Rikkihapotetulla sianlietteellä nostetaan viljan valkuaissatoa

27.05.2021 15:34

Valkuaista pellosta -hankkeen ensimmäinen pilotointi aloitettiin Isossakyrössä Antti Hyppösen tilalla, jossa sianlietteen sekaan laitettiin rikkihappoa. Rikkihapon lisäyksen tarkoituksena on laskea lietteen pH:ta ja alentaa siten typen hävikkejä. Lannan sisältämästä typestä saattaa haihtua pahimmillaan jopa useita kymmeniä prosentteja ilmaan varastoinnin ja levityksen aikana tai puutteellisen tai hitaan multauksen takia. Hävikkien takia lietteen lannoitusvaikutus voi jäädä huomattavasti odotettua pienemmäksi, kuin sen viljelysuunnitelman mukaan pitäisi olla. pH:n alentaminen estää tehokkaasti lietteen typen muuttumista ammoniakiksi sekä varastossa, että pellolle levitetyssä lietteessä ja parantaa näin lietteen lannoitusvaikutusta. Rikkihappoa käytettäessä samalla saadaan myös rikkilannoituslisä, joka itsessään tehostaa typpilannoitusvaikutusta ja potentiaalisesti myös sadon valkuaispitoisuutta.

Pilotointi aloitettiin jakamalla koepelto kahteen osaan, joista toinen osa käsiteltiin normaalilla lietteellä ja toinen rikkihapotetulle lietteellä. Erilliseen lietesäiliöön siirrettiin koepellon (8 ha) tarvitsema lietemäärä, (25 t/ha) eli noin 200 m3. Ensin levitettiin normaali liete. Kun normaalia lietettä oli ajettu suunniteltu määrä pois, lisättiin lopun lietteen joukkoon rikkihappo. Rikkihapon käsittelyssä piti olla hyvät suojavarusteet sekä noudattaa äärimmäistä varovaisuutta aineen vaarallisuuden takia. Rikkihappokontti nostettiin etukuormaajalla lietesäiliön viereen, josta se valutettiin pitkällä letkulla lietesäiliöön. Valutettu määrä oli yhteensä noin 450 litraa, rikkihappoa pyrittiin lisäämään 3,5 l/t lietettä. Seuraavaksi rikkihapon annettiin sekoittua tunnin ajan, minkä jälkeen voitiin olla varmoja, että liete on sekoittunut kunnolla. Kunnolla sekoitettu rikkihappoliete ei ole vaarallista, joten käsittelyn suhteen voitiin ottaa rennommin. Tämän jälkeen rikkihappoliete levitettiin. Lohkolle kylvettiin 9.5. ohra.

Molemmista lietteistä otettiin lanta-analyysit, jotta niiden arvoja voidaan verrata keskenään. pH mitattiin paikan päällä pH-mittarilla. Kokeessa pH laski yhdellä yksiköllä hapotuksen johdosta. Lietteen pH oli 7,4 ennen hapotusta ja 6,4 hapotuksen jälkeen.

Satokauden aikana lohkolla käydään tutkimassa kasvustoja ja seurataan niiden kehitystä. Maaperästä otetaan kesällä näytteitä, jotta voidaan verrata liukoisen typen määrää koelohkoilla. Ennen puinteja tullaan laskemaan molemmilta lohkoilta jyvien sekä tähkien lukumäärät ja määritetään muun muassa valkuaispitoisuudet ja satotasot. Tervetuloa myöhemmin kesällä, 1.7.2021 pellonpiennarpäivään tutustumaan kokeeseen!

image2gqzl.pngRikkihapon käsittelyssä on tärkeää olla hyvät suojavarusteet päällä

imagem8pva.png
Rikkihappo valutettiin lietesäiliöön sen reunan yli haponkestävää letkua pitkin. Koetiimin jännitykseksi happo alkoi ensin höyryämään joutuessaan kosketuksiin lietteen kanssa, mutta ilmiö loppui pian.

image2cnl.png
Sekä tavallista, että hapotettu lietettä levitettiin sama määrä koepellolle. Kasvustot viljellään muutoinkin samalla tavalla. Näin saadaan näkyville, onko hapotetun lietteen sato- ja laatuvaikutus kuinka suuri verrattuna tavalliseen lietteeseen.

 

Ilmoittaudu mukaan pienryhmätoimintaan

 

Kirjoittaja

Tahvola Essi

Hanketyöntekijä

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Nurmiasiantuntija, NurmiNauta