii emännän lempilehmä Ulu. Kaikki meni oppikirjan mukaan, ja tunti syntymästä sonnivasikka oli itsenäisesti jo juomassa emältä ternimaitoa. Pyrin siihen, että en lähde sekaantumaan poikimisiin, mikäli ei ole ihan pakko (virheasento, liian suuri vasikka). Mielestäni emo-ominaisuudet näkyvät parhaiten, kun eläin saa rauhassa luonnollisesti itse hoitaa hommansa. Joskus vasikoilla on emän vedin hukassa eikä maitobaari itsenäisesti löydy, ja silloin menen viimeistään kolme tuntia syntymästä ohjaamaan vasikan juomaan maitoa. Poikimisen jälkeen valvon myös joko kameroista tai livenä, että jälkeiset tulevat ulos. Rehujen laiton jälkeen suuntaan maanäytteidenottoon uusilta tilusjärjestelyssä tulleilta pelloilta. Illalla tuli vielä Johanneksen kummitäti Niina kylään. Kahvitteluiden jälkeen sain Niinan avuksi iltanavetalle ja laitettiin samalla syntyneille vasikoille korvamerkkejä.
Torstai – siemennystuumia
Torstai alkaa Johanneksen 1,5-vuotisneuvolasta. Vanhanisännän kanssa palaveria siitä, mistä ja mitä kynnetään seuraavaksi. Kevättöillä ei ole kiire, kun parin lämpöisen päivän jälkeen menikin taas pakkaselle öisin. Päivittäiset työt navetalla, eläinten tarkkailua ja aktiivisuuspantojen kokoamista. Siemennän emoista osan itse: vain ne, joista haluan jättää uudistuseläimiä. Aktiivisuuspannat ovat kätevä apuväline kiimojen seuraamiseen. Siemennän halutut eläimet vain kerran ja sen jälkeen ne menevät siitossonnille. Tulevaisuudessa aion ottaa käyttöön sukupuolilajitellut siemenannokset. Meillä on koko ruokintapöydän matkalta lukkoaitaa, mikä helpottaa kovasti kaikkia hoitotoimenpiteitä sekä siemennystä, kun yleensä teen nämä työt yksin.
Perjantai – Hyötyä seleenistä
Kivennäiset ja väkirehut jaetaan joka päivä. Käytössä meillä on A-Rehun emokivennäinen, vahva seleeni, alkurehu ja nyt uusimpana erityisesti poikineille hiehoille VahvaTR. Pääravinto on kumminkin nurmirehu. Vahvasta seleenistä täytyy mainita, että ollaan otettu se tänä keväänä pari kuukautta ennen poikimisia käyttöön ja hyödyt on olleet silminnähtäviä. Vaikka meillä ei koskaan ole ollut ongelmia apaattisten vasikoiden tai jälkeisten syntymisen kanssa, niin on tämän vitamiinin käyttö tuonut paljon parannusta. Vasikat ovat elinvoimaisempia ja pyrkivät nopeammin juomaan ternimaitoa kuin ennen. Vahva suositus varsinkin emolehmätiloille! Tälle viikolle saatiin kolmaskin vasikka, kun Rial poikii ison sonnivasikan.
Lauantai–sunnuntai – äitienpäivänä herneen kylvöä
Viikonloput pyritään olemaan mahdollisimman paljon perheen kesken. Arki on hektistä, kovin sesonki on päällä yhtä aikaa sekä maatilalla että maanrakennusalalla, jolla Jarno on yrittäjänä. Yhteinen aika on kortilla ja päivät pitkiä. Navetalla tehdään vain pakolliset työt koko perheen voimin. Emännän isä ja hänen puolisonsa ovat meille korvaamaton lastenhoitoapu. Sunnuntaina vietettiin äitienpäivää lounaan merkeissä kotona. Saatiin lähin porukka kylään ja päivää jatkettiin herneen kylvöllä. ■
ASIANTUNTIJAN SILMIN
Ojanperän tilalla rakennetaan tulevaisuutta emolehmätuotannon varaan
Ojanperän tila on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Keväällä 2021 käynnistettiin emolehmätuotannon suunnittelu yhteistyössä A-Tuottajien kanssa ja vuotta myöhemmin toteutettiin sukupolvenvaihdos sekä solmittiin tuotantosopimukset, jotka loivat perustan uudenlaisen karjatalouden aloittamiselle. Samana vuonna vanha konehalli kunnostettiin navetaksi, ja ensimmäiset Simmental-emolehmät saapuivat kesäkuussa 2022.
Eläimet ostettiin tuotannon lopettavalta tilalta. Ne olivat tiineitä, mutta hieman laihoja eivätkä täysin vastanneet odotuksia. Kauppaan sisältyi myös siemennysikäisiä hiehoja. Ensimmäinen poikimiskausi toi mukanaan haasteita, ja vain osa emoista poiki.
Hetalla on vankka kokemus karjanhoidosta, jonka ansiosta emolehmien kuntoluokat on saatu kohdalleen, ja tiinehtyvyys- sekä poikimahaasteet on selätetty. Tilalla panostetaan laadukkaaseen säilörehuun, laidunnukseen ja tasapainoiseen kivennäisruokintaan. Myös eläinten olosuhteita kehitetään jatkuvasti: navetan avajaisten jälkeen on muun muassa rakennettu jaloittelualue. Sonnivasikoiden kasvutulokset ovat jo lähellä valtakunnallisen yläkvartiilin tasoa.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on monia ajatuksia, mutta tilan kehittämisen haasteet ovat pitkälti samoja kuin muillakin emolehmätuottajilla. Ilmajoella peltoa on harvoin tarjolla ja se on kallista. Emolehmien määrän lisääminen vaatisi lisärakentamista, mikä on merkittävä investointi.
A-Tuottajien ja koko lihaketjun näkökulmasta elinvoimaiset, vasikoita tuottavat emolehmätilat ovat keskeinen osa kotimaisen naudanlihantuotannon jatkuvuutta. Hetan kaltaiset ammattitaitoiset ja motivoituneet maatilayrittäjät ovat jokaisen myyntiin päätyvän jauhelihapaketin taustalla.
Juha Pennala
asiakkuuspäällikkö
Atria Tuottajat